Kitarat: kitarakamat ›

Oma reseptini on lähtökohdissaan hyvin simppeli: otetaan jokin 50 -100 W putkivahvistin (soundeihini tarvitaan paljon headroomia), valitaan clean-kanava, mutta laitetaan siitä gainit noin klo 10 kohdalle. Master on jossain noin klo 13 kohdalla eli mekkalan määrä olisi kotistudioon jotain aivan liikaa ilman keinokuormaa. Loput hoituukin sitten pedaaleilla. Metalli-ilmaisussa suosikkini on Metal Muff. En käytä vahvistimieni lead-kanavia nauhoituksiin lainkaan, koska en halua yhtään mitään ylimääräisiä huminoita enkä hurinoita nauhalle. Helvetti pääsee valloilleen täydellisestä hiljaisuudesta ja myös päättyy siihen. Boss NS-2 Noise Suppressor on aika tiukalla asetuksella ja virtalähteenä on Pedal Power Mondo.
 
Olen edelleen kiinnostunut Kemperistä, Axesta ja Atomicista, mutta olen ollut Torpedo Liveeni e r i t t ä i n tyytyväinen. Toki asiaan vaikuttaa myös se, että multa löytyy aika hyvä ja monipuolinen kauttaus aitoja putkivahvistimia Torpedon eteen (Marshallia, Fenderiä, Voxia ja Mesaa) sekä se, että rakennan soundini joka tapauksessa siis pitkälle särö-, fuzz-, ja od-pedaaleilla.
 
Seuraavassa ainakin omasta mielestäni hyvä esimerkki Torpedon käyttökelpoisuudesta studiossa - ja sama oletettavasti pätisi myös live-tilanteessa (Torpedo Live on midiohjattavissa).
 
Klipin melodia on kolmen soinnun arpeggio. Burzum-vaikutteeni lienevät aika ilmeiset... Paljon säröä ja paljon kaikua = vaikea saada erottelevaksi. Kaiunhan voisi lisätä Cubasessa vasta jälkeen päin, mutta ilman hyvää reverbiä nauhoittamisesta katoaisi ainakin mulla tekemisen ilo ja lisäksi en saisi arpeggiotani soljumaan niin kuin haluan. Toki välineilläni voisin kuulla jotakin muuta kuin sen mitä menee nauhalle, mutta en halua. Tässä klipissä on käytetty Eartquaker Devices Ghost Echo -reverbiä Metal Muff-raidalla ja Boss DD-7 Delaytä clean-raidalla.
 
Tein erillisen clean-kitararaidan tukemaan Metal Muffilla rakennettua säröraitaa. Tällaiseen ambient/atmospheric-meininkiin mikityssuosikkini on selkeästi Torpedon mallinnos Bayerdynamicin M160N -mikrofonista. Halusin käyttää sitä molemmilla kitararaidoilla, siis sekä Metal Muff -raidalla että clean-raidalla.
 
Seuraavaksi olikin sitten vuorossa virtuaalisen kitarakaapin valitseminen, ensin Metal Muff -raidalle. Päädyin lukuisten kokeilujen (korvakuulolta ja myös nauhoituksia) ENGL 4 x 12" -mallinnokseen (Celestion V60 -elementit). Kyseinen kaappi ei vaan sitten ollut ainakaan omaan korvaani kovinkaan optimaalinen clean-soundilleni ja en todellakaan halunnut lähteä sorkkimaan vahvistimeni asetuksia tässä kohtaa (okei pieni jippo: Metal Muff -raidalla fat clean ja clean-raidalla tite clean). Valitsin clean-raidalle kaappimallinokseksi lopulta tämän: Vintage Fender Twin Reverb 2x12" orange JBL. Se toimi miksauksessa kaikkein parhaiten.
 
Kitarana on Gibson Midtown "Custom" (pieni akustinen mauste ja loistavan sielukkaat sekä erottelevat Burstbucker Pro -mikit) ja vahvistimena Mesa Boogie Stiletto DeuceII (fat clean). Tempo on 64 beats per minute ja sen nakuttaa rumpukone. Lisäksi kaksi raitaa Roland GR-20 -kitarasyntikalla (korkampia naiskuoroääniä ja matalaa murinaa, joten en kokenut tarvetta erilliselle bassoraidalle).
 
Siispä, meditatiivista dark metalia.
 
Ilman kuvitusta:
https://soundcloud.com/user-1797634 … hing-about-lilith-sorrowminded-2016
 
Ja kuvituksen kera (kierrätin pitkälti vanhoja kuviani eli en ole saanut paljoa aikaiseksi kameran kanssa viime aikoina):
https://www.youtube.com/watch?v=WW2nV65eoAc
 
Lisäksi julkaisujen ääniraidat on miksattu hieman eri lailla ja myös lopetukset poikkevat hieman toisistaan. Jonkun mielestä ehkä yksitoikkoista kuunneltavaa, mutta kuten sanoin: meditatiivista. Lopussa tosin avaan paketin raita raidalta.
 
Niin tai näin, Torpedon Liven avulla olen onnistunut viimein saamaan aikaiseksi jotakin, mitä olen yrittänyt viimeiset kolme vuotta muilla kamoilla ja huonolla menestyksellä. Tosin täytyy myöntää, että Torpedo Live SPDIF-liitännällään tavallaan ajoi minut myös ulkoisen äänikortin ja sitä kautta myös Cubasen maailmaan ja mahdollisuuksiin. Seuraavana hankittavana ja haltuun otettavana onkin sitten EZ Drummer.
 
BTW, tässäkin topicissa on puhuttu paljon kuulokesoitosta. Myös tämä tuotokseni on nauhoitettu ja miksattu keskellä yötä, kuulokkeet korvissa. Taloudestamme löytyy yhteensä kuudet laadukkaat (2 x AKG, 2 x Yamaha, 1 x Stenheiser, 1 X Marshall) kuulokkeet (keräsin käyttööni myös vaimoni sekä lasteni kuulokkeet). Julkaisujen miksaukset on tehty jonkinlaisen arvioimani keskiarvon mukaan eivätkä lopulliset miksaukset ole aivan optimaaliset yhdellekään käyttämistäni kuulokkeista. Lisäksi veikkaan, että 13-vuotias poikani kuulee tämän aika lailla erilaisena kuin minä, jonka kuulo on jo heikentynyt sekä iän myötä että itse aiheutettuna...
 
Lisäksi, mulla on ollut pitkään fiksaationa, että lopputulokset pitää kuulostaa just sille kuin nauhoittaessa - siis jollain tapaa täysin autenttiselle eli niin sanotulle kotisoittelulle, joka on vain sattumoisin nauhoitettu. Cubasen myötä näin ei ole enään, vaan miksaan surutta lopputuloksen kuulostaamaan omasta mielestäni niin hyvälle kuin mahdollista. (Metal Muff -raidan kohdalla tosin vain alimat bassot on leikattu pois). Toki, mitä vahemmän joutuu miksaamaan eli mitä onnistuneempi lähtökohta, niin sitä paremmalle kuulostaa myös miksattuna.
 
Onpas pitkä sepustus... Pointtini oli olevinaan se, että Torpedo Live sekä itsessään että Cubasen kautta on viimein mahdollistanut sen, että voin saada aikaiseksi juuri sellaista musiikkia kuin mitä itse haluan tehdä. Onko se hyvää vai huonoa musiikkia, on makuasia. Se että pystyy toteuttamaan visionsa ja että on lopputulokseen tyytyväinen, on ainakin minulle yhtä kuin onnistuminen. Kaikessa on toki varaa ja siten myös mahdollisuus parantaa paljonkin - koskien sekä toteutusta (etenkin miksaaminen) että toteutettavia visioita. Olen kuitenkin jo nyt saanut - siis sekä suoraan että välillisesti - paljon enemmän kuin uskalsin edes toivoa pari-kolme kuukautta sitten kun ensimmäisen kerran käynnistin Torpedo Liven.