| Aihe: Miksei soittimissa ole kosketusnäyttöjä? | |
|---|
|
Mikähän on syynä, ettei kosketinsoittimissa (syntikat, stage pianot) ole enemmän/ollenkaan puhelimista tuttuja kosketusnäyttöjä?
Jo Korg Trinityssä oli 15 vuotta sitten suuri kosketusnäyttö, mutta silti edelleen myös Korgin uusimmissakin soittimissa saattaa olla näyttötekniikka 90-luvulta ja käyttöliittymänä se perinteinen menuhelvetti. Nyt kun kosketusnäyttöluurejakin saa alle satasella, niin voisi kuvitella kosketusnäytöllisiä soittimiakin olevan enemmän.
Kestävyyskö tuossa on taustalla? |
|
Käyttöliittymäsuunnittelun hinta ja laadukkaan, sekä kestävän kosketusnäytön hinta näkyy aika ikävästi lopputuotteen hintalapussa. Maailma on täynnä hienoja teknologisia sovellutuksia, joita ei voida käyttää sen vuoksi, että hintalappu kasvaa kysynnän näkökulmasta vääränlaiseksi, tai sitten kate jää aivan liian pieneksi. Huonoa bisnestä, koska käyttäjät ostavat joka tapauksessa niitä laitteita.
Itse juuri pistin tilaten Korg Kromen, siinähän on kosketusnäyttö. Jännityksellä odotan, että miten se toimii ja kestää. |
|
juzzlin:
Jo Korg Trinityssä oli 15 vuotta sitten suuri kosketusnäyttö, mutta silti edelleen myös Korgin uusimmissakin soittimissa saattaa olla näyttötekniikka 90-luvulta ja käyttöliittymänä se perinteinen menuhelvetti. ?
Kyllähän se kosketusnäyttökin käytännössä toimii käyttöliittymänä menuhelvettiin.
Sohiiko sitten näyttöä, jossa ongelmana voivat olla liian pienet kuvakkeet tai heikosti toimiva vaste kosketukseen - tai sitten muuten ison näytön vierellä olevia painokytkimiä, joista yleensä tietää milloin on painettu... Toteutuksen toimivuus kaiketi ratkaisee, mutta uudempi ei välttämättä ole parempi. Kosketusnäytön osalta tärkeä vaatimus mielestäni on, että on iso, tarkka ja kosketukseen helposti reagoiva.
Joissakin autoissa itsetarkoituksellinen nykyaikaisuus so. kutakin käyttötarkoitusta varten olevien kytkimien yms. korvaaminen kosketusnäytöllä, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu.
Syntikoissa yms. toimintojen monipuolisuus johtaa helposti tapauksessa syviin valikkosysteemeihin - sitten on samat käytettävyysongelmat kuin tietokoneohjelmissakin - voi tehdä hyvin, huonosti tai hyvin huonosti.
Niukoillakin eväillä homma voi kuitenkin toimia hienosti - tässä ovat kaikki parametrit yhtä aikaa nähtävillä, valinta tehdään kahden nappulan painalluksella sekä säätö nuppia pyörittämällä ja vahvistamalla...
http://www.christeck.de/wp/wp-conte … teck.de/instrumentsale-IMG_2281.jpg
Toki tuossa rajoituksena matriisin koko eikä toki verrattavissa toiminnallisesti monipuolisempiin laitteisiin. |
 EP
30.12.2015 15:18:09 (muokattu 30.12.2015 15:18:58) | |
|
Mulla on vanhassa rollen kiipparissa kosketusnäyttö, ihan hyvin toiminu ei siinä mitään, mutta ihan saman olis saanu aikaan nappuloilla/ näytöllä, mun miälest! |
|
Leikari: Kyllähän se kosketusnäyttökin käytännössä toimii käyttöliittymänä menuhelvettiin.
Sohiiko sitten näyttöä, jossa ongelmana voivat olla liian pienet kuvakkeet tai heikosti toimiva vaste kosketukseen - tai sitten muuten ison näytön vierellä olevia painokytkimiä, joista yleensä tietää milloin on painettu... Toteutuksen toimivuus kaiketi ratkaisee, mutta uudempi ei välttämättä ole parempi. Kosketusnäytön osalta tärkeä vaatimus mielestäni on, että on iso, tarkka ja kosketukseen helposti reagoiva.
Joo, mutta esim. omissa laitteissani kosketusnäyttö helpottaisi vaikka niiden menujen valitsemista huomattavasti verrattuna jonkun rullan pyörittämiseen. Kosketusnäyttö ja fyysiset kytkimethän eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia tekniikoita, ellei niin välttämättä haluta. Näyttö voisi ihan hyvin olla kosketusnäyttö ja jättää kaiken muun ennalleen. Minulla on tuosta Trinitystä sellainen hatara mielikuva, että sen sequ oli oikein miellyttävä käyttää, vaikka se kosketusnäyttö olikin nykymittapuulla kaatiskamaa. Tosin jollakin kynällä sitä pitäisi joka tapauksessa käyttää ja näitä kyniähän on nykyäänkin kapasitiivisillekin näytöille (esim. Samsungin Galaxy Notet). |
|
Soittamisen hektisessä tiimellyksessä pyöritettävät potentiometrit ja liukusäätimet ovat nopeimpia käyttää ja soittofiiliksen kannalta parempi ratkaisu kuin kosketusnäyttö.
Myös paineltavat mekaaniset nappulat ovat nopeita käyttää ja monesti ne on myös sijoitettu oikeisiin paikkoihin soittimen kannessa soittotapahtumaa ajatellen. Aina ei olisi aikaa siirtää käsiä laitteen keskivaiheilla olevalle kosketusnäytölle puhumattakaan, että sormi osuisi juuri oikean kuvakkeen kohdalle. Mielestäni laite on sen parempi mitä enemmän siinä on mekaanisia nappuloita. |
|
Onneksi 80-90 -lukujen pieni näyttö/valikkopainelu -hässäköistä on pääosin päästy eroon. Yleisinta taitaa olla, että soittamisen ja soundien pikaruuvauksen kannalta tärkeimmille toiminnoille on omat väännettävät potikat tms. ja syvemmälle meneville editoinneille sekä "systeemi" asetuksille sitten valikkotouhut.
Eipä minulla sinällään ole kosketusnäyttöjä vastaan mitään kunhan käytettävyys on kunnossa. Iso koko ja näytön skaalattuvuus sekä hyvä toiminta myös pelkällä sormella tulevat vaatimuksina/mahdollisuuksina mieleen. Valikkojärjestelmän intuitiivisuus ja lyhyet valikkopolut käytössä keskeisiä.
- -
Asiaa sivuten: kovin vähälle suosiolle jäi soittimista ja studiolaitteista suorien vga-monitoriliityntöjen sekä hiiri/näppäimistöohjauksen tarjoaminen. Rolandilla sai esim. äänitys/samplevehkeisiin lisäkortilla - mahtoiko olla kalliskin?? No, olisihan sellainen vaatinut kaksi rinnakkaista käyttöliityntäjärjestelmää eli laitteen oman näytön sekä ulkopuoliselle näytölle optimoidun. Kuitenkaan tietokonessa toimivia editoreitakaan ei mitenkään automaattisesti ole ollut tarjolla kaikilla merkeillä/malleille. |
 Murgo
31.12.2015 10:34:33 (muokattu 31.12.2015 10:37:10) | |
|
Simulator: Soittamisen hektisessä tiimellyksessä pyöritettävät potentiometrit ja liukusäätimet ovat nopeimpia käyttää ja soittofiiliksen kannalta parempi ratkaisu kuin kosketusnäyttö.
Myös paineltavat mekaaniset nappulat ovat nopeita käyttää ja monesti ne on myös sijoitettu oikeisiin paikkoihin soittimen kannessa soittotapahtumaa ajatellen. Aina ei olisi aikaa siirtää käsiä laitteen keskivaiheilla olevalle kosketusnäytölle puhumattakaan, että sormi osuisi juuri oikean kuvakkeen kohdalle. Mielestäni laite on sen parempi mitä enemmän siinä on mekaanisia nappuloita.
Näinhän se on ja kosketusnäyttöä on käytännössä pakko katsoa käytettäessä kun taas järkevästi toteutettujen mekaanisten nappuloiden käyttö onnistuu "sokkonakin". Kosketusnäytöt tuppaavat tosiaan olemaan myös hitaita etenkin potikan korvaajina, vaihtoehtona on "liuku" joka yleensä on liian pieni, epätarkka ja hitaasti reagoiva tai "plus- ja miinusnapit" jotka myös ovat toivottoman hitaita ja vaativat ruudun katsomista.
Veikkaisin kyllä että nykyään tuo hintahomma menee niin päin että se kosketusnäyttö on halvempi kuin "oikeat" nappulat ainakin siitä päätellen miten innokkaasti niitä laitetaan kaikkiin mahdollisiin laitteisiin. Kosketusnäyttö on kuitenkin ihmiskäden koskematta valmistettavaa "painotekniikkaa" kuten mikropiirit eli kun alkuinvestoinnit on tehty niin yhden kappaleen valmistuskustannus lähestyy nollaa. Mekaniikan kasaamisessa on suurina sarjoina isompi työ, tarvitaan joko juuri ko. asennelman kasaamiseen rakennettu/ohjelmoitu kone tai jopa ihminen.
Ja kun se mikrokontrolleri/kosketusnäyttöpohjainen käyttöliittymä on kerran suunniteltu niin samoja palikoita voi käyttää eri tuotteissa pelkällä ohjelmiston vaihdolla mikä taas tuo säästöä. Siihen kun voi olhjelmoida juuri ne näytöt ja painikkeet mitä kukin laite tarvitsee.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
|
Simulator: Soittamisen hektisessä tiimellyksessä pyöritettävät potentiometrit ja liukusäätimet ovat nopeimpia käyttää ja soittofiiliksen kannalta parempi ratkaisu kuin kosketusnäyttö.
Myös paineltavat mekaaniset nappulat ovat nopeita käyttää ja monesti ne on myös sijoitettu oikeisiin paikkoihin soittimen kannessa soittotapahtumaa ajatellen. Aina ei olisi aikaa siirtää käsiä laitteen keskivaiheilla olevalle kosketusnäytölle puhumattakaan, että sormi osuisi juuri oikean kuvakkeen kohdalle. Mielestäni laite on sen parempi mitä enemmän siinä on mekaanisia nappuloita.
Ei niitä mekaanisia nappuloita tarvitsisi kokonaan korvata kosketusnäytöllä. Sellaisia läppäreitäkin on nykyään, joissa on kosketusnäyttö näppäimistön LISÄKSI :) |
 Prophet
31.12.2015 15:31:52 (muokattu 31.12.2015 15:36:53) | |
|
Kuinka on kestänyt Roland G-70:n kosketusnäyttö? |
|
juzzlin: Ei niitä mekaanisia nappuloita tarvitsisi kokonaan korvata kosketusnäytöllä. Sellaisia läppäreitäkin on nykyään, joissa on kosketusnäyttö näppäimistön LISÄKSI :)
Sellaisia käyttäneenä ja yhden omistajana voin sanoa, että hyöty on hyvin lähellä nollaa. Niin läppäreissä kuin synissäkin kosketusnäytön käytössä se ongelma, että kättä pitää siirtää painikkeiden ja näytön välillä. Yleensä vaikka synassa olisikin kosketusnäyttö, saatetaan valikoissa liikkua silti hyödyntäen erillisiä painikkeita ja vähintäänkin arvot syötetään käyttämällä numeronäppäimistöä tai data dial-kiekkoa tms. Tämä aiheuttaa turhaa käden siirtelyä. Vastaavasti perinteisissä nappulavermeissä voi yleensä käden pitää levitettynä käyttöliittymän painikkeiden päälle, eikä sitä tarvitse siitä siirtää.
Potikat on sitten oma juttunsa, niitä voi ruuvata vaikka kaksin käsin. Kosketusnäytöllä ei yleensä onnistu johtuen joko käyttöliittymän tai resistiivisen kosketustunnistuksen rajoitteista.
iPad-synillä voi fiilistellä moderneja kosketusnäyttökäyttöliittymiä. Valitettavasti itse en ole niistä erityisemmin innostunut, vaikka ovatkin ihan hauskaa mobiiliviihdettä.
Soitetaan nopeammin kuin osataan. |
|
Eikös 60-luvun Moogissakin ole tavallaan kosketusnäyttö. Kosketat nuppia niin se liikkuu ja aina näet missä asennossa se on :) |
|
teroyk: Eikös 60-luvun Moogissakin ole tavallaan kosketusnäyttö. Kosketat nuppia niin se liikkuu ja aina näet missä asennossa se on :)
Hah, Hah, tuo oli hyvä huomio! Itseasiassa se näyttö oli vielä kehittyneempi kuin nykyiset siinä mielessä, että näyttö antoi myös sen "tuntoärsykkeen" elikkä ikäänkuin tarttuisit kiinni johonkin kongreettiseen säätimeen. Tämä "ärsyke" antoi parametrin säätötapahtumaan tiettyä varmuutta joka osaltaan siivitti menossa olevaa soittotapahtumaa sopivasti eteenpäin . . . . |
|
Simulator: Hah, Hah, tuo oli hyvä huomio! Itseasiassa se näyttö oli vielä kehittyneempi kuin nykyiset siinä mielessä, että näyttö antoi myös sen "tuntoärsykkeen" elikkä ikäänkuin tarttuisit kiinni johonkin kongreettiseen säätimeen. Tämä "ärsyke" antoi parametrin säätötapahtumaan tiettyä varmuutta joka osaltaan siivitti menossa olevaa soittotapahtumaa sopivasti eteenpäin . . . .
Just tulin voyageria vinguttamasta ja vaikka onkin uudempi niin sama havainto kyllä joo... |
|
juzzlin: Ei niitä mekaanisia nappuloita tarvitsisi kokonaan korvata kosketusnäytöllä. Sellaisia läppäreitäkin on nykyään, joissa on kosketusnäyttö näppäimistön LISÄKSI :)
vaaan oispa sellasia läppäreitä joissa on potikat! |
 onni
10.01.2016 08:13:40 | |
|
Prophet: Kuinka on kestänyt Roland G-70:n kosketusnäyttö?
Hyvin on kestänyt. Ei mitään ongelmia.
Ota lisää!!! |
|
Vaikka olenkin fyysisten nappuloiden kannalla niin täytyy myöntää, että kosketusnäyttö voi olla jossain tapauksessa ylivoimaisen hyvä.
Monimutkaisessa Casio hybridisyntikassani on yli 90-nappulaa joiden käyttöominaisuuksiin ja sijoitteluun olen kyllä tyytyväinen mutta siihen voi lisävarusteena liittää myös i-padin jossa on kosketusnäyttö, laitetta varten on jopa oma paikkansa syntikan yläpinnalla.
Kun katselee alla olevan linkin takana olevaa esittelyvideota niin ainakin sen perusteella näyttäisi siltä, että uusien soundien tekeminen helpottuisi kosketusnäytön ansiosta merkittävästi. Itseasiassa ainakin tuon syntikan kohdalla homma näyttäisi muuttuvan jopa helpoksi.
"Pahus sentään" mitähän tuommoiset i-padit maksaa . . . .
https://www.youtube.com/watch?v=9FHYrQCstaw |
|
Sanokaa kalkkikseksi mutta ei kyllä tulisi mieleenkään ostaa mitään musalaitetta johon käyttöliittymäksi telakoidaan i-jokin.
Minusta kun syntikoiden yms. käyttöiän pitäisi olla mieluummin vuosikymmeniä ja toisaalta taas noiden älylelujen elinkaari lienee korkeintaan pari vuotta minkä jälkeen sitä mallia jolle laite on tehty ei enää valmisteta eikä tueta, liittimet ja käyttöjärjestelmät muuttuvat jne.
Hiukan samaa ongelmaa on jo tallennusvälineidenkin kanssa, itselläni on parikin iäkkäämpää synaa jotka käyttävät "vanhentuneita" tallennusvälineita kuten 3,5" korppuja tai PCMCIA- tai laitekohtaisia muistikortteja. Onneksi vanhemmat vehkeet toimivat myös ilman lisämuisteja, tallennustila vain on vaatimattomampi, mutta jos oleellinen osa laitteen toiminnallisuudesta on ulkoistettu älylaitteeseen joka sitten hajoaa tms. eikä uutta saa niin aika hyödyttömäksi muuttuu se soitinkin silloin.
Mutta minä olenkin tosiaan vanhanaikainen.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
|
Murgo: Sanokaa kalkkikseksi mutta ei kyllä tulisi mieleenkään ostaa mitään musalaitetta johon käyttöliittymäksi telakoidaan i-jokin.
...
Mutta minä olenkin tosiaan vanhanaikainen.
Tässä toinen kalkkis ja komppaan.
i-jotain on houkutteleva multimylly kun sillä alustalla kerran maksettua voi tehdä melkein ilmaiseksi "kaiken".
... ja sen parin vuoden jälkeen härpäke oheislaitteineen menee taas uusiksi
minulla on joitain 80-luvun alkupuolen analogisyntikoita, joita ei tietääkseni ole koskaan huollettu ja pelaavat kuin uudet edelleen.
Harrastelijana ei muutenkaan viitsisi käyttää aikaa kaikenlaiseen tietotekniikan säätämiseen yhtään sen enempää kuin joka tapauksessa näyttää olevan pakko. |
|
ja minä kun luulin olevani ainoa "Tosikalkkis" täällä . . .
Joo, noin 400-euroa maksaa i-padlaus! Itse editorisofta olisi kyllä ilmainen. Voisi olla kiva mutta ei oikein olisi muuta tarvetta tuommoiselle i-Padille. Tai sanotaan niin, että se muu tarve pitäisi sitten itse keksiä . . sitäpaitsi minullahan on jo pc-tietokone.
Muutenkin haluaisin painaa jarrua tietokoneen käytön suhteen puhumattakaan muista kannettavista älylaitteista joita en ole edes hankkinut.
En haluaisi enempää ruveta elämään "virtuaalisesti" kuin mitä nyt. Hienoja "vanhanaikaisia" harrastuksia on jo nykyiselläänkin karsiutunut raskaalla kädellä, pitäisi ainkin tuo soittoharrastus pitää vielä näpeissä. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
