| Aihe: Kappaleiden säestys soinnuilla - Kuulostaa väärältä | 1 |
|---|
 TinQ
12.01.2016 09:18:12 | |
|
Terve vaan kaikille, aloittelija 52436 ilmoittautuu foorumille.
Tässä on nyt jatkettu vuosien tauon jälkeen harrastelua kitaransoiton parissa. Jäi vähän alkuviivoille homma joskus yläasteella, nyt enemmän aikaa ja kiinnostusta.
Yksinkertaisesta melodioiden näpyttelemisestä musiikin mukana olen siirtynyt soinnuilla säestämiseen. Olen lataillut esim tuolta tabinetistä suomalaisia kappaleita ja niiden sointuja. Harjoittelen sointuja ja niiden vaihtoa lennossa ja sitten yritän soittaa youtubesta kaikuvan biisin mukana ja "päälle". Aika yksinkertaista hommaa siis ja kyllä se nyt jo jotenkin onnistuukin. Tässäkohdin kuitenkin lähes poikkeuksetta tulee biisissä jos toisessakin fiilis että soinnut ovat ihan väärät. Vaikka ottaisin stopin ja hieroisin otteen 100% varmuudella oikein, tuntuu että ei se kappaleen kitaristi nyt ainakaan tuota sointua soita kyseisessä kohdassa. Epäilykseni nousevat vahvemmiksi, kun joistain tunnetuista biiseistä tuntuu löytyvän 3-8 eri sointuversiota.
Kysymys siis asiantuntijoille: Soittelevatko "oikeat" muusikot kappaleissaan kitaralla säestäessään näitä perus oppikirjan sointuja, vai onko heillä omat variaatiot soinnuista yms käytössä? Onko havaittu ero äänessä seuraus kokonaan erilaisten sointujen käytöstä vai tuleeko kaikki ero näistä ääniraitojen jälkikäsittelyistä yms? Pääseekö näillä perus Am, Em, C ,D -soinnuilla ikinä samankuuloiseen settiin kuin mitä nauhoilta kuulee?
Kiitos vastauksista! :) | |
TinQ: Terve vaan kaikille, aloittelija 52436 ilmoittautuu foorumille.
Tässä on nyt jatkettu vuosien tauon jälkeen harrastelua kitaransoiton parissa. Jäi vähän alkuviivoille homma joskus yläasteella, nyt enemmän aikaa ja kiinnostusta.
Yksinkertaisesta melodioiden näpyttelemisestä musiikin mukana olen siirtynyt soinnuilla säestämiseen. Olen lataillut esim tuolta tabinetistä suomalaisia kappaleita ja niiden sointuja. Harjoittelen sointuja ja niiden vaihtoa lennossa ja sitten yritän soittaa youtubesta kaikuvan biisin mukana ja "päälle". Aika yksinkertaista hommaa siis ja kyllä se nyt jo jotenkin onnistuukin. Tässäkohdin kuitenkin lähes poikkeuksetta tulee biisissä jos toisessakin fiilis että soinnut ovat ihan väärät. Vaikka ottaisin stopin ja hieroisin otteen 100% varmuudella oikein, tuntuu että ei se kappaleen kitaristi nyt ainakaan tuota sointua soita kyseisessä kohdassa. Epäilykseni nousevat vahvemmiksi, kun joistain tunnetuista biiseistä tuntuu löytyvän 3-8 eri sointuversiota.
Kysymys siis asiantuntijoille: Soittelevatko "oikeat" muusikot kappaleissaan kitaralla säestäessään näitä perus oppikirjan sointuja, vai onko heillä omat variaatiot soinnuista yms käytössä? Onko havaittu ero äänessä seuraus kokonaan erilaisten sointujen käytöstä vai tuleeko kaikki ero näistä ääniraitojen jälkikäsittelyistä yms? Pääseekö näillä perus Am, Em, C ,D -soinnuilla ikinä samankuuloiseen settiin kuin mitä nauhoilta kuulee?
Kiitos vastauksista! :)
Aika perusjuttu on se, että soitetaan sointu 3-5 kielellä. Tottahan sitä kaikenlaisia variaatoita käytetään (ja sitä enemmän niitä pystyy kehittelemään, mitä vähemmän soinnussa on mukana sormitus eri kielillä)
Aika harvoin tulee soitettua kuudella kielellä mitään.
Noissa internetin tabeissa on yleensä kovin paljon virheitä, jotkut ovat ihan väärin. | |
Tämä on erittäin hieno huomio aloittelijalta, useimmat komppailevat levyjen mukana oppikirjasoinnuilla välittämättä siitä että kuultu eroaa soitetusta.
Kysymys siis asiantuntijoille: Soittelevatko "oikeat" muusikot kappaleissaan kitaralla säestäessään näitä perus oppikirjan sointuja, vai onko heillä omat variaatiot soinnuista yms käytössä?
Lyhyt vastaus, kyllä. Jos ajattelet kitaran kaulan moninaisuutta siltä kantilta että muistaakseni sama ääni löytyy keskimäärin 2,7 eri paikasta (joku oli tämän joskus laskenut, en muista oliko luku juuri tuo), siinä missä sama ääni, eri oktaavialat mukaan laskettuna löytyvät jo noin 6-8:sta paikasta... Kaikki tämä johtaa siihen, että soinnuille, jotka käytännössä ovat vähintään kolmen äänen "paketteja", löytyvät hyvin monelta kohtaa kaulaa. Onneksi asia ei käytännössä ole näin monimutkainen niiden löytämisen ja opettelun kannalta. Erilaisia järjestelmiä näiden "pakettien" löytämiseen on monia, joista käsittääkseni yleisesti käytetyin on CAGED, josta voinet googlettamalla lukea lisää.
Onko havaittu ero äänessä seuraus kokonaan erilaisten sointujen käytöstä vai tuleeko kaikki ero näistä ääniraitojen jälkikäsittelyistä yms?
Joskus voi olla näinkin, etenkin wanhoilla äänitteillä, joilla on käytetty erilaisia analogisia teknologioita musiikin nauhoittamiseen välineillä jotka ovat täysin fyysisiä (nauhat, kelat, kasetit jne) - niin laitteisto ei aina ole välttämättä pyörinyt ns. standardinopeuksilla. Useimmin vanhojen ja arvostettujen levyjen "saundi" onkin seurausta tällaisen teknologian käytöstä.
Nykypäivänä asiat studiossa äänitetään digitaalisesti, jolloin moista ongelmaa ei äänityspäässä ole - tällöin havaittu mahdollinen ero on voitu tehdä tahallisesti, esimerkiksi virittämällä kitarat eri vireeseen kuin "normaalisti" (ja tässä tarkoitan eri vireellä mitä tahansa virettä, ei välttämättä meidän tuntemien sävelaskelten välistä, vaan on olemassa myös levyjä, jossa referenssipiste on jossakin perussävelten välissä.) Nämä ovat sitten niitä taiteellisia ratkaisuja, siinä missä vanhoilla levyillä asiat on voitu äänittää ns. perusvireessä, mutta äänityslaitteisto ei ole ns. pysynyt perässä :)
Pääseekö näillä perus Am, Em, C ,D -soinnuilla ikinä samankuuloiseen settiin kuin mitä nauhoilta kuulee?
Lyhyt vastaus: pääsee niissä tapauksissa, joissa originaaliartisti on käyttänyt myös "perus" - sointuja. Tässä tietysti pitäisi hieman tietää musamaustasi, mutta yleisesti esim vanhemman sukupolven folk-muusikot käyttivät paljon ihan peruskamaa, sillä silloin soittotaidon tuli ainoastaan riittää sen tärkeämmän, eli viestin perille saamiseen. Jos vaikka kerrot hieman mitä tykkäät kuunnella, niin täällä varmasti osataan ohjata sellaisien kappaleiden kimppuun, jossa originaaliartisti käyttää myös "perussointuja".
Vaikka musiikki kuulostaisi hyvältä, se ei välttämättä ole sitä. | TinQ
12.01.2016 11:58:36 | |
|
Terve,
Kiitos kovasti vastauksista.
Noita tommosia suomirock -biisejä, kuten esim Yö:n tuotantoa, on tullut yritettyä säestää. Kantavana ajatuksena oli että niistä voisi olla helppo aloittaa. Ei nyt sinänsä suurta merkitystä mikä niistä on kyseessä.
Vastausten perusteella voisi jatkossa ottaa noita "valmiita" soinnutuksia netistä ja käydä ne ensin läpi sointu soinnulta ja jos tuntuu ettei täsmää jossain kohdin niin etsii siihen kokeilemalla sopivamman soinnun ja kirjoittaa ylös. Sitten vasta kun on koko paketti tarkastettu niin pistää musiikin taustalle soimaan. Noh, tämä nyt tuntuu melko itsestäänselvyydeltä mutta eipä tullut ajateluta tarpeeksi pitkälle.
Hämääviä nuo ultimate-guitarin yms. versiot kun saattaa olla täydet 5/5 tähteä ja 13 reviews mutta silti selvästi virheellisiä/poikkeaa alkuperäisestä kappaleesta.
Nojuu, takaisin harjoittelemaan -> |  sepisti
12.01.2016 11:58:50 (muokattu 12.01.2016 12:02:30) | |
|
Todennäkoisin ongelma on se, että netistä löytyneet tabulatuurit sisältävät vääriä sointuja.
Jos kappaleen yksi sointu on vaikka Em, siihen kohtaan voi soittaa sointuoppaan mukaisen avosoinnun Em ja se kuulostaa oikealta. Se ei välttämättä kuulosta siltä mitä levytyksessä soittava kitaristi soittaa, mutta sointu sopii kuitenkin kappaleeseen. Tältä osin edelliset kommentoijat puhuvat höpöjä. Kitaristit käyttävät ihan normaaleja kolmisointuja, jos kappale sitä vaatii. Toki soinnuista voi ottaa erilaisia käännöksiä, mutta soinnun nimi muuttuu käännöksen myötä (vrt. e-g-h=Em ja g-h-e=Em/G, joka on siis terssikäännös).
Mainittakoon vielä, että tavallinen pop-musiikki pyörii pääsääntöisesti ihan kolmisointujen ympärillä.
https://www.youtube.com/watch?v=L5gGjlyzxfo |  Chunga
12.01.2016 12:30:14 (muokattu 12.01.2016 12:30:43) | |
|
Jos kappaleen yksi sointu on vaikka Em, siihen kohtaan voi soittaa sointuoppaan mukaisen avosoinnun Em ja se kuulostaa oikealta. Se ei välttämättä kuulosta siltä mitä levytyksessä soittava kitaristi soittaa, mutta sointu sopii kuitenkin kappaleeseen.
Tää on toki aivan totta, eikä tosiaan ehkä omassa kirjoituksessani painottanut sitä tarpeeksi - lähdin ennemminkin siitä oletuksesta, että aloittajalla on korvat siinä kunnossa että juuri tuota haettiinkin että oppikirjasointu kuulostaa, ei väärältä vaan sopimattomalta, siksi että levyttävä kitaristi on soittanut jotakin muuta. Soinnutuksen "Em" voi kuitenkin pidemmälle ehtineet tulkita tilanteesta riippuen niin mahdottoman monella eri tapaa...
Vaikka musiikki kuulostaisi hyvältä, se ei välttämättä ole sitä. | |
sepisti: Todennäkoisin ongelma on se, että netistä löytyneet tabulatuurit sisältävät vääriä sointuja.
Ei välttämättä. Soinnut voi olla suhteessa toisiin täysin oikeat mutta eri sävellaji.
Esim. joku B-mollista oikeasti menevä biisi on tiputettu kaksi sävelaskelta (A-molli), jolloin biisi voi olla helpompi aloittelevalle kitaristille soittaa. | |
tender.insanity: Ei välttämättä. Soinnut voi olla suhteessa toisiin täysin oikeat mutta eri sävellaji.
Esim. joku B-mollista oikeasti menevä biisi on tiputettu kaksi sävelaskelta (A-molli), jolloin biisi voi olla helpompi aloittelevalle kitaristille soittaa.
Toisinaan jotkut keljut vielä virittävät kitaransa esim Eb vireeseen joka saattaa tehdä mukanasoitosta tuskaa jos oma kitara on normivireessä
Nostalgy is not what it used to be | |
Epäilisin myös itse, että netistä löytyvät soinnut menevät eri sävellajissa.
Tosiaan tuo qalin mainitsema puolisävelaskelta alaspäin viritys on melko yleistä varsinkin rock-musiikissa. Esimerkkinä mianittakoon vaikka Guns N' Roses, Stevie Ray Vaughan ja Kingston Wall, joilla koko tuotanto taitaa olla soitettu tuolla vireellä. Kuitenkin näissä tapauksissa tabulatuurit ja nuotit kirjoitetaan siten, miten ne soitetaan, sillä kitara on sen verran sävellajirajoitteinen soitin, että esim. niitä SRV:n bluesbiisejä on aika hankala soittaa Eb:stä normivireellä.
Oma lukunsa on sitten erilaiset laulukirjat, joissa biisien sävellajeiksi on valittu paremmin tavallisten ihmisten äänialoille sopivat sävellajit, eikä välttämättä alkuperäisen version sävellaji.
Ja kyllähän noissa netistä löytyvissä soinnutuksissa on paljon ihan oikeita virheitäkin, varsinkin jos biisissä esiintyy mitään perussoinnuista poikkeavaa.
Kuitenkin sointujen suhteet toisiinsa ovat aina samat, eli mikäli sävellajia muutetaan esimerkiksi A-mollista E-molliin, niin silloin kaikkia muitakin sointuja lasketaan saman verran, kuten tender.insanity tuossa vähän vinkkasikin (tätä kutsutaan joissain hämärissä muusikkopiireissä transponoinniksi). Eli kovasti tässä auttaa, mikäli ketjun aloittaja pystyy tunnistamaan biisin sävellajin. Sitten vain suhteuttamaan muut soinnut siihen. | |
Ja sitten vielä on yksi juttu joka voi joskus olla sekoittamassa, eli että klassikobiisi onkin soitettu levylle jossakin "välivireessä", eli 440Hz systeemiin viritetty kitara ei oikein natsaa jos soittelee levyn päälle. Siis voi olla jokin muu kuin puolen sävelaskeleenkin ero. Levytyksen teossa on voinut tulla jokin vireeseen vaikuttanut moka tai sitten levytettäessä kitaroiden viritys on täytynyt tehdä jonkin toisen soitttimen mukaan.
Silloin tietty pitää joko virittää kitara korvakuulolta levyn mukaiseen vireeseen tai sitten säätää (digitaalisesti tietokoneella) biisin vire samaksi kitaran kanssa. Onneksi nämä on aika harvinaisia tapauksia, mutta oli minulla pari kertaa ihmetyttämässä vasta-alkajaa. | |
Osasa noita "sointusaitteja" on myös ihan liikaa sointuja.Käsittääkseni johtuu siitä
ettei noita sointuja ole kirjoittanut ylös ihminen vaan tietokone automaattisesti.
(automaatti-soinnutus joka ottaa infon voimakkaasta perusäänestä)
Saattaa vaihtaa tai antaa soinnun kun taustassa esim. basso tai joku muu osa orkkaa
soittaa sekaan jonkun muun äänen kuin mitä kitaristi veivaa, eli tekee siinä kohtaa kitaralle sointumuunnoksen vaikka ktaristi veivaisi siinä kohtaa edelleen jotain perussointua.
Kuuntelu ja vertailu oikeaan levytaustaan auttaa monesti näiden "perkaamisessa" | |
Tän on varmaan kaikki jo kuulleetkin mutta pistetäänpäs kuitenkin muistin virkistämisksi miltä kuulostaa kun unohdetaan tsekata että kaikki on samassa vireessä. Eli sattuu sitä ammattilaisillekin. Kolmen minuutin jälkeen alkaa tapahtua...
https://youtu.be/G1tJa7aPUZE
Nostalgy is not what it used to be | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
