Rock, pop, alternative ›

John My: No, onhan ja omasta luovuudesta se on vaan kiinni.
 
Kuka käskee, ettei biisejä voi, eikä saa tehdä ihan mitä huvittaa ja miten huvittaa.
Äänityslaitteet on keksitty ja itse teen melkein joka päivä uuden, rock, pop, reggae, rautalanka-, jotain dire straitsin tyylistä iskelmää, jota jotkut kutsuivat hissimusiikiksi, so what?
 
Itsehän sitä laittaa itselleen rajat päälle, mitä säveltää ja mitä soittaa, se on oma valinta, fiilis on se juttu?
 
Mulla on aina kuukauden luova päällä, milloin mikäkin musatyyli kiinnostaa, harrastuspohjalta vain.
 
Joo, en minä halua rajoittaa kenenkään minkäänlaista musikaalista ulosantia. Kappaleitahan voi tehdä pelkällä blues asteikollakin vaikka kuinka monta, jos haluaa. Kaikenlainen musan kuuntelu ja soittaminen on minusta vaan hyvä juttu jos siitä tykkää. Ei sillä ole niinkään väliä, onko se omaa tuotantoa vai jonkun toisen säveltämää. Toki siihen soittamiseen ja oman musan säveltämiseen voi kannustaa :)
 
Myöskin jokainen voi ja saa tehdä millaista musaa haluaa. Se on myös yksi aika hyvä tavoite ja treeni, kun tekee erilaisia kappaleita eri musatyyleistä. Tehdä yksi hyvä rock biisi, yksi hyvä blues kappale, yksi hyvä rautalanka jne.
Joskus kun säveltää, niin sellainenkin on aika jännä kun yrittää tehdä oikein huonon biisin. Ja nyt tarkoitan sitten ihan oikeaa säveltämistä. Sekään ei eroa siitä hyvän kappaleen tekemisestä paljoakaan ja on oikeasti myös haastavaa.
 
Itse tykkään soitella erivireillä ja slidellä aika paljon. Joskus on kausia jolloin tulee soitettua tietynlaisia juttuja ja sitten taas jossain välissä muuttuu hieman soittimet ja sitä kautta musakin. Näin niihin samoihin hommiin ei pääse niin leipääntymään ja saattapa huomata jopa jotain uuttakin.
 
Terapiaksi itselleni kuitenkin soitan nykyään ja pitäisi alkaa taas tekemään youtubeen musapätkiä kun saisi aikaiseksi :)
 
Ja ei noihin minun omiin tekemisiin kyllä vaikuta oikeastaan mikään muu kuin minä itse. Tietysti positiivinen palaute on sellainen joka piristää aina jos sellaista sattuu saamaan.

mpekkanen: Joo, en minä halua rajoittaa kenenkään minkäänlaista musikaalista ulosantia. Kappaleitahan voi tehdä pelkällä blues asteikollakin vaikka kuinka monta, jos haluaa. Kaikenlainen musan kuuntelu ja soittaminen on minusta vaan hyvä juttu jos siitä tykkää. Ei sillä ole niinkään väliä, onko se omaa tuotantoa vai jonkun toisen säveltämää. Toki siihen soittamiseen ja oman musan säveltämiseen voi kannustaa :)
 
Myöskin jokainen voi ja saa tehdä millaista musaa haluaa. Se on myös yksi aika hyvä tavoite ja treeni, kun tekee erilaisia kappaleita eri musatyyleistä. Tehdä yksi hyvä rock biisi, yksi hyvä blues kappale, yksi hyvä rautalanka jne.
Joskus kun säveltää, niin sellainenkin on aika jännä kun yrittää tehdä oikein huonon biisin. Ja nyt tarkoitan sitten ihan oikeaa säveltämistä. Sekään ei eroa siitä hyvän kappaleen tekemisestä paljoakaan ja on oikeasti myös haastavaa.
 
Itse tykkään soitella erivireillä ja slidellä aika paljon. Joskus on kausia jolloin tulee soitettua tietynlaisia juttuja ja sitten taas jossain välissä muuttuu hieman soittimet ja sitä kautta musakin. Näin niihin samoihin hommiin ei pääse niin leipääntymään ja saattapa huomata jopa jotain uuttakin.
 
Terapiaksi itselleni kuitenkin soitan nykyään ja pitäisi alkaa taas tekemään youtubeen musapätkiä kun saisi aikaiseksi :)
 
Ja ei noihin minun omiin tekemisiin kyllä vaikuta oikeastaan mikään muu kuin minä itse. Tietysti positiivinen palaute on sellainen joka piristää aina jos sellaista sattuu saamaan.
 
Diggaan kirjoituksiasi paljon, koska niissä on perustavanlaatuista musiikillista järkeä, tuli ajatus, että ehkä siksi kirjoittelemme Hurriganes sivustolle näitä juttujamme, koska kadehdimme sitä rockin vapautta tehdä musiikillisesti rohkeita, vapautuneita ratkaisuja soitossa ja sovituksissa, siihen pitäisi pyrkiä, eikö vain?
 
Hurriganes on hieno esimerkki siitä miten musa toimii hyvin, ilman teoriapähkäilyjä?

John My: Diggaan kirjoituksiasi paljon, koska niissä on perustavanlaatuista musiikillista järkeä, tuli ajatus, että ehkä siksi kirjoittelemme Hurriganes sivustolle näitä juttujamme, koska kadehdimme sitä rockin vapautta tehdä musiikillisesti rohkeita, vapautuneita ratkaisuja soitossa ja sovituksissa, siihen pitäisi pyrkiä, eikö vain?
 
Hurriganes on hieno esimerkki siitä miten musa toimii hyvin, ilman teoriapähkäilyjä?
 
Kiitoksia vaan, kyllä minä myös olen sinun kirjoitukset täältä aina lukenut ja kyllä niissä on ollut ihan mukavia juttuja ja asiaa :)
 
Itse kun soitan yksin, niin silloin ei ehkä rock musiikki ole paras mahdollinen jos haluaa nauhoittaa vaikka jotain pätkiä. Minulla kun ei ole tietokonessa sellaisia ohjelmia, että voisin soittaa useampia raitoja. En myös osaa sellaisia käyttää. Eli on soitettava livenä se homma mitä sitten tekeekin. Siihen on blues ja erilaiset kansanmusa hommat hyviä, vaikka sitten voin kuunnella energisempää musaa muuten.
 
Hurriganesissa on tilanne aika paljonkin erilailla, koska siinä on kitaran lisäksi myös basso. Tietysti on rummut ja laulukin, mutta tuo basson mukana olo tuo sen että se rockin soittaminen on hyvän kuuloista vaikka vedettäisiin aika yksinkertaisiakin juttuja. Hurriganesin historiallinen vaikutus Suomalaisiin soittajiin on ollut aivan kiistaton. Sen lisäksi siinä ollaan rockin aika ytimessa. Eli ei ole juuri mitään turhaa, olipa ne kappaleet sitten Ganesin omia tai lainattuja. Hyvällä meiningilla on ainakin aikoinaan vetäneet. Nykykunnosta en tiedä, en ole käynyt katsomassa. Vaikka Remu ei varmaan soittajana enää niin hyvä olekkaan monienkin syiden takia. On hänellä silti ihan perusteltu oikeus heittää noita Hurriganes keikkoja sikäli kun vain kunto antaa periksi. Eihän niitä keikkoja tehtäisi jos ei yleisö haluaisi kuulla niitä biisejä ja nähdä Remua muutenkin.
Jos taas tässä alkaa joku heittämään Youtube klippejä, miten joku biisi on kulkenut joskus aikaisemmin paremmin, niin...
Jokaiselta bändilta ja artistilta voisi tehdä näin.
Ei ole varmaan sellaista kitarasankaria joka ei olisi jostain kappaleesta joskus heittänyt huonon version keikalla, jonka on joku laittanut nettiin. Siitä samaisesta kappaleesta löytyy melko varmasti sellainen versio, missä joku noin 10 vuotias soittaa saman kappaleen aivan oikein.
Monesti nämä ovat vielä sellaisia tilutuspätkiä, ettei sellaisiin pysty monikaan soittaja joka on soittanut monta kertaa pitempään tuon pikkukitaristin iän.
Minua ei kiinnosta etsiä tämän tyylisiä pätkiä netistä, enkä muutenkaan ymmärrä miksi pitäisi aikaa kuluttaa sellaiseen josta ei tykkää. Siis ei kiinnosta ne huonosti soitettut pätkät, mutta ei kyllä ne taidokkaat tilutusvideotkaan. Ei silloinkaan, vaikka niiden soittajat aika nuoria olisivatkin. Toki näille nuoremmille voi positivista kommenttia laittaa hyvästä soitosta mutta itse en erikseen ainakaan sellaisia etsi.
Musiikki ei ole mielestäni mikään urheilusuoritus ja itse tykkään soittaa kitaraa ja kantelettakin, koska niillä voin soittaa sellaisia asioita joita en osaisi muuten sanoa ja se on minulle terapeuttista. Ei ne omat soittoni ole teknisessä mielessä varmastikkaan mitenkään maailmaa mullistavia, eikä pidäkkään.
 
Monestihan kuitenkin yksinkertaiselta kuulostava juttu ei ole sama kuin että se on helppo tai jotenkin muuten huono. Tätä voi vaikka kokeilla itse tekemällä tai yrittää tehdä hyvä Shadows tyylinen instrumentaali. Niissä ei ole melodia monestikkaan vaikea, voi ihan hyräillä ja ei ole soittokaan kauhean nopeaa. Soinnutkin siellä taustalla on helppoja, mutta sellainen kappaleen tekeminen ei taas ole niin yksinkertaista.
 
Musiikkia voi tehdä ja kunnella monesta lähtökohdasta ja se on aikamoinen rikkaus, joka on vieläpä lähes kaikkien siitä kiinnostuneiden käsillä.
 
Suomessa ja ulkomailla monesti Claptonin ja Rollareiden eduksi lasketaan, että he toivat näitä alkuperäisiä blues artisteja tunnetuiksi. Ihan samaa voi sanoa myös Hurriganesistakin, mutta se tuntuu monella unohtuvan. Se ei kuitenkaan ole ihan mitätön asia, koska myös Hurriganes on vaikuttanut monien heidän jälkeen alkaneen soittajan soittamiseen.

Niin juuri, eikä Ganesia tarvitse ajatella yksinomaan musiikin kautta vaan kokonaisena pakettina. Esmes Albert oli enemmän kuin diu diu ja kitaransoittaja. Tai Cisse pelkkä basisti. Siinä soitti mies ja vehkeet eikä pelkkä nimi, sanoisin Juicen sanoin. Rock oli silloin voimissaan, mutta eihän joitakin Ronski Gangia tai Alwaria voinut verratakaan Ganesiin, joka huiteli ihan omissa sfääreissään. Niin hyviä kuin muutkin oli, mutta sellainen suuruus puuttui. Toki siinä oli myös kaupallisuutta ja hyvää markkinointia, mutta hyvinhän se nuorisoon upposi. Ei meillä ollut mitään vastaavaa ja suurta pitkään aikaan Ganesin jälkeenkään. Ihan verrattavissa kansainvälisiin tähtiin - tosin vain meillä ja länsinaapurissa.

Kattelen tässä parhaillaan Reiskan, Monten ja Aben Tukholman-keikkaa vuodelta '79. Meno on erittäin kovaa varsinkin Järvisen Pekalla, joka hyppii, pomppii ja hortoilee pitkin lavaa kuin Angus Young ikään. Ketoonin lopussa tapahtuva kitaran hajottaminen on ehdottomasti yksi maamme rockhistorian eeppisimmistä hetkistä kautta aikojen. Taisi tulla otettua "pikkasen" pohjia tuona iltana...

---------

Nuotin vieressä on tilaa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA

Funkånaut: Nuotin vieressä on tilaa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA
 
Levyn ilmestyttyä en kiinnittänyt suurempaa huomiota, mutta muutama vuosi takaperin pidettiin yleiset ilkkujaiset bändin poikien kesken keikkareissulla.

Löyty netistä melko Hurriganes -vaikutteinen joululaulu. http://joulupukkijaapurit.bandcamp. … rack/rocknrolling-christmas-tonight
 
Diu diutakin ilmassa.

---------

Funkånaut: Nuotin vieressä on tilaa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA
 
Jonkunlaista huumorihommoo vissiin. Laulu vielä nostettu harvinaisen pintaan.

John My:
Järvinen myös dokaili Cissen kanssa, joskus, ja silti hoitivat hommansa hyvin, se oli sen ajan rockesiintymistä, hauskanpitoa työn yhteydessä.
 
Eikös Järvinen dokaillut Monten kanssa aika saatanan tavalla tossa 70- ja 80-lukujen taitteessa, ainakin Järvis-kirjan perusteella tällaisen kuvan sain, muttei se Remukaan tainnut pirilasiin sylkeä. Royalsin aikana Järvisen kuvioihin tuli vielä heroiini.

John My: No, onhan ja omasta luovuudesta se on vaan kiinni.
 
Tässä ketjussa on jotenkin ihailtavat määrät spekulointia ja johtopäätöstelyä siitä, mitkä musiikilliset teot ja tekemättä jättämiset olisivat jonkin pitkällisen ajatusprosessin tulos. nuo moodiläpät yms "sitten se menisi progeksi" -länkyttelyt. En oikein tiedä mitä sanoa muuta kuin hyvää joulua.

John My: Sori, olet täysin oikeassa, että Ganesista pitäisi kirjoittaa, eikä muusta. En mä nyt niin ole sanonut.

--------

Kunnon menoa!

Väärä ketju. Dadampaa kuin dada...

Hurriganesilla oli aika monta erilaista biisiä. Kun vertaa Springsteenin yhteen ja Juice Leskisen kahteen niin sehän on suoranainen Eldorado.

--------