Media ja viihde ›

lurkki: Mulle ei wau-elämystä ole tapahtunut sitten Sielun veljien Onnenpyörä -kiertueen.
Saara Aaltoon tämä liittyy siten, että oli vuosi 1987 ja kuultiin cover-biisejä.
 
Nii Saaran fanituksen myötä olen alkanut ymmärtää niitäkin jotka kiertää jonkun bändin perässä maailman ääriin, vaikka itse en olekaan Saaran konserttia käynyt kuin kerran yli 100km päässä kotoa käynyt katsomassa
 
Cover-biisi vedot on silloin minusta parhaimmillaan kun kyseinen artisti/bändi on tehnyt niistä oman näköisensä eikä yritä matkia alkuperäistä ja siinä Saara ainakin on joka kerta onnistunut, että tekee cover vedoistaan oman itsensä näköisiä.

Janizio:
Cover-biisi vedot on silloin minusta parhaimmillaan kun kyseinen artisti/bändi on tehnyt niistä oman näköisensä eikä yritä matkia alkuperäistä ja siinä Saara ainakin on joka kerta onnistunut, että tekee cover vedoistaan oman itsensä näköisiä.
 
Se Wuthering Heights coverointi kyllä teki Saara Aallosta aika huonon näköisen.

M-Juhana: Se Wuthering Heights coverointi kyllä teki Saara Aallosta aika huonon näköisen.
 
Ihan miten vain sinun mielestäsi. Minusta sekin on täydellisesti Saaran näköinen versio siitä ja oikein hyvä versio. Se saattaapi sinun ja joidenkin muiden makuun olla sellainen ns. liian söpö versio siitä, mutta minusta siinä ei oo mitään vikaa enneminkin päinvastoin. Hänen yksin laulamista cover-biiseistä vähintäänkin yks parhaista.
 
Toinen tykkää ja toinen ei niinhän se musan kanssa aina menee.

Janizio: Minusta sekin on täydellisesti Saaran näköinen versio siitä ja oikein hyvä versio.
 
Onko se sitten tehnyt mistään sellaista versiota joka ei olisi täydellisesti Saaran näköinen?

varpio: Onko se sitten tehnyt mistään sellaista versiota joka ei olisi täydellisesti Saaran näköinen?
 
Vähintäänkin aika hyvin Saara on saanut biisit mitä on laulanut sovellettua suuhunsa niin, että ne kuullastaa niin kuin ne olis hänen omiaan ja ajoittain joidenkin coverbiisien kohdalla paremmin kuin ihan kokonaan omiensa kohdalla

Janizio: Ihan miten vain sinun mielestäsi. Minusta sekin on täydellisesti Saaran näköinen versio siitä ja oikein hyvä versio. Se saattaapi sinun ja joidenkin muiden makuun olla sellainen ns. liian söpö versio siitä, mutta minusta siinä ei oo mitään vikaa enneminkin päinvastoin. Hänen yksin laulamista cover-biiseistä vähintäänkin yks parhaista.
 
Wuthering Heightsista; ongelmana näkisin tuossakin biisissä tuotannon. Jos äänikuva luodaan tukkoon koko matkalta, tukahtuu ohuella äänellä operoiva laulaja ikävästi kaiken alle. Jos Aalto laulaisi matalammalta, ei asia ehkä ärsyttäisi niin paljon.
 
Kunnianhimosta pisteet, ei helppo biisi coveroida, mutta jos sen tekee niin sallisi lopputuloksen olevan haastavampi kuin tällainen perustoteutus, jossa taustat paisutellaan epävarmuuttaan isoksi ja vokaalit yritetään vetää yksyhteen alkuperäisen kanssa.
 
Saara Aalto laulamassa ison käynnissä olevan paineilmakompressorin vieressä kuulostaisi kutakuinkin samalta. Ja muutenkin, miksi laulajan pitää yrittää kuulostaa alkuperäiseltä, kun voisi kuulostaa itseltään? Hieman aikaa ja näkemystä soisi käytettävän.
 
Yllätän itseni kehottaessani kuuntelemaan Nightwishiä jos haluaa tehdä isoa mutta erottelevaa saundia. Ja itse en todellakaan pidä Nightwishistä niin paljoa, että näin useasti sanoisin.

Onko janizio syy, että Saara ns. kääntyi?

Lautuma: Wuthering Heightsista; ongelmana näkisin tuossakin biisissä tuotannon. Jos äänikuva luodaan tukkoon koko matkalta, tukahtuu ohuella äänellä operoiva laulaja ikävästi kaiken alle. Jos Aalto laulaisi matalammalta, ei asia ehkä ärsyttäisi niin paljon.
 
Kunnianhimosta pisteet, ei helppo biisi coveroida, mutta jos sen tekee niin sallisi lopputuloksen olevan haastavampi kuin tällainen perustoteutus, jossa taustat paisutellaan epävarmuuttaan isoksi ja vokaalit yritetään vetää yksyhteen alkuperäisen kanssa.
 
Saara Aalto laulamassa ison käynnissä olevan paineilmakompressorin vieressä kuulostaisi kutakuinkin samalta. Ja muutenkin, miksi laulajan pitää yrittää kuulostaa alkuperäiseltä, kun voisi kuulostaa itseltään? Hieman aikaa ja näkemystä soisi käytettävän.
 
Yllätän itseni kehottaessani kuuntelemaan Nightwishiä jos haluaa tehdä isoa mutta erottelevaa saundia. Ja itse en todellakaan pidä Nightwishistä niin paljoa, että näin useasti sanoisin.
 
Minusta Wuthering Heights on Walking in the Air biisin kanssa Saaran paras levyttämistä cover-biiseistä.
 
Toki sit Teemun kanssa levytetty You Raise Me Up pitää nostaa ehdottomasti tähän näiden kahden biisin rinnalle.
 
Toki mä tykkään kaikista biiseistä mitä Saara on laulanut, mutta tottakai sielläkin on sitten vielä ns. super helmensä

Janizio: Toki sit Teemun kanssa levytetty You Raise Me Up pitää nostaa ehdottomasti tähän näiden kahden biisin rinnalle.
 
Tuon biisin levyttäminen edustaa minulle samaa kuin ihminen, joka sytyttää hautakynttilän suojalasit päässä, kyykistyen ja kurottaen pitkällä sytyttimellä. Kieli lipoo huulia, silmät pullistuvat päästä, nyt on harrasta. Ja vain koska se on turvallisinta mitä voi hautausmaalla tehdä. Se ei ole tulella leikkimistä, ei puhettakaan että liekki lämmittäisi, vainajiakin vituttaa kun sohitaan. Sytyttäisi kunnolla eikä sohisi.
 
Aivan kamala biisi, en nyt osaa sanoa tähän kohtaa karmeampaa. Sitä ei kenenkään pitäisi coveroida, ei ikinä missään. Sen kuullessani alan itkeä vain sen takia, että muistan jättäväni joskus kuollessani taakseni maailman, joka on sen luonut. Mielessä vilisevät keskitysleirit, nälkämaan lapset ja tuo biisi soi taustalla. Ja se soi helvetissäkin, olen aivan varma. Sen tekijät ovat helvetissä, hekään eivät pääse sitä pakoon.
 
Ja tämä ei ollut mielipide vaan totuus. Asiasta ei voi olla eriävää mieltä.

Janizio:Toki mä tykkään kaikista biiseistä mitä Saara on laulanut, mutta tottakai sielläkin on sitten vielä ns. super helmensä
 
Ainakin sä tykkäät artistista. Mieti kuinka hienoa olisi jos sä vielä tykkäisit tämän artistin biiseistä!
 
Ootko muuten kuunnellut sitä Kate Bush:n versiota? Ja sä oot oikeesti sitä mieltä että Saaran veto on parempi? Arvostan omistautuneisuuttanne.

Dirtyh: Ainakin sä tykkäät artistista. Mieti kuinka hienoa olisi jos sä vielä tykkäisit tämän artistin biiseistä!
 
Ootko muuten kuunnellut sitä Kate Bush:n versiota? Ja sä oot oikeesti sitä mieltä että Saaran veto on parempi? Arvostan omistautuneisuuttanne.
 
Mikä tuo JOS sana tuolla oli että tykkäät hänen biiseistää.
 
Ja minä saan väittää niin, että Saaran versio on parempi. Sen ei tarvi olla sinun tai jonkun muun mielipide.

Janizio: Tietenkin voi olla eriävä mielipide kun kyse on musiikista. Musa on nimenomaan mielipideasiota/makuasiota, joista saa jokainen olla omaa mieltään.
 
Eihän tässä ollut kyse musiikista.

Kate Bushin Wuthering Heightsista ilmeisesti parhaan vedon Suomessa on esittänyt Emmi Pakkanen vuoden 2003 Idolsin semifinaalissa. Likka oli 16 vuotias ja ällistytti yleisön. Siitä on ollut aikanaan video youtubessa mutta nyt en löytänyt.
 
Mulla on se esitys vhs nauhana tallella ja vertailussa noihin Saaran esityksiin menee ohi aivan selkeästi. Soundeissa vaan on eroa eikä artisti sille mitään voi.
Hyvä laulaja tuo Saara on, ei siinä mitään. Ei kai se muuten niin paljon keikoillekaan pääsisi.

Osteri: Kate Bushin Wuthering Heightsista ilmeisesti parhaan vedon Suomessa on esittänyt Emmi Pakkanen vuoden 2003 Idolsin semifinaalissa. Likka oli 16 vuotias ja ällistytti yleisön. Siitä on ollut aikanaan video youtubessa mutta nyt en löytänyt.
 
Mulla on se esitys vhs nauhana tallella ja vertailussa noihin Saaran esityksiin menee ohi aivan selkeästi. Soundeissa vaan on eroa eikä artisti sille mitään voi.
Hyvä laulaja tuo Saara on, ei siinä mitään. Ei kai se muuten niin paljon keikoillekaan pääsisi.
 
Nimenomaan juuri näin Soundeissa on eroa ja jonkun mielestä toisen ääni ja versio jostain biisistä on parempi kuin toisen ja toisen mielestä taas toisen. Ja tätä en voi suorilta edes kiistää, että kumpi on parempi Saaran vai Emmin, kun Emmin versiota en ole kuullut.
 
Tuokin on totta, että pakko Saaran on olla hyvä laulaja, kun keikka määrät ovat suhteellisen kovia ja ajoittain jo suht hyvällä prosentilla loppuunmyytyjäkin. Ei tuollaiseen pääse keskinkertaisella suorittamisella. On Saarassa aika monen muunkin mielestä se WAU efekti kun kiinnostaa livenä tuohon malliin

Saaran sisko on hyvä laulaja.

Epämuusikko: Saaran sisko on hyvä laulaja.
 
Niin onkin, mutta eipäs näy ja kuulu oikein missään vaikka taitoa on riittävästi hälläkin. Oikeastaan tässä Aallon siskosten kohdalla te näätte sen todella konkreetisesti, että mikä ero on kun toisella ihan huippu osaamista laulamiseen ja sit kun toinen on sellainen hyvä plus.
 
Eli Saaralla huippu talenttia ja osaamista ja Suvilla ei ole mitään huippu erikoista osaamisessaan, vaikka hyvä onkin. Tosin sen minkä molemmat Aallon siskoksista osaavat huippu hyvin on tunnelman luominen

Johan on Kelausta:
 
https://youtu.be/j9Pu7As1SyU

Tuokin on totta, että pakko Saaran on olla hyvä laulaja, kun keikka määrät ovat suhteellisen kovia ja ajoittain jo suht hyvällä prosentilla loppuunmyytyjäkin. Ei tuollaiseen pääse keskinkertaisella suorittamisella.
 
Ihan yleisellä tasolla tuollainen järkeily ei pidä paikkaansa: keikkasuosio ei kyllä korreloi automaattisesti artistin laulutaitoihin. Ei mitään Aallolta pois, mutta kovasti mattinykäs, ollilindholm ja veskuloiri -osasto vetelee keikkaa eikä tuo taatusti selity artistin virtuoosimaisella äänenkäytöllä.

Ja mun mielestäni tässä kaikessa yks pääpointti on se, että sen joka on absoluuttisesti ja numeroissa paras/parhaimpia artisteja/bändejä. Se on jonkinmoinen osa asiaa ja siinä mielessä tärkeä, että miten hyvin asiallaan/tekemisillään elättää itsensä. Nää asiat merkkaa siihen asti kun sillä päätoimisesti elättää itsensä. Sen jälkeen minusta nää tälläiset numerot menettää merkityksensä lähes täysin. Tottakai se on/olis mukava ja hieno juttu nähdä Saaran nimi jossain vaiheessa näillä numeromittareillakin kärki artistien joukossa ja onhan se edelleenkin täysin mahdollista, että se päivä ja aika joskus koittaa, mutta tässä kohtaa, kun Saara kuitenkin ihan selvästi elättää itsensä musallaan ja esiintymisillään niin sekin on hyvä ja riittävä menestyksen taso.
 
Ja tässä kohtaa sit peliin astuu tunne ja mielipide/makuasiat. Eli ne asiat miksi kukanenkin tykkää jostain artistista/bändistä tai yksittäisestä biisistä jne.
 
Saarassa kiehtoo ilman muuta se, että hänellä on intohimoa, sopivaa kunnianhimoa ja minusta Saaralla on hallussa ja näpeissään se juttu, että hän tiedostaa mitä osaa ja millaiset taidot omaa ja osaa käyttää niitä hyvin hyväkseen. On ollut sopivalla tavalla omapäinen.
 
Tottakai Saaran puhdas tekninen laulu -ja tulkitsemisentaito sekä myöskin tunnelman luonti taidot on ihan priimaa. Omien biisien tekemisessä ja siihen liittyvissä asiaossa on varmasti vielä parannettavaa. Toki Saaran persoona toi aurinkoinen ja voisko jopa sanoa että positiivisuutta pursuava luonne, lisättynä sit ihan suorastaa huimaan suloiseen olemukseen, joka sit on kuorrutettu päältä ulkokuorella, jossa ei kropassa ole mitään moittimista, mutta se suurin juttu Saarassa ulkoisesti löytyy kasvoista ja silmistä/katseesta nimittäin se positiivinen sisäpuoli tulee myös ulospäin ja se mistä se tulee voimakkaimin ulos on hänen silmänsä. Ne on kuin jotkut kaksi kirkasta pohjantähteä, jotku tuikkii elämän iloa ja tollainen positiivisuus on tarttuvaa sorttia.
 
Summa summaarum Saara on mulle jännä tapaus mielissä. Toisaalta se on ihan täysin kirkkaan mielissä, että miks mä tykkään Saarasra niin älytön. Niinkuin sen tuosta edeltä huomaa, mutta sit on jotain selittämätön ja mystistäkin, koska Saarassa leijuu jotain jännää. Sellaista fiilistä ja tunnetta niin musallisesti kuin ihmisenäkin, että mä en varsinkaan musallisesti oo ikinä kokenut ja epäilen vahvasti, että tuun koskaan toista kertaa kokemaankaan. Kenties se on sitä Disneymäistä taikaa
 
ELI osa juttua ovat noi numerot, mutta ne ovat enemminkin tärkeämpi itse artistille kuin fanille. Ja taas tunne ja fiilis ja makuasiat ovat tärkeämpiä fanille.