| Aihe: Vokaalien miksauksen vaikeus | |
|---|
 Lauski
24.01.2016 13:00:14 (muokattu 24.01.2016 13:29:32) | |
|
Pahoittelut, jos aihetta on käsitelty aiemminkin, ei osunut silmään.
Onko joku muu kamppaillut otsikon ongelman kanssa? Äänitän suurimman osan soittimista midi-instrumenteilla, soitan vain kitaran itse. Biisin "pohjat" saan usein miksattua niin, että kelpuutan ne ja olen suht tyytyväinen.
Laulut jäävät kuitenkin hämmentävällä tavalla epäammattimaisen kuuloiseksi ja pilaavat koko biisin.
Käytän lauluissa EQ:ta ja gatea netistä löydettyjen vinkkien avulla (bassoäänet ja kohinat pois, korkeiden äänien mahd. korostus jne.) ja kompuroin korvatuntumalla. Kaikua ja chorusta hyvin maltillisesti ja usein pyrin saamaan hiotun lopputuloksen ajamalla raidan vielä autotunen läpi. Silti laulu kuulostaa huomattavasti huonolaatuisemmalta kuin biisin soittimet.
Pitääkö mun vaan tyytyä siihen, etten voi oppia äänimiesten peruskikkojakaan lyhyessä ajassa ja viedä biisi setelin kanssa suosiolla ammattilaisten miksattavaksi ja masteroitavaksi? Ehdotuksia? Vinkkejä? Kokemuksia? | |
Kekä laulaa, mikä mikki, millaisessa tilassa? Onko tilanteessa tuottajaa tai äänittäjää jolta saisi palautetta? Kokeile erilaisia kompressoreita, itse pidän leveler-tyyppisistä aika miedolla ratiolla, sellaisen perään vielä kevyt limitteri. Ei sitä miksaamista heti opi, mutta helposti tulee laiteltua liikaa plugaria plugarin perään, kun alkusoundi ei ole kunnossa.
Demota esim. Izotopen Nectaria, se vois olla sellanen pikaratkaisu.
Istu ja pala! | |
Oletko kokeillut tupla- tai triplaäänitystä eri variaatioineen?
Laulu on sillä tavalla herkkä juttu, että on tietysti myös asetettava kysymys laulajan äänenlaadusta ja taidoista.
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |  saastara
24.01.2016 14:09:56 (muokattu 24.01.2016 14:11:10) | |
|
Ottamatta nyt kantaa siihen tärkeimpään, eli onko orkkismatsku käyttistä lähtökohtaisesti..
Lähes poikkeuksetta, jos sä teet ikinä mitään jonka perustelu on muuta kuin 'musta tää kyseinen raita kaipasi sitä', niin todennäköisyydet, että asiat menee aivan päin helvettiä kasvaa eksponentiaalisesti. Leikataan niitä alapäitä ja länäillään raitoja sen takia, että se kuulostaa hyvältä siinä biisissä mitä ollaan miksaamassa, ei siksi, että joku hahmo YouTubesta tai foorumilla käski tehdä niin.
Mitä tulee yleisesti lauluun ja oletusarvoisesti halpoihin (konkka)mikkeihin, musta tuntuu, että niissä on aina hirveä tinapilli peltipurkissa-yläpää ja keskarit ynnä keskarit on jossain kateissa. Yleensä yläpään leikkaus on se operaatio mikä tulee itsellä ekana eteen.
Sitten kun ihmiset lukee netistä, että oikeissa studioissa laulut äänitetään aina konkilla, ostetaan halpa konkka koska ei ole varaa hyvään. Sitten luetaan netistä youtube-tutoriaaleista, että laulusta kannattaa aina leikata alapäätä pois ja buustata yläpäätä jotta saa pro-soundin. Laitetaan nämä kaksi nettimantraa yhteen ja siinähän sitä sitten ollaan.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | Lauski
24.01.2016 14:13:37 (muokattu 24.01.2016 14:21:48) | |
|
Kiitos vastauksista!
Itse laulan, tai oikeastaan räppään, ja tilana toimii kerrostalon betoniseinillä varustettu pieni huone, johon olen pistänyt pystyyn kotistudion. Pahimmat tärykaiut huoneesta on saatu pois. Äänityskoppi on tehty sermistä, joka on ympäröity ohuella akustointi"vaahtomuovilla", huoneessa on huonekaluja ja paksu matto.
Mikki on Rode NT1-A. Mikin käyttötekniikka on olematon ja äänenvoimakkuuden vaihtelut ilman kompuraa suuria.
Räppeihin pistän yleensä vain tuplaukset, lauluihin tuplausraidat usein panoroituna sivuille ja vola hiljaisella.
Jos helpottaa tilanteen analysointia, niin linkin takaa voi käydä kuuntelemassa pätkän tekeillä olevaa biisiä: https://soundcloud.com/aki-laulainen/hymypoika-2/s-WQSO9
Edit: Vertailukohteena pidän biisiä Reissumies, jonka miksauksesta tykkään sairaasti: https://www.youtube.com/watch?v=icah4GHkz6A | saastara
24.01.2016 15:37:31 (muokattu 24.01.2016 15:40:17) | |
|
Se mitä raidoille pitäisi tehdä riippuu lähinnä omista motivaatioista ja budjetista.
Haluatko sä tehdä ja esittää musiikkia, vai opetella tuottamaan, äänittämään ja miksaamaan sitä? Onko tehdyllä musiikilla määrä 'oikeasti päästä jonnekkin' vai puuhaillaanko talvi-iltojen tylsyyteen? Onko budjettia mahdollisesti panostaa ulkopuoliseen osaamiseen, onko siihen mitään järkevää perustetta miksi näin tekisi? Nää ei oo toki toisensa välttämättä poissulkevia optioita, mutta kannattanee näitä pohtia vähintään samalla vakavuudella kuin, että tarviiko se laulu nyt ylähyllyä taajuudelta x.
Niin tai näin, yksikään potentiaalinen menestystarina ei jää syntymättä sen takia, että soundit ei ole kohdillaan. Jos kokee kuitenkin tärkeäksi, että se puoli pelaa, ei siihen ole kuin kaksi ratkaisua: raha ja / tai opettelee ite. Se onkin sitten jokaisen oma valinta, kumpi on järkevämpää ja tyydyttävämpää.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Kiitos jälleen. Kyllähän tavoitteet on korkealla, musiikin tekemisen ja esittämisen suhteen. Miksaus ja masterointi kiinnostaa aiheena sen takia, kun raha ei kasva puissa ja materiaalin pitäis kuitenkin olla sen verran hyvälaatuista, että jengi kaksaa kuunnella sitä, jos biisistä muuten diggaa. :) |  Niq
24.01.2016 15:48:52 | |
|
Omat voksut kuulostaa aina paskalta, tekee niille mitä vaan. Näin ainakin omalla kohdalla. Kuunteluttaisin ulkopuolisella, joka tietää jotain siitä, miltä kuulostaa hyvä saundi. | saastara
24.01.2016 16:07:23 (muokattu 24.01.2016 16:18:08) | |
|
Lauski: Kiitos jälleen. Kyllähän tavoitteet on korkealla, musiikin tekemisen ja esittämisen suhteen. Miksaus ja masterointi kiinnostaa aiheena sen takia, kun raha ei kasva puissa ja materiaalin pitäis kuitenkin olla sen verran hyvälaatuista, että jengi kaksaa kuunnella sitä, jos biisistä muuten diggaa. :)
Nää on toki aina fiilis- ja arvokysymyksiä.. Kyllä mäkin opettelin laittamaan hyvää ruokaa ihan elämänlaadun vuoksi, mutta en siksi, että ravintolat on liian kalliita. Kun mä haluan syödä oikeasti hyvin, mä meen silti raflaan, pitää vaan budjetoida sen mukaan elämäänsä että se onnistuu. Tai sitten ei mene jos kokee sen turhaksi, sekin on ihan fine, kunhan ei hukuta itseään siihen itsepetokseen, että siinä ei olisi eroa.
Mitä tuli soundeista yleisesti mieleen, musta niille ja 'hyvälle soundille' laitetaan ihan helvetisti liikaa painoarvoa. Ja tämä siis ihmiseltä jonka päivätyötä ne on. Loppujenlopuksi 'hyvä soundi' on kuitenkin vaan aikansa meemi jota sitten monet koittaa vesikauhuisesti tavoitella, jolloin ei synny muuta kuin keskiarvoistumista. Valtaosaa ihmisistä ei kiinnosta, kunhan pysytään sen skenessä / ajassa / genressä vallitsevan meemin sisällä. Ja ironista kyllä, historian valossa näyttäisi siltä, että valtaosa levyistä ja biiseistä jotka jää elämään, on juuri niitä jotka menee sitä vallitsevaa meemiä vastaan, tai siitä huolimatta minne ovat halunneet.
E: Mutta jos hetkeksi palataan tuotantoon, niinkuin Niq sanoi, omaa suoritustaan on helvetin vaikea arvioida jotenkin objektiivisesti. Soitto ja tuotanto on vaikeita, mutta laulu on lähes mahdoton. Sille on samaan aikaan aivan liian kuuro ja aivan liian tarkka. Ulkopuolisilla, jos ei välttämättä toteuttaminen, mutta ainakin soitattaminen auttaa. Ja nimenomaan siis semmoisilla ihmisillä jolta saa oikeaa, eikä vain kohteliasta palautetta.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Tuli aloituksesta mieleen tämä perinteinen työtapa: äänitä raita kerrallaan, miksaa vähän lennosta, miksaa kokonaisuutta ok:n kuuloiseksi, äänitä laulut, ihmettele kun laulu ei sovi joukkoon. Laululle on helppo jättää tilaa, kun se on jo varhaisessa vaiheessa mukana. Valmiiksi pötköksi tehtyyn miksaukseen sitä on todella vaikeaa sovittaa, ellei ole valmis tekemään miksausta lähes alusta asti uudestaan.
Mutta joka tapauksessa omien tekeleiden miksaaminen on äärimmäisen raskasta puuhaa, mä taistelen juuri saman asian parissa. En osaa päättää onko biisi kitarabiisi, vai jotain muuta. Joka päivä tuntuu olevan eri mielipide, eikä homma etene mihinkään. | |
Joo vokaalien miksaaminen on vaikeeta. Se on hyvä et OP on tajunnu niiden tärkeyden; liian usein tulee vastaan tapauksia jossa jengi hieronu jotain virppasaundii täydelliseks ja laulu kuulostaa ihan äässiltä.
(Tavallaan) yksinkertaisin tapa tuoda laulu esiin siten että vielä sopii miksaukseen on kompressoida sitä aika paljon. Genrestä riippumatta laulu on yleensä miksauksen kompressoiduin asia (esim. Sinatra-hommissa starban laulua on kompuroitu jonkin verran LA-2A:lla, muita asioita biisissä ei sitten enää laisinkaan). Tommosissa modernihtavissa jutuissa (Salminen etc.) sarjakompressointi on ystäväsi IMO. Yhdellä kompuralla tulee helposti liian tökerön kuuloista halutuilla kompurointimäärillä, laitetaan eteen toinen (tai jopa kolmas) rauhoittamaan sen vikan kompuran toimintaa. Oma lyömätön aseparini on ollut LA-2A->1176 modernissa kamassa (monet plugarivalmistajat kuten UAD, Waves ja IK Multimedia tekee näistä rautavehkeistä oivallisia mallinnuksia), LA-2A->Fairchild 660 "vanhemmassa" kamassa. Jos rupee kuulostaan tunkkaiselta, niin niiden edestä voi leikata vähän 500-700Hz.
Sitä yläpäätä saa rohkeasti korostaa jos se sopii tyylilajiin, kunhan pitää huolta de-essauksesta. Jos on tarvis niin sit käyttää vaikka useampaa de-esseriä, yks tosi korkeille (>10kHz) taajuuksille ja perään toinen vähän matalemmille (5kHz). Heitän numeroita hatusta, ainahan se riippuu vokaalista.
Se millä laulu kompuroinnista riippumatta pidetään selkeänä on mikrodynamiikan hallinta. Kuuntele miksaustasi tosi hiljaa (kuulokynnyksen rajamailla), ja jos sieltä jää joku laulutavu kuulumattomiin, niin sit nostaa sitä automaation voimin esiin.
En tiedä onko joku kämy mutta sun biisit soundcloudissa on kaikki monona. Sit ku asioita on levitelty niin se laulukin tod. näk. mahtuu miksaukseen paremmin. Jos epävarmuutta panoroinnin kanssa niin aloita LCR:stä (=keskelle tai laitoihin).
Spede blendaa: https://blend.io/spede | Lauski
24.01.2016 19:57:39 (muokattu 24.01.2016 20:04:19) | |
|
Kiva, et aihe on saanut keskustelua aikaan, en ilmeisesti paini ongelman kanssa yksin. Aion perehtyä näihin annettuihin tipseihin, jos vaikka muuttuis astetta laadukkaammaks miksaukset.
Antti1, osuit naulan kantaan tossa, et usein tulee ennen voksujen äänityksiä miksailtua jo ok-kuuloiseksi. Pitää siis tästä lähtien purkittaa koko biisi kerralla raakana ja vasta sit lähtee miksailemaan. :)
Ja joo hei @Spedemix, mahtavaa et huomasit ton mono-homman, tänks! Miksaan kyllä aina stereokuvana, mut loppujen lopuksi aina "bouncaan" pro toolsissa valinnalla mono - summed. En oo asiaa edes sen kummemmin ajatellut, koska jos bouncaan stereona niin tulee kaks raitaa, vasen ja oikea. Oon itse asiassa luullut, et toi käyttämäni valinta säilyttää stereokuvan, enkä oo ajatellut asiaa kuunneltuani valmista biisiä. | |
Äänitätkö laulut ihan vaan kotona tavallisessa huoneessa? Tuota sun esimerkiksi laittamaa Hymypoika-biisiä ei löytynyt enää Soundcloudista, mutta kuuntelin sieltä löytynyttä uusinta ja vähän tuli sellainen fiilis että huonosti akustoidun huoneen saundia on messissä.
Kompressointi on hyvä työkalu laulussa, mutta mitä enemmän kompressoit, sitä enemmän huoneen saundi tulee mukaan ja se voi olla juurikin se "epäammattimaisuus" minkä kuulet.
Kotimeiningeissä voi laulaa esim vaatekomerossa tai rakennella patjoista "laulukopin". Lisäksi mikin taakse asetettava puolikaaren muotoinen heijastesuoja auttaa paljon, eikä ole kallis sijoitus.
Räpistä en niin tiedä mutta tavallisessa laulussa toimii usein tehokeinona tuplaus, mahdollisimman samanlaisella tulkinnalla. Tuplaus miksataan hiljemmalle niin että lopputulos ei kuulosta enää kahdelta eri raidalta vaan yhdeltä isolta. Tuplauksessa voi myös käyttää rajumpaa kompressointia, ehkä jopa pientä säröä. | |
@Exhausted, en tiennytkään, et ylikompressointi tuo huoneen soundia mukeen, vaikka nyt ihan loogiselta kuulostaakin. Kohinat tosin yritän poistaa taustalta.
Betoniseinäinen pieni huone kyseessä, olen pyrkinyt poistaa pahommat tärykaiut. Tässä pari kuvaa:
http://postimg.org/image/e0s7yo0d1/
http://postimg.org/image/gg3cbu6ph/ | saastara
24.01.2016 21:24:37 (muokattu 24.01.2016 21:25:08) | |
|
Lauski: @Exhausted, en tiennytkään, et ylikompressointi tuo huoneen soundia mukeen, vaikka nyt ihan loogiselta kuulostaakin.
Jos signaalin dynaamisia huippuja tasataan jotta saadaan kokonaisvolaa ylöspäin, melko vääjäämätön seuraus on se, että soundin pienet detailit nousevat enemmän pintaan. Jos ne detailit on erittäin epätoivottuja (esim hirveä tilaääni, resonanssit, signaalihäiriöt ymv ritinät jne) ja laulu on erittäin väärällä tavalla dynaaminen, ollaan jännän äärellä.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
@saastara: Oorait, eli ongelmana voi hyvinkin olla myös siis se, että äänittäessä volatasot heittelee, joka johtaa turhan kovaan kompressointiin -> oravanpyörä saavutettu. Eli mikkitekniikka tulee myös ottaa haltuun. :) | |
Lauski: @saastara: Oorait, eli ongelmana voi hyvinkin olla myös siis se, että äänittäessä volatasot heittelee, joka johtaa turhan kovaan kompressointiin -> oravanpyörä saavutettu. Eli mikkitekniikka tulee myös ottaa haltuun. :)
Tohon auttaa reseptiksi kompressoinnin sijaan myös pre-fx volumen vääntö automaatiolla kondikseen. Mä teen sen niin, että ensin isot linjat kohdilleen eri ottojen ja osioiden väliltä, sekä vaikka lausekohtaisesti. Pääasia, että on riittävän samalla tasolla. Tarvittaessa vielä voi käydä söhimässä yksittäisiä piikkejä, jos niitä on harmiksi asti. Toki jokseenkin samaa asiaa voi hoitaa tekemällä automaatioita kompuran thresholdille, input levelille tms. parametrille.
Kovin dynaamisella matskulla on vaikeaa saada kompressoria tekemään haluttua asiaa, koska se haukka kovimmista aivan liikaa, mikäli se säädetään hiljaisempien kohtien mukaan. Kovimpien mukaan säätämällä taas hiljaisemmissa ei tapahdu mitään. Ylipäätään mun mielestä kompressointia kannattaa jossain määrin käyttää soundin haluttuun suuntaan muuttamiseksi, eikä niinkään äänenvoimakkuuden tasaamiseksi, vaikka se olennainen osa kompressointia onkin. Äänenvoimakkuuteen on kuitenkin paremminkin toimivia konsteja, esim. toi em. volumekäppyrän piirtely.
Mikkitekniikka kuitenkin on se ykkösjuttu. Dynaaminenkin laulu voi olla hyvin kontrollissa ja tarkoituksellista, mutta usein kyse on vain puutteellisesta taidosta. Dynamiikkaa voi aloittaa harjoittelemaan hyvin sillä, että opettelee pitämään sen ensin halutulla tasolla ja tasaisena. Siitä on hyvä edetä hallittuihin vaihteluihin. | |
Lauski: @saastara: Oorait, eli ongelmana voi hyvinkin olla myös siis se, että äänittäessä volatasot heittelee, joka johtaa turhan kovaan kompressointiin -> oravanpyörä saavutettu. Eli mikkitekniikka tulee myös ottaa haltuun. :)
Juu, mutta voipi olla, että potentiaaliset ongelmat ei ihan mikkitekniikalla vaan ratkea. Vaikka toki se hyvä homma on lähtökohtaisesti haldata. Tommoisessa perus 'pro-laulusoundissa' on yleensä melko huomattavat määrät kompuraa vähän joka suunnassa.. Ja ikävän kuuloinen huone on ikävän kuuloinen huone vielä hyvällä mikkitekniikallakin. Eikä toi kompura ole siis semmoinen asia, mitä ilman ongelmaa ei ole. Se vaan tuo sen todella framille.
Exhaustedin patjalinna kera reflexion filtterin on aika hyvä startti. Ite ehkä miettisin myös ton Røden vaihtamista johonkin anteeksiantavampaan mikkiin kuten vaikka johonkin hyvään dynaamiseen tmv, mutta kannattaa niitä tyynylinnoja ensin rakennella ja testailla jos se jeesaa.
"As long as there is music I am immortal and I have lived forever if I can remember a song" | |
Pakko lisätä itekin yks ahaa elämys, jonka koin vuosi sitten. Kannattaa huoneakustiikan lisäksi miettiä yhden kunnon etuasteen hankkimista (jos ei tietysti ole jo). Saat tämän kautta äänitettyä skebat, bassot ja laulut ihan eri tasolla. Tämä saa vähän halvemmankin mikin kuulostamaan ihan eri laitteelta kuin jonkun RME:n tai focusriten läpi vedettynä.
Warm audio tekee oikein hyviä yksilöitä tai jos halvemmaksi tarvitsee mennä, käytän itse fredensteinin v.a.s. etuastetta paljon tämän lisäksi. Audientinkin etareissa on myös jotain taikaa mitä en osaa selittää. Ei ole samaa kylmyyttä kuin RME tms. yksilöissä, mutta on silti todella cleanin soundisia. | |
HEI. Olen käsittänyt, jotta räppääjät käyttäis dynaamisia mikkejä ja vieläpä melko rohkeasti aivan lärvissä kiinni... miten lie oikeasti?
Minä kuljen, Herra ohjaa! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
