Muusikoiden.net
06.10.2022
 

Tanssimusiikki »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikä kosketinsoitin?
1 2 3
baron
19.12.2015 13:13:16 (muokattu 19.12.2015 13:29:43)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KanttoriPiiparinen: Hyvä. Sehän se. Soitin eräällä monttukeikalla Ukko-Noan C-mollissa hitaana marssina. Meni täydestä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=aE8sbMc1RgA
https://www.youtube.com/watch?v=4pm02LmIe6Q
 
Ukko Nooahan on hieno piisi, taipuu vaikka mihin! Ja sopii hyvin kirkossa esitettäväksi.
Mutta ei se mikään traditionaalinen suomalainen lastenlaulua ole, ainakaan alun perin vaan Bellmannin sanoittama ruotsalainen juomalaulu!
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
KanttoriPiiparinen
19.12.2015 14:39:15 (muokattu 19.12.2015 14:41:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: https://www.youtube.com/watch?v=aE8sbMc1RgA
https://www.youtube.com/watch?v=4pm02LmIe6Q
 
Ukko Nooahan on hieno piisi, taipuu vaikka mihin! Ja sopii hyvin kirkossa esitettäväksi.
Mutta ei se mikään traditionaalinen suomalainen lastenlaulua ole, ainakaan alun perin vaan Bellmannin sanoittama ruotsalainen juomalaulu!

 
Maamme-laulunkin synnystä elää tarina: Väitetään että Pacius olisi kopioinut melodian saksalaisesta kaljanjuonti-laulusta.
 
Lainatuotteita taitaa olla meillä hyvinkin paljon. Soittaessani kerran hyvin hartaana Siljalla valssia: Ilta Saimaalla, ryhtyivät Svenskit laulamaan samaa biisiä. On kuulemma nimeltänsä "Afton på Mjörn". Samoin kävi Anttilan Keväthuimauksen kanssa. Olikin "Rönnendahls Vals".
 
Puuttuu vain että Finlandian olisi säveltänyt joku helevetin Göran Ohlsson.
 
Nuotin vieressä on aina tilaa...
baron
19.12.2015 15:15:14 (muokattu 19.12.2015 15:29:40)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KanttoriPiiparinen: Maamme-laulunkin synnystä elää tarina: Väitetään että Pacius olisi kopioinut melodian saksalaisesta kaljanjuonti-laulusta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=R-htc6TfOeo
Yhtäläisyyttä ainakin mun on vaikea keksiä. Tai ainakin se vaatii jonkun verran mielikuvitusta.
Aikoinaan opiskeluaikana tuota renkutusta tuli suomeksi laulettua enkä yhteneväisyyttä havainnut.
 
("On paavin elo ihanaa, hän kaikki anerahat saa......")
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
EP
19.12.2015 15:24:28 (muokattu 19.12.2015 15:25:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KanttoriPiiparinen:
 
Soittaessani kerran hyvin hartaana Siljalla valssia: Ilta Saimaalla, ryhtyivät Svenskit laulamaan samaa biisiä. On kuulemma nimeltänsä "Afton på Mjörn". Samoin kävi Anttilan Keväthuimauksen kanssa. Olikin "Rönnendahls Vals"..

 
Sehän oli hieno juttu, että lauloivat ja laulut oli tuttuja. Olit valinnut biisit mahdollisen yleisön mukaan. :)
 
On vain yksi genre: Musiikki!
levesinet
19.12.2015 20:43:46 (muokattu 19.12.2015 20:55:49)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

KanttoriPiiparinen: Puuttuu vain että Finlandian olisi säveltänyt joku helevetin Göran Ohlsson.
 
Ai että Göran Olsson-Föllinger (1886-1969) olis ollut Sibben haamukirjoittaja jo 13-vuotiaana? Ei nyt sentään. Mutta laulettuna se on
Op. 113: Vapaamuurarirituaalimusiikkia mieskuorolle, pianolle ja uruille
no. 12: Finlandia-hymni
 
Einherjar
20.12.2015 05:34:10 (muokattu 20.12.2015 05:51:53)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuohon "joku biisi toimii jossakin sävellajissa"-väittämään voisin heittää pari "ratkaisua":
Ensinnäkin ihmisen kuulo/aivot prosessoi tavaraa niin, että joku harmonia/korkeus kuulostaa hyvältä. Se on ihan luonnollista. Hyvä soundi kuulostaa hyvältä ja se hyvä soundi on kunkin omassa päässä.
 
Toisekseen soitettava soitin/soundi toimii tietyllä korkeudella parhaiten. Tietyt harmooniset äänet kuuluu tasaisemmin, kun eq:ssa olevat kuopat ja korostukset on niille sopivilla kohdilla. Osa eq:sta muodostuu luonnollisesti, mutta osa sitten on muokattavissa soundin käsittelemisen myötä esim. vahvarissa.
Kiipparit on hirveän hankala toisinaan juuri tämän takia. Voi olla vaikkapa neljä erillaista synä-brass soundia, joista yksikään ei soi tarvittavassa sävellajissa hyvin. Viides voi soida hyvin, mutta vaatii sitten pienen muokkaamisen, että kuulostaa haetulta tööttäykseltä. Kiippareilla onkin hirveän tärkeää kuunnella se soundin karaktääri ja sopivan löydyttyä sitten muokata se eq:lla (jne) sopivaksi.
 
Kolmas on sitten kuuntelujärjestelmä. Siinä on aina kuoppaa ja korostusta. Miten ne sitten osuu kuunneltavaan sävellajiin ja sen säveliin tekee sitten kuullosteltavasta materiaalista hyvää/huonoa.
 
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja
Einherjar
20.12.2015 05:40:14 (muokattu 20.12.2015 05:45:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

(Tuplat)
 
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2022, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti