Kitarat: kitarakamat ›

Ja sitten et ostakaan mitään, kun sitä myyttistä sinua odottavaa oikeasti hyvää yksilöä ei löydykään. Tai sitten olet huomaamattasi jo soittanut sitä. Ei ne kitarat nyt NIIN yksilöitä ole kuin täällä aina väitetään, säädettynä on jokainen ostamani kitara ollut varsin asiallinen peli.

antnis: Ja sitten et ostakaan mitään, kun sitä myyttistä sinua odottavaa oikeasti hyvää yksilöä ei löydykään.
 
Eih, tämähän on aina se se huonoin vaihtoehto, varsinkin jos ostohousut on jo puettu jalkaan ;D.
 
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla koittaa löytää käytetty JV Squier - hinnat pyörivät siinä 800 - 1000e kieppeillä kunnosta riippuen. Laatu on erittäin korkeaa, lavasta löytyy maaginen F -sana ja kaupan päälle tulee vinha vintagemojo. Omaani (twotone sunburst vaahteraotelaudalla vuodelta '82) olen enemmän kuin tyytyväinen. Lisäinfoa mokomista esim. tuolta: http://www.21frets.com

antnis: Ja sitten et ostakaan mitään, kun sitä myyttistä sinua odottavaa oikeasti hyvää yksilöä ei löydykään. Tai sitten olet huomaamattasi jo soittanut sitä. Ei ne kitarat nyt NIIN yksilöitä ole kuin täällä aina väitetään, säädettynä on jokainen ostamani kitara ollut varsin asiallinen peli.
 
Kyllä ne on kaikki yksilöitä, kun näitä joku sata pyörähtää käsien kautta vuosittain niin sen huomaa aika hyvin.

naavanka_: Itsekin käväisin Viikissä ja mukaan lähti savunharmaansininen kinuskistrato, mikit vaihtoon ja pam pam.
 
Paria Japsia testasin mutta toi vakuutti enemmän, satulakin oli valmiiksi luinen ja trölölöön blokki iso.
 
Ei siis se halvin kinukki vaan siitä seuraava eli lie ast-33.
 
Eli siis, ota se mikä tuntuu omaan käteen parhaalta.
Hintalappua on turha vilkuilla koska se ei ole tae yhtään mistään, kaikki soittimet ovat yksilöitä.
 
Se oudon sininen strato oli omassakin kädessä pitkät tovit. Helkkarin hyvän tuntuinen. Ei oikein osannut eroa ainakaan huonompaan suuntaan tehdä japanilaiseen verrattuna.
 
Jännä tuokin natural tele, jonka ostin. Kolmesta palasta taitaa olla runko ja joku oksan kohtakin ilmeisesti sattunut matkaan, mutta kössykkää vasten niin ihanasti soittaessa resonoi ja akustinen sointi on omasta mielestä varsin vaikuttava. Ei siinä sitten kalliimpien yksilöiden perään tarvinnut paljon haikailla.

baumgaartner: Se oudon sininen strato oli omassakin kädessä pitkät tovit. Helkkarin hyvän tuntuinen. Ei oikein osannut eroa ainakaan huonompaan suuntaan tehdä japanilaiseen verrattuna.
 
Jännä tuokin natural tele, jonka ostin. Kolmesta palasta taitaa olla runko ja joku oksan kohtakin ilmeisesti sattunut matkaan, mutta kössykkää vasten niin ihanasti soittaessa resonoi ja akustinen sointi on omasta mielestä varsin vaikuttava. Ei siinä sitten kalliimpien yksilöiden perään tarvinnut paljon haikailla.
 
Hyvä että joku muukin tykkäs.
 
Satula siinä tosin oli inasen väärässä paikassa ja sitä piti siirtää.

Itselläni on noin 400 euron Tokai Gold Star (AST-33). Kertokaapa millä tavoin kitara paranee, jos vaihtaisi tuohon noin 850 euron japsi-Toksuun?
Entä miten 850 euron Mexican Fender sijoittuu tässä kilpailussa?

faq1: Itselläni on noin 400 euron Tokai Gold Star (AST-33). Kertokaapa millä tavoin kitara paranee, jos vaihtaisi tuohon noin 850 euron japsi-Toksuun?
Entä miten 850 euron Mexican Fender sijoittuu tässä kilpailussa?
 
Itse lähtisin siitä, että se on paras, jonka kaulaprofiilit, radiukset, nauhat, ym. sopii parhaiten omaan käteen. Eli mikä tuntuu omasta mielestä parhaalta...
 
Noin muuten sanoisin, että ehkä japsissa ne osat voivat olla vähän laadukkaampia. Ainakin omissa japsitoksuissa on laadukkaat osat siinä mielessä, että kierteet eivät ole korkanneet, ruuvit ja säädöt toimii, jne....
 
Paitsi, että mä voin myydä sulle japanilalisen Tokain straton (uuden veroisen) Lungrenin 50's mikeillä alle tuon 850 euron. ;)

naavanka_: Kyllä ne on kaikki yksilöitä, kun näitä joku sata pyörähtää käsien kautta vuosittain niin sen huomaa aika hyvin.
 
Tottakai puiset kitarat, kun niillä on oma DNA:nsa :-). Pointtihan olikin siinä, että sitä yksilöllisyyttä korostetaan niin paljon näillä foorumeilla, että siitä voipi saada vääristyneen kuvan asiaan vihkiytymätön. Nimittäin kitaroiden yksilölliset erot ei todellakaan ole mitenkään yksiselitteisiä tai helposti huomattavissa. Sinä varmasti osaat arvioida kitaraa ihan eri pohjalta kuin vaikkapa minä ja pystyt huomaamaan semmoisia asioita mitä minä en pystyisi huomaamaan. Näin ollen aloittelijan on ihan turha ottaa paineita siitä "yksilöllisyydestä" jota ei välttämättä voi lähtökohtaisesti havaita. Sitä paitsi osa niistä yksilöllisistä ominaisuuksista on sellaisia ettei niitä voi huomata vasta kuin ajan kanssa. Itse testailin kerran Gibson LesPauleja kaupassa ainakin viittä "yksilöä" ja en minä ainakaan pystynyt huomaamaan niissä minkäänlaista eroa (en siis edes pientä, niin oli tasaista laatua kaupan hyllylle päässeet).
 
Itse antaisin semmoisen neuvon, että kokeilee sitä kitaraa ja jos se vaikuttaa olevan hyvä niin sitten vaan päättää, että tämä on se hyvä yksilö ;-). No semmoiset karkeat viat voi bongata sieltä, mutta kalliimmissa soittimissa sellaisia ei juurikaan tapaa. Tai no olen minä tällä foorumilla huomannut olevan sellaisia ihmisiä joilla ne kaikki vialliset yksilöt on olleen joten ei kai se kumma, että niitä ei ole minulle riittänyt :-D.
 
Minä sanoisin, että tavallinen soittelija erottaa sen "huonon yksilön" jos kohdalle sattuu, mutta sen hyvän yksilön erottaminen vaatii jo korkeampaa osaamista. Itse en hirveästi stressaa kitaroiden yksilöllisyydestä (olisiko nurkan takana vielä parempi "yksilö"), vaan jos kitara vaikuttaa olevan kunnossa niin se on hyvä.

Mutta millaisia eroja havaitsette pelkissä mikeissä 400 eur vs 850 euron Tokaissa? Vai onko makuasioita ja ei voi laittaa objektiivisesti paremmuusjärjestykseen?
 
Entä akustisesti, onko sointieroja ja rungossa laadullisia eroja?
 
Jossainhan se kalliimpi hinta täytyy näkyä.

Sitten pitää tietysti ottaa huomioon, että Japanissa on kalliimpaa teettää soittimia kuin Kiinassa, ja tuotantokustannukset tuppaavat kertautumaan matkan varrella..

Jemini: Kertokaahan te jotka olette omistaneen molempia uudempaa Japani Toksu stratoja ja USA standardia.
 
Olisi tarkoitus ihan perinne strato ostaa ja olen brändi runkkari, mutta nämä uudet Tokait alkanut kiinnostamaan kun ei järkevää tarjousta tule, milloin väri ei nappaa tai muuta.
 
Läheisessä f-musiikissa vain fenkkuja hyllyt pullollaan, Tokaita en pääse kokeilemaan niin turhat "mene ja tiedä" kommentit voi jättää pois, asiallista rähinää molemmista ja olut pullolla kevyesti päähän.
 
Tokain strato replikoi 50-60-luvun Fenkkuja. F:n stankku puolestaan on moderneilla spekseillä varustettu, joten siinä on mm. isommat nauhat ja radius. Eli Tokain strato on spekseiltään lähempänä perinnestratoa. Toisaalta Fender on brändinä se ainoa aito ja alkuperäinen. Laadultaan japsi-Tokai ja Fender ovat samaa tasoa, jos brändi-mojoa ei lasketa laadun tunnusmerkiksi.

Itselläni on Tokain malli Stratoa ollut omistuksessa tommosen hieman vajaa 30 vuotta. Olen omistanut myös pari-kolme Fenderin Stratoa. Tämä Tokai on näistä selvästi paras Strato, mutta niinkuin jo sanottua niin hieman yksilöstä kiinni.
 
Noin lonkalta heittäen Tokai ei ole sen parempi tai huonompi kuin muutkaan samanhintaiset kapineet eli jos maksat siitä 400€, saat 400€ kitaran ja jos maksat siitä 900€ saat 900€ kitaran. Toimii kunnes vertaat Fenderiin, jossa saat maksaa noin neljänneksen ekstraa siitä hyvästä että lavassa lukee Fender, eli itse yksilöitä kokeilematta sanoisin, että jos maksat vaikka 1200€ Tokaista, saat samantasoisen kitaran kuin saisit jos ostaisit 1600€ Fenderin.
 
Noiden Tokain mallien kaulojen radiuksista, nauhoista, jne. en osaa sanoa tuon taivaallista verrattuna vaikka jenkkistandardin modern c kaulaprofiiliin 9,5 satularadiuksella.

Miten Mexican Fenderit pärjää näiden kanssa? Luulisi Mexicossa olevan alemmat palkkakustannukset ja siten pystyisivät tekemään halvemmalla samaa tasoa.

faq1: Miten Mexican Fenderit pärjää näiden kanssa? Luulisi Mexicossa olevan alemmat palkkakustannukset ja siten pystyisivät tekemään halvemmalla samaa tasoa.
 
Kiinassa on alemmat palkkakustannukset kuin Saksassa. Tehdäänkö Kiinassa halvemmalla samaa tasoa? ;)
 
Japanilaisilla nyt on muutenkin yksi maailman parhaista työmoraaleista, kyllä se varmasti jollain tasolla näkyy myös lopputuotteessa...

Mutta mielestäni nuo ovat kuitenkin sen verran erilaisia tuntumaltaan, että menet nyt vaan kokeilemaani niitä ja valitset sen, mikä itseä eniten miellyttää.

Laulava Kylätohtori: Kiinassa on alemmat palkkakustannukset kuin Saksassa. Tehdäänkö Kiinassa halvemmalla samaa tasoa? ;)

 
Tehdään, sen takia autotehtaitakin sinne on perustettu.

antnis: Tehdään, sen takia autotehtaitakin sinne on perustettu.
 
Kyllähän Kiinasta osaamista löytyy ja hyvää hälkeä saadaan aikaan jos halutaan.. valitettavasti yleensä sinne mennään säästämään ja pihistellään sitten kaikessa muussakin.

faq1: Miten Mexican Fenderit pärjää näiden kanssa? Luulisi Mexicossa olevan alemmat palkkakustannukset ja siten pystyisivät tekemään halvemmalla samaa tasoa.
 
Ei ole mexicon fenderit yksikategora, vaan sieltä tulee loistavia keppejä ja sitten vähemmän loistavia keppejä. Parhaat mexicolaiset jättää amerikan stankut kevyesti varjoonsa. Sitäpaitsi mexicolaiset ne amerikan fenkutkin rakentaa ;-). Palkkakustannukset on vähän kaksipiippuinen juttu ja luulenpa ettei ne palkkakulut oikeastaan näyttele juuri mitään roolia tuossa asiassa. Lähinnä ympäristölainsäädäntö ja päästönormit etc. ovat tärkeämpiä kysymyksiä. Päästöt ei varmaan kitarateollisuudessa ole iso ongelma, mutta tuskin liene sattumaa, että pintakäsittelyt tehdään mexikossa myös amerikan fenkkuihin. Samoin fenderin vahvistimien kotelot myös handwiredsarjaan tehdään meksikossa.
 
Työvoimakustannukset saattavat tuotannossa näkyä siinä, että "halvan" työvoiman maassa tehdään enemmän ihmisvoimalla (siis käsityönä) ja tyydytään matalampaan työn tuottavuuteen koska se työvoima on niin halpaa ettei koneisiin kannata investoida. Kalliin työvoiman maassa taas käytetään enemmän koneita ja robotteja etc. ja haetaan korkeampaa työn tuottavuutta eli enemmän kitaroita vähemmillä rakentajilla. Sen vuoksi se työn laatu myös voi olla tasalaatuisempaa kun koneet tekevät isomman osan.
 
No oikeasti tämä on monipiippuinen juttu enkäminä tiedä kunhan arvailen. Tämä valmistusmaahan liittyvä laatubröndäys on kuitenkin valmistajien markkinointiosaston keksintöä ja siksi itse suhtaudun hiukan kriittisesti siihen että amerikkalainen olisi automaattisesti parempaa tai että kiinalainen olisi automaattisesti huonompaa. Itselläni on esimerkiksi yksi kiinalainen kitara joka on niin hyvä etten ole musiikkikaupoissa oikein vastaavaa laatua tavannut ja tiedän sellaisen löytyvän amerikkalaisenakin valmisteena, mutta siihen minulla ei olisi varaa. Eli kiinalainen on noin kolmanneksen amerikkalaisen hinnasta suomessa osaltaan kuljetuskustannukset ja valuuttakurssi millä kama ostetaan sisään vaikuttanee siihen, mutta myös merkin halpuus ja sitten ne halvemmat työvoimakustannukset tämän tyyppisessä kitarasso jossa käsityöllä on enemmän merkitystä.
 
Eli kandee pohtia näitä asioita ihan huolella eikä etsiä pelkästään helppoja yksiselitteisiä vastauksia, koska ne asiat ei ole ihan yksiselitteisiä.

Laulava Kylätohtori:
Eli kyllä minusta Tokait ovat aika lailla samalla viivalla kuin USA stankut. Ehkä vähän yksilöstäkin kiinni, enkä nyt ihan uusimmista Tokaista tiedä mitään, mutta omasta mielestäni itse testaamani USA std:t eivät ole sen parempia kuin hyvät japanilaiset Tokain stratot.
 
Olen samaa mieltä. Mulla on 90-luvun Fenkun American Standard strato ja suht uusi Tokai TST-50. Molemmat on loistavia kitaroita, Tokai oli aika paljon halvempi vaan. Ostin Tokain varakitaraksi, mutta yllättäen olenkin nyt soittanut keikat sillä.