Aihe: Miten irroitatte virityskoneiston holkin? 1 | |
|---|---|
 Rämppy19.12.2015 20:23:58 | |
Siinähän tuo kysymys tulikin. Vaihdan SG-kopion kehnot virikoneet laadukkaampiin. Vanhat holkit vain ovat #%&@€:n tiukassa. Miten nuo saisi kiskottua pois rikkomatta kitaraa? Vanhat holkit menettelis muuten, mutta ovat liian ahtaat. In Finland we have this thing called "diu diu". | |
 kojones19.12.2015 21:10:21 | |
Rämppy: Siinähän tuo kysymys tulikin. Vaihdan SG-kopion kehnot virikoneet laadukkaampiin. Vanhat holkit vain ovat #%&@€:n tiukassa. Miten nuo saisi kiskottua pois rikkomatta kitaraa? Vanhat holkit menettelis muuten, mutta ovat liian ahtaat. Mulla on tuohon hommaan pultista tehty työkalu, kantaa ohennettu sillai sopivasti että nappaa holkin mukaan, etupuolelle sopiva vanerinpala holkin mentävällä reiällä, sen päälle prikka ja mutterilla kiristämällä holkki nousee ylös. | |
 okabass20.12.2015 03:45:05 | |
kojones: Mulla on tuohon hommaan pultista tehty työkalu, kantaa ohennettu sillai sopivasti että nappaa holkin mukaan, etupuolelle sopiva vanerinpala holkin mentävällä reiällä, sen päälle prikka ja mutterilla kiristämällä holkki nousee ylös. Hyvä meininki. Mä olen käyttänyt esim. ruuvimeisseliä, jota on holkissa vääntänyt ja pyörittänyt. Kun holkki on noussut jonkin matkaa, niin sen voi naputella pois. | |
| SirElwood 20.12.2015 08:04:41 | |
Sopivan kokoisella sokkatuurnalla. | |
| basisti1971 20.12.2015 10:45:52 | |
Moi. Vaikka ktaran virityskoneistojen holkkeihin sopivien hylsyavainten saatavuus on haastavampaa kuin bassopuolen vastaavien, vanha "2 hylsyä ja vinka"- menetelmä on se epätodennäköisimmän epäonnistumisen tie. AINA kun ilman kokemusta ottaa tuurnan ja vasaran esiin tuohon tehtävään, on syytä varautua myös lapaviilun/lavan pinnan korjaamiseen. Kokeneemmat sitten varmistaa liikkuvuuden ENNEN kun alkavat moukaroimaan. Puun eläminen toki saattaa holkit -varsinkin halkaisijaan nähden pitkät- lujastikin tartuttaa lapamateraaliin, mutta ainakin omaan kokemukseen nojaten useimmiten ylenmäärin tiukan sovitteen taustalla on liima. Varsinkin halvemmat holkit kun ovat senverran kartiokkaita että holkki nousee ylös ennen kuin lapa halkeaa. Jos ei ole satavarma ettei holkkeja ole liimattu, pahimmassa tapauksessa pikaliimalla tai epoksilla, kannattaa holkkia (ja liimaliitosta) lämmittää vaikkapa juotoskolvilla ennen kuin lapaviilun/lavan pinnan tärvelee. T:Samuli | |
| Sax-pappa 20.12.2015 11:50:21 | |
Kitarahommista ei ole kokemusta, mutta lämmittäminen laajentaa holkkia entisestään. Kylmäsprayllä jäähdyttämällä olen vastaavanlaisia irroituksia helpottanut. | |
| Rämppy 21.12.2015 09:15:34 (muokattu 21.12.2015 16:31:47) | |
Sax-pappa: Kitarahommista ei ole kokemusta, mutta lämmittäminen laajentaa holkkia entisestään. Kylmäsprayllä jäähdyttämällä olen vastaavanlaisia irroituksia helpottanut. Kylmäspraysta varoituksen sana: nitrolakka halkeilee helposti, jos suihkuttelee kylmäsprayllä lähikontaktissa olevia metalliosia. Kokemusta on. In Finland we have this thing called "diu diu". | |
| aWalker 21.12.2015 12:12:47 | |
Tossa lämmittämisessä on varmaan se ajatus että koska puu ei palaudu samoin kuin metalli, niin holkin jäähtyessä reikä jää isommaksi ja holkki irtoaa helpommin. "Real guitars are for old people" - Stan Marsh | |
 midprice21.12.2015 12:14:42 | |
aWalker: Tossa lämmittämisessä on varmaan se ajatus että koska puu ei palaudu samoin kuin metalli, niin holkin jäähtyessä reikä jää isommaksi ja holkki irtoaa helpommin. Myös mahdollinen liima pehmenee/irtoaa. | |
| basisti1971 22.12.2015 09:13:16 | |
Moi. Sax-pappa: Kitarahommista ei ole kokemusta, mutta lämmittäminen laajentaa holkkia entisestään. aWalker: Tossa lämmittämisessä on varmaan se ajatus että koska puu ei palaudu samoin kuin metalli, niin holkin jäähtyessä reikä jää isommaksi ja holkki irtoaa helpommin. Tokihan lämmittäminen holkin kuin holkin halkaisijaa suurentaa, jos ko. holkki pääsee vapaasti laajenemaan kuten tässä tapauksessa asian laita käytännössä on, mutta jos lämpölaajeneminen -ja varsinkin suuruusluokat- askarruttavat: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen Tuolta löytyvään kaavaan kun sen kummemmin tukivoimia tai metalliseosten tässä tapauksessa pitkälti merkityksettömiä lineaarisesta poikkeavia lämpölaajenemiskertoimia sijoittelee, holkin kehän keskipituuden halkaisijaksi vaikka 7mm ja valtaosalle liimoista riittävää 100 asteen Delta-T:tä, toteaa melko nopeasti että ääripäisään halkaisijan muutos on luokkaa inan vajaa sadasosamilli (rauta) ja rapiat puolitoista satasta (alumiini). Noiden väliin sijoittuu valtaosa konstruktiometalleista joita em. holkkeihin ruukataan käyttää. Sinkki- ja kupariseokset puolesta välistä ylöspäin. Sama pituuden muutos tapahtuu tietysti myös toiseen suuntaan kun lämpöä kappaleesta poistetaan, mutta 30 asteen todellinen Delta-T jäähdyttämällä ilman hiilihappojään, putkenjäädyttäjän tms. käyttöä on jo saavutus kotikonstein, eli samoilla lähtöarvoilla päästään kolmasosan halkaisijan muutokseen verrattuna lämmittämiseen. Sax-pappa: Kylmäsprayllä jäähdyttämällä olen vastaavanlaisia irroituksia helpottanut. Rämppy: Kylmäspraysta varoituksen sana: nitrolakka halkeilee helposti, jos suihkuttelee kylmäsprayllä lähikontaktissa olevia metalliosia. Kokemusta on. Akryyli saattaa samentua tai irrota pohjustuksestaan, vahat ja öljyt vetävät valkoiseksi jne. Mutta, ainahan voi arvata... midprice: Myös mahdollinen liima pehmenee/irtoaa. Tässä tapauksessa liiman heikentäminen on se ainoa syy lämpötilan nostoon. Jos on varma ettei holkeissa liimaa ole, ei ainakaan omasta mielestä kannata lämmittää lainkaan koska pintakäsittelystä riippumatta pehmenemistä tapahtuu aina, ja pintavaurioiden todennäköisyys kasvaa. Varsinkin vahat ja öljyt saattavat muuttaa ominaisuuksiaan ja ulkonäköään jo hyvinkin pienen epätasaisen lämmönnousun ansiosta. T:Samuli | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)