Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Se on muuten jännää, että molliseiska on paljon toiveikkaampi sointu kuin molli, vaikka siinä on vaan 1 sävel lisää. Johtuneeko sitten siitä, että se on tavallaan vaan duurikuutosen käännös..

Se on muuten jännää, että molliseiska on paljon toiveikkaampi sointu kuin molli, vaikka siinä on vaan 1 sävel lisää. Johtuneeko sitten siitä, että se on tavallaan vaan duurikuutosen käännös..
 
Luulisin, että se terssin, kvintin ja septimin muodostama duurisointu on aika tärkeässä osassa. Jännä sointu sinänsä, että siinä on näin ollen duuri ja molli yhtäaikaa "limittäin".

Luulisin, että se terssin, kvintin ja septimin muodostama duurisointu on aika tärkeässä osassa. Jännä sointu sinänsä, että siinä on näin ollen duuri ja molli yhtäaikaa "limittäin".
 
minun korvaan toi m7 sointu vaikuttaa aika samalla lailla, ku maj7. siis, en tarkoita että ne kuulostaa samalle, vaan niillä on samankaltainen vaikutus...

minun korvaan toi m7 sointu vaikuttaa aika samalla lailla, ku maj7. siis, en tarkoita että ne kuulostaa samalle, vaan niillä on samankaltainen vaikutus...
 
Ja tämän taas voimme päätellä johtuvan samasta syystä kuin yllämainitun m7:n aiheuttaman kuulokuvan, maj7:ssa duuri ja molli vain ovat toisinpäin. Eli
 
C-duuri + E-molli = Cmaj7
C-molli + Eb-duuri = Cm7
 
Loogista, eikö?

Ja tämän taas voimme päätellä johtuvan samasta syystä kuin yllämainitun m7:n aiheuttaman kuulokuvan, maj7:ssa duuri ja molli vain ovat toisinpäin. Eli
 
C-duuri + E-molli = Cmaj7
C-molli + Eb-duuri = Cm7
 
Loogista, eikö?
 
aivan juu. enpä ole jaksanu niitä sen kummemmin laskeskella.

Mä vasta äsken naapurithreadiltä opin mistä sanat duuri ja molli tulevat.
Durum = kova, mollum = pehmeä.
 
Onks' ne muka niin?
 
Mun korvissa duuri on kirkas ja lähellä, molli taas hieman sumuinen ja kaukainen.

duuri tuntuu menevän ylöspäin, ja molli alaspäin. ei siis sävelkorkeudelta vaan suuntana.

muuten, aihetta sivuten..
Intialaisten veedisten kirjoitusten mukaan eri sävelet stimuloivat eri chakroja eli energiakeskuksia.. päächakroja on seitsemän, yksi nuotti jokaiselle (C,D,E,F,G,A,B).. A eli 440 Hz stimuloi kuudetta chakraa, joka tunnetaan myös nimellä kolmas silmä, joka sijaitsee otsassa käpyrauhasen kohdalla.. onkohan tämä syy miksi niin monet biisit menevät A-sävellajissa..
 
säveliä vastaavat värit ovat saman tiedon mukaan:
C = punainen
D = oranssi
E = keltainen
F = vihreä
G = sininen
A = indigo
B = purppura
 
onkohan tässä mitään järkeä?

Ei ole.
 
Joo, sen takia tein biisin A-duuriin koska halusin sen aktivoivan kolmatta silmääni. No, samassa tulikin jo kova paskahätä..

.. A eli 440 Hz stimuloi kuudetta chakraa, joka tunnetaan myös nimellä kolmas silmä, joka sijaitsee otsassa käpyrauhasen kohdalla.. onkohan tämä syy miksi niin monet biisit menevät A-sävellajissa..
 
säveliä vastaavat värit ovat saman tiedon mukaan:
C = punainen
D = oranssi
E = keltainen
F = vihreä
G = sininen
A = indigo
B = purppura
 
onkohan tässä mitään järkeä?
 
Sinä aikana kun tietoa on saatavissa, A:n taajuus on vaihdellut jossain 350- 520 välillä eli kaada siitä itsellesi.
Se on kai vasta jotain 100 vuotta ollut 440 ja siitäkin paljon poiketaan.

Duuria ja mollia on nk. länsimaisessa musiikkiperinnössä käytetty jo joitakin satoja vuosia niin, että duuria on liitetty useammin valoisampiin aiheisiin ja mollia ei-niin-valoisiin ... siksi aihetta kai nykyään niin päin opetetaan. Pedagogisesti se on siis todennäköisesti nopein reitti kyseisten kuulokuvien oppimiselle. Tietysti aihetta voi lähestyä toisinkin niin, että jokainen oppija määrittelee itse sen miltä ko. soinnut hänestä kuulostavat. Tämä tosin on hyvin vaikea reitti ryhmiä opetettaessa, koska enemmän kuin yhtä ihmistä opetettaessa ongelmaksi muodostuu yhteinen kieli.
 
Itse uskon siihen että kulttuurisidonnaisuus määrittää aika paljon duurin ja mollin kuunteluelämystä. Jos asiaa tutkitaan, todennäköisesti se tuottaa jonkin tilastollisen tuloksen jossa duuri valtaosin koetaan iloisempana. Mutta sitten sinne jää se marginaali. Ja tämä kaikki siis länsimaiset ihmiset koekaniineina.

Itse uskon siihen että kulttuurisidonnaisuus määrittää aika paljon duurin ja mollin kuunteluelämystä.
 
Ei ainoastaan sitä, vaan ihan yleisestikin, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä kuulostaa hyvältä ja mikä ei jne.

Miksihän duurisointu kuulostaa iloiselta ja molli surulliselta? Onko se yhteisesti sovittu asia, että itke, kun kuulet kappaleen mollissa ja tule iloiseksi, kun kuulet musiikkia duurissa? Tuskin vain.
 
Se yhden sävelaskelen ero mollin ja duurin välillä saa aikaan dramaattisen muutoksen kuuloelämyksessä.
Vaikuttaako sointu jotenkin värähtelytasolla suoraan aivoihin, aiheuttaen eri "aivoaineenvaihduntaa", riippuen onko kyseessä molli vai duuri?
 
Hei hei, tätä ei pidä muuten yleistää! Esimerkisi tehtyäni kokeen ja soitettuani muutamille sukulaisilleni vuoronperään duuri- ja mollisointuja eivät he osanneet ajatella niiden välillä eroa surullisuudessa tai iloisuudessa. Kukaan heistä ei tosin harrasta musiikkia sen kummemmin että ehkä tällaisella tottumattomuudella on osuutta asiaan.

Aika mielenkiintoinen, joskin aika yleisellä tasolla, oli juttu aiheesta eilisessä Aamulehdessä. Kelle se tulee varmaan blokkasivatkin sen jo :)
 
Jonne

Musiikkiterapiassa yleisesti ihmiset ajetaan musiikin avulla mollista duuriin.
Eli yleisimmin masennukasesta takaisin elämäniloon.
 
Joten kyllä ihan suora johdannainen on, että mollimusiikki masentaa.
Aletaampa soittaa molliskaaloja iloiselle ja annetaan mennä tuollaista musiikkia jokunen päivä, niin johan on suru puserossa.
 
Itse olen asunut pitkän osan elämästäni latinalaisessa kulttuurissa, joten katsontakantani on varmaa hyvinkin erilainen, kuin tangon ja hevin riivaamassa Suomessa.

Joten kyllä ihan suora johdannainen on, että mollimusiikki masentaa.
Aletaampa soittaa molliskaaloja iloiselle ja annetaan mennä tuollaista musiikkia jokunen päivä, niin johan on suru puserossa.
 
Mä kuuntelen kyllä melkein pelkästään mollimusiikkia, enkä ole erityisen masentunut. Monet mollibiisit saavat mut jopa erittäin iloiseksi. Ehkä olen sitten hevin riivaama.
 
baron: Sinä aikana kun tietoa on saatavissa, A:n taajuus on vaihdellut jossain 350- 520 välillä eli kaada siitä itsellesi.
Se on kai vasta jotain 100 vuotta ollut 440 ja siitäkin paljon poiketaan.
 
Mutta hetkinen... 350Hz:hän on F, ja 520 melkein C... miksi niitä kutsuttaisi A:ksi?

cr4b: Mutta hetkinen... 350Hz:hän on F, ja 520 melkein C... miksi niitä kutsuttaisi A:ksi?
 
Siksi kun niitten nimi aikoinaan oli A!
Kun joku joskus myöhemmin on keksinyt A:lle jonkun muun taajuuden, se ei muuta sitä että taajuuden nimi silloin oli A.
 
Ei oo mikään luonnonlaki että A:n pitäisi olla esim 440, se on vain natsien määräämä taajuus jota jostain syystä jossain vieläkin noudatetaan.
 
Jos me pyrittäisiin johonkin loogiseen järkevään systeemiin niin se olisi "Verdi Tuning" jossa alhainen C (en tiedä sille oktaaville nimeä) olisi 1 Hz ja kun siitä mentäisiin 8 oktaavia ylöspäin niin yksiviivainen C ("pianon keski-C, se joka on siinä avaimen kohdalla") olisi 256 ja A 432.
 
Mutta mehän ei olla loogisia kuten ei natsitkaan.

weza: Musiikkiterapiassa yleisesti ihmiset ajetaan musiikin avulla mollista duuriin.
Eli yleisimmin masennukasesta takaisin elämäniloon.
 
Joten kyllä ihan suora johdannainen on, että mollimusiikki masentaa.
Aletaampa soittaa molliskaaloja iloiselle ja annetaan mennä tuollaista musiikkia jokunen päivä, niin johan on suru puserossa.
 
Tässä syy, miksi joululaulut ovat usein mollissa?

weza: Musiikkiterapiassa yleisesti ihmiset ajetaan musiikin avulla mollista duuriin.
Eli yleisimmin masennukasesta takaisin elämäniloon.
 
Joten kyllä ihan suora johdannainen on, että mollimusiikki masentaa.
Aletaampa soittaa molliskaaloja iloiselle ja annetaan mennä tuollaista musiikkia jokunen päivä, niin johan on suru puserossa.
 
En kyllä allekirjoita lain.