| Aihe: Kitaran rakennus ja runkopuun valita. | |
|---|
|
Olen rakentamassa kitaraa kuten varmaan sadat muutkin,Olen törmännyt kuitenkin sitkeään väittämään että puu aines vaikuttaisi kitaran sointiin??Tiedän varmasti sen että puu ei voi mitenkään muuttaa sointia tai värittää sitä puun tiheys ei mitenkään vaikuta ääni aaltoon taajuuteen eikä mihinkään muuhunkaan tämä on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.tämä saa minut hieman hämilleni voiko olla värässä.eli jos olen väärässä olkaa ystävällisiä ja laittakaa tähän matemaattinen kaava joka osoittaa että puu aines muuttaa äänen tasoa taajuuta taimuuten vaikuttaa ääneen millään lailla.Ja nyt itse asiaan.Kitaran runkomallina tulee olemaan gipson sg vuodelta 61.
talla hiilikuitu talla vapaasti värähtelevä.mikkeinä joko saymor blackouts setti tai aikakautta kunnioittaen saymorin 59 nec ja 59 custom.Runko materiaali oli alunperin mahonki mutta itse ajattelin väsätä rungon tervalepästä.Miltä tämä kokoonpano kuullostaa asiantuntioiden silmissä mikä on pielessä mitä pitäisi vaihtaa. |
|
hannu94: Olen rakentamassa kitaraa kuten varmaan sadat muutkin,Olen törmännyt kuitenkin sitkeään väittämään että puu aines vaikuttaisi kitaran sointiin??Tiedän varmasti sen että puu ei voi mitenkään muuttaa sointia tai värittää sitä puun tiheys ei mitenkään vaikuta ääni aaltoon taajuuteen eikä mihinkään muuhunkaan tämä on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.tämä saa minut hieman hämilleni voiko olla värässä.eli jos olen väärässä olkaa ystävällisiä ja laittakaa tähän matemaattinen kaava joka osoittaa että puu aines muuttaa äänen tasoa taajuuta taimuuten vaikuttaa ääneen millään lailla.Ja nyt itse asiaan.Kitaran runkomallina tulee olemaan gipson sg vuodelta 61.
talla hiilikuitu talla vapaasti värähtelevä.mikkeinä joko saymor blackouts setti tai aikakautta kunnioittaen saymorin 59 nec ja 59 custom.Runko materiaali oli alunperin mahonki mutta itse ajattelin väsätä rungon tervalepästä.Miltä tämä kokoonpano kuullostaa asiantuntioiden silmissä mikä on pielessä mitä pitäisi vaihtaa.
Huhhuh. Olitpa hassu. |
 hallu
05.01.2016 00:57:28 (muokattu 05.01.2016 02:04:06) | |
|
Taitaa olla sittenkin parempi etten minä huutele täällä mitään, kun ei ol emitään järjellistä sanottavaa.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka |
|
Moi.
Vaikka vahvasti vaikuttaa siltä että Trollia tässä syötetään...
hannu94:Tiedän varmasti sen että puu ei voi mitenkään muuttaa sointia tai värittää sitä puun tiheys ei mitenkään vaikuta ääni aaltoon taajuuteen eikä mihinkään muuhunkaan tämä on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.tämä saa minut hieman hämilleni voiko olla värässä.eli jos olen väärässä olkaa ystävällisiä ja laittakaa tähän matemaattinen kaava joka osoittaa että puu aines muuttaa äänen tasoa taajuuta taimuuten vaikuttaa ääneen millään lailla.
Vaikka itse kuulunkin siihen ajatusmallipuolueeseen joka uskoo tai on henk. koht. todennut ettei lankkuinstrumentin rakennuspuilla ole suurtakaan merkitystä loppusoundiin -edellyttäen että instrumentin paino, rakenne ja dimensiot pidetään myös traditionalisina- materiaalivariaatioiden vaikutusten kuittaaminen fysiikan lakien vastaisiksi kertoo lähinnä joko materiaalitekniikan tai fysiikan tai kumpaisenkin huonosta sisäistämisestä.
Jonkun perus värähtelymekaniikan opuksen lukeminen, tai edes selaileminen, sytyttää asiasta tietämättömänkin ajukopassa käsityksen siitä miksi esittämäsi väite ei pidä paikkaansa.
Ennustettavuus onkin sitten täysin toinen juttu.
Vaikka kieli-instrumentin muodon ja materiaalien vaikutusta sointiin on yritetty mallintaa matemaattisesti jo pitkään, muuttujien suuren määrän, ja samaisten muutujien hankalan numeeriseen muotoon saattamisen haasteiden vuoksi kaikenkattavaa matemaattis-fysikaalista mallia ei ole onnistuttu määrittelemään.
Eikä luonnonmateriaaleilla kenties koskaan pystytäkään.
Keinomateriaalit ovat tuossa mielessä kiitollisempia mallinnettavia.
Jokainen useampia samanlaisia tai vain hieman toisistaan poikkeavia instrumentteja tehneet ovat usein todenneet kuinka erilaiselta samoista materiaaleista tehdyt luutut sitten loppujen lopuksi kuulostavat.
Ja vaihtoehtoisesti kuinka lähellä erilaisista materiaaleista tehdyt toisiaan joskus ovat.
Itse käytin aikoinaan ehkä sitä kaikkein halveksituinta soitinrakennuspuuta, koivua, tekeleisiini saatavuuden ja hinnan takia, eikä soittimien mahdolliset vajavaisuudet ainakaan omasta mielestä kulminoituneet väärään materiaalivalintaan.
Tänä päivänä soitinrakennuskelpoinen koivu on senverran hankalasti saatavaa ja kallista, ettei moista ongelmaa luultavimmin pääse syntymään, ellei itse kaada ja kuivaa.
Tai ole koivusta syystä tai toisesta valmis maksamaan.
Haikailemasi tervaleppä on varmasti mainio materiaali ensimmäiseen instrumenttiin, eikä varmasti yhtään sen huonompi kuin mikään muukaan.
Materiaalin kuin materiaalin pitää tietysti olla kasvultaan ja sahaukseltaan käyttökohteeseensa sopivaa, mutta sama itsestäänselvä asianlaita on kaikessa orgaanisesta materiaalista suoritettavassa valmistuksessa, ei ainoastaan soitinrakennuksessa.
Onnea ja menestystä harrastuksellesi.
T:Samuli |
|
basisti1971: Itse käytin aikoinaan ehkä sitä kaikkein halveksituinta soitinrakennuspuuta, koivua, tekeleisiini saatavuuden ja hinnan takia, eikä soittimien mahdolliset vajavaisuudet ainakaan omasta mielestä kulminoituneet väärään materiaalivalintaan.
Tänä päivänä soitinrakennuskelpoinen koivu on senverran hankalasti saatavaa ja kallista, ettei moista ongelmaa luultavimmin pääse syntymään, ellei itse kaada ja kuivaa.
Tai ole koivusta syystä tai toisesta valmis maksamaan.
I sense bullshit. |
|
Eipä taida koivussa muuta vikaa olla kuin paino ja epästabiilius. Joku mua viisaampi on joskus sanonu että jos se on joskus ollu puu, siitä voi tehdä soittimen.
Basisti, ei siitä mihinkä pääse... |
|
joseplluissans: Eipä taida koivussa muuta vikaa olla kuin paino ja epästabiilius.
Koivun suurin vika lienee se että se ei ole amerikaanojen suosiossa, joten eihän sitä silloin voi arvostaa. Kaipa sitä kasvaa sielläkin, mutta sikäläisiä puulajeja taitaa olla aika paljon ja halvempiakin on saatavilla. |
mhelin
05.01.2016 10:55:29 (muokattu 05.01.2016 10:56:15) | |
|
Juhani_t: Koivun suurin vika lienee se että se ei ole amerikaanojen suosiossa, joten eihän sitä silloin voi arvostaa. Kaipa sitä kasvaa sielläkin, mutta sikäläisiä puulajeja taitaa olla aika paljon ja halvempiakin on saatavilla.
No jos et satu tietämään niin Gibson tekee koivusta SG:itä, ja varmaan edellä kerrotuista syistä ja ao. mallin osalta visuaalisista syistä se on laminaatin muodossa.
Esim:
http://www.gibson.com/Products/Elec … ars/SG/Gibson-USA/SG-Zoot-Suit.aspx |
 Kefiiri
05.01.2016 11:11:35 (muokattu 05.01.2016 11:13:18) | |
|
Jeszse: I sense bullshit.
Äläs nyt... ovathan Landola ja muut suomalaiset käyttäneet koivua soitinrakennuspuuna paljon, eivätkä ne kaulat sen kierompia ole kuin muillakaan. Vai mitä meinasit?
Voi olla, että koivua käytettäessä on tarkempaa kuin vaahteran kanssa se, että materiaali on neljännessahattua?
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Äläs nyt... ovathan Landola ja muut suomalaiset käyttäneet koivua soitinrakennuspuuna paljon, eivätkä ne kaulat sen kierompia ole kuin muillakaan.
Vai mitä meinasit?
Voi olla, että koivua käytettäessä on tarkempaa kuin vaahteran kanssa se, että materiaali on neljännessahattua?
Onhan koivusta värkätty kaikensorttisia kapistuksia ja kaluja ikipäivät.
Ostakaa jotain.
Jos hintapyyntö ei miellytä, niin tee tarjous. |
Kefiiri
05.01.2016 11:19:07 (muokattu 05.01.2016 11:19:37) | |
|
Pauli Lappalainen: Onhan koivusta värkätty kaikensorttisia kapistuksia ja kaluja ikipäivät.
Näin on. Siitä huolimatta puusepät (ja soitinrakentajat) tuntuvat olevan sitä mieltä, että koivu elää ilmankosteuden mukaan enemmän kuin moni muu puu.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Suomalainen koivu käy soitinpuuksi, kun tietää mistä kohdasta runkoa puu sahataan. Mitä tyvemmästä puuta lankku on, sitä kovempaa ja painavampaa se on. Hyvä kitaranrakennukseen käyvä koivupuu löytyy 4-5 metristä.
Juha Ala-Kuha teki aikanaan koivusta kitaroita ja niitä on kehuttu. |
|
J.Hollström: Suomalainen koivu käy soitinpuuksi, kun tietää mistä kohdasta runkoa puu sahataan. Mitä tyvemmästä puuta lankku on, sitä kovempaa ja painavampaa se on. Hyvä kitaranrakennukseen käyvä koivupuu löytyy 4-5 metristä.
Juha Ala-Kuha teki aikanaan koivusta kitaroita ja niitä on kehuttu.
Pitää osata katsoa minkälainen vehje sinne purujen ja lastujen joukkoon on piilotettu.
Ehkä puunlaadun ja sen sopivuuden arviointi on teollisen- ja koneellisenpuunjalostuksen myötä katoamassa olevaa kansanperinnettä.
Ostakaa jotain.
Jos hintapyyntö ei miellytä, niin tee tarjous. |
|
Ottaa puun A ja koputtaa sitä, jonka jälkeen ottaa puun B (eri kuin puu A) ja koputtaa sitä. Ei siihen tarvi tieteellistä todistetta hakea huomatakseen, että niissä on eri soundi/resonointi/vivahde.
Jos puut ahdistaa, niin aina on niillekkin vaihtoehtoja http://www.goodnewsfinland.fi/feature/sointuva-komposiitti-kiinnostaa/
vanhoja: www.mikseri.net/anotherlife
tiluräpellys: https://www.youtube.com/watch?v=yZdMfKeRG10 |
|
J.Hollström: Suomalainen koivu käy soitinpuuksi, kun tietää mistä kohdasta runkoa puu sahataan. Mitä tyvemmästä puuta lankku on, sitä kovempaa ja painavampaa se on. Hyvä kitaranrakennukseen käyvä koivupuu löytyy 4-5 metristä.
Juha Ala-Kuha teki aikanaan koivusta kitaroita ja niitä on kehuttu.
Taas oppi uutta, mukavaa kun on asiantuntijoita palstalla. |
|
Tuosta hippi Gibasta tulee väkisinkin mieleen tämä.
http://cwp.fi/tuotteet/lapivarjatyt-puutuotteemme/laminoidut-aihiot
Olisiko jopa runkomateriaalin toimittaja?
Jokatapauksessa tommosesta matskusta olisi kiva ehkä joskus
tehdä jotain kitaran tapaista.(ja rikkoa perinteitä) :-D
Started out with nothing and still got most of it left. |
|
kojones: Taas oppi uutta, mukavaa kun on asiantuntijoita palstalla.
Painoin + -nappia. |
|
hannu94: Olen rakentamassa kitaraa kuten varmaan sadat muutkin,Olen törmännyt kuitenkin sitkeään väittämään että puu aines vaikuttaisi kitaran sointiin??Tiedän varmasti sen että puu ei voi mitenkään muuttaa sointia tai värittää sitä puun tiheys ei mitenkään vaikuta ääni aaltoon taajuuteen eikä mihinkään muuhunkaan tämä on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.tämä saa minut hieman hämilleni voiko olla värässä.eli jos olen väärässä olkaa ystävällisiä ja laittakaa tähän matemaattinen kaava joka osoittaa että puu aines muuttaa äänen tasoa taajuuta taimuuten vaikuttaa ääneen millään lailla.Ja nyt itse asiaan.Kitaran runkomallina tulee olemaan gipson sg vuodelta 61.
talla hiilikuitu talla vapaasti värähtelevä.mikkeinä joko saymor blackouts setti tai aikakautta kunnioittaen saymorin 59 nec ja 59 custom.Runko materiaali oli alunperin mahonki mutta itse ajattelin väsätä rungon tervalepästä.Miltä tämä kokoonpano kuullostaa asiantuntioiden silmissä mikä on pielessä mitä pitäisi vaihtaa.
hae vaan jätelavalta jotain lankkuja ja vanereita, kun ei niillä puilla ole kumminkaan väliä ;) Styroxia ehdottaisin muuten, mutta eihän siinä ruuvit pysy. |
|
hannu94: Olen rakentamassa kitaraa kuten varmaan sadat muutkin,Olen törmännyt kuitenkin sitkeään väittämään että puu aines vaikuttaisi kitaran sointiin??Tiedän varmasti sen että puu ei voi mitenkään muuttaa sointia tai värittää sitä puun tiheys ei mitenkään vaikuta ääni aaltoon taajuuteen eikä mihinkään muuhunkaan tämä on fysiikan lakien mukaan mahdotonta.tämä saa minut hieman hämilleni voiko olla värässä.eli jos olen väärässä olkaa ystävällisiä ja laittakaa tähän matemaattinen kaava joka osoittaa että puu aines muuttaa äänen tasoa taajuuta taimuuten vaikuttaa ääneen millään lailla.
Ei puuaines tietysti äänen taajuutta muuta mutta kyllä materiaalilla on selvä vaikutus soinnin spektriin eli äänensävyihin. Esim. jos vibrafonin kieli on tehty suorasyisestä ruusupuusta tai vaihtoehtoisesti visakoivusta niin onhan sointi ihan erilainen vaikka kappaleet olisivat samankokoiset. Sähkökitarassa mikrofoni on kiinni puuaineksessa ja puun ja rakenteen resonanssitaajuudet vaikuttavat kielten värähtelyyn ja sitä kautta sointiin.
Kirjoitustasi on vaikea ymmärtää. Onko se jokin provosoiva vitsi vai mikä.
Ethän liene tosissasi. |
|
Moi.
joseplluissans: Eipä taida koivussa muuta vikaa olla kuin paino ja epästabiilius. Joku mua viisaampi on joskus sanonu että jos se on joskus ollu puu, siitä voi tehdä soittimen.
Lähinnä viittasin koivun lyttäämiseen "tonewood"- keskusteluissa.
Toki, materiaalista kuin materiaalista voi tehdä soittimen, mutta vakiintuneita materiaaleja käyttäen lopputulos on ennustetumpi.
Ainakin jos ei satu olemaan kokemusta vaihtoehdoista.
Tai uskoo sokeasti yleiseen mielipiteeseen joka ei useinkaan perustu kokemukseen vaan kollektiiviseen MUTUUn.
Käsin väkästämisessä työhön kulutettu ajallinen osuus lopputuloksesta on kuitenkin usein määräävässä asemassa kun kustannuksia jyvitellään, joten selväähän se on ettei riskejä haluta ottaa.
Pauli Lappalainen: Ehkä puunlaadun ja sen sopivuuden arviointi on teollisen- ja koneellisenpuunjalostuksen myötä katoamassa olevaa kansanperinnettä.
Teollisessa puunjalostuksessa arviointi on vielä tärkeämpää, koska parametrien muuttaminen radikaalisti lennossa on haastavaa.
Automaattikone saa sutta aikaiseksi vaikka päivätolkulla jos joko lopputarkastus tai lähtökohdat tai kumpainenkin ovat viturallaan.
Erinomainen esimerkki on tehometsätalouden aiheuttamien tuulenkaatojen käyttö hirsi- ja sahatavaran valmistuksessa.
Tavara saattaa jopa näyttää ihan kohtuulliselta heti sahasta tullesaan, mutta osoittautuu jälkikäteen luokattomaksi.
Koputtelemalla, tiirailemalla, taivuttelemalla ja eritoten valitsemistaan puupalikoista esineitä tekemällä, vähemmänkin harrastaneelle muodostuu nopeahkosti selvä kuva ainakin siitä mitä ei kannata käyttää.
Suurempana ongelmana artesaanipuuhastelulle on yleisesti ottaen ainakin omasta mielestä kasvatettavan puuaineksen optimointi mekaanisen puusepänteollisuuden tarpeita silmälläpitäen.
Unohtamatta toki vaatimusta kyetä arvaamaan ko. tarve satokauden sattuessa, sitten joskus 50-100 vuoden päästä siemennyksestä/istutuksesta.
Artesaani ei näin ollen saa hänelle kustannustehokkainta kotimaista materiaalia läheskään yhtä helposti kuin ulkolaista, joten loppupelissä valinnan tekevän asiakkaankin mieli kääntyy usein tuttuun ja turvalliseen ulkolaiseen materiaaliin.
Vaikka koivua kansallispuuna pidetäänkin, ei huomioimatta voi jättää ilmastovyöhykkeemme haasteita koivun tai minkä tahansa havupuiden seassa kasvaneen kotimaisen lehtipuun käytölle soitinrakennuksessa.
Havupuualuetta kun tulemme olemaan vielä pitkään vaikka ilmasto kuinka lämpenisikin.
Ulkolaisiin kilpailijoihinsa verrattuna, ja kotimaisesta lehtipuulajista riippumatta, rungot ovat halkaisijaltaan todella pieniä, käyttökelpoinen pituus on lyhyt, kasvuolosuhteiden ansiosta kasvuvauriot ja maannousema vaivaa valtaosaa rungoista, eikä saatavuutta voi juuri ennustaa.
Joten taas käännetään katse traditionaalisempiin materiaaleihin.
Toivottavasti muutaman vuosikymmenen vallalla ollut trendi istuttaa koivikoita havupuiden sijaan jatkuu, eikä kaikkia em. koivikoita valjasteta mahlantuotantoon.
Näin ehkä tulevaisuudessa jonkun vuosikymmenen päästä saamme käyttöömme Suomalaista koivua Suomalaisiin instrumentteihin.
T:Samuli |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
