Musiikkibisnes ›

Otsikko vähän oudolta kuulostava, mutta en keksinyt parempaa, joten sillä mennään. Itsellä ei ole suunitelmilla mikään tämmöinen, eikä demoja valmiinakaan ole, mutta minua vaan yleisellä tasolla kiinnostaa tämä.
 
Suoraan asiaan..
 
Oletetaan, että musiikkini on todella laadukasta. Koska musiikkini on englanninkielistä, niin olisiko kannattavempaa lentää esimerkiksi Yhdysvaltoihin, ja yrittää siellä saada levytyssopimusta, kuin hommata Suomesta levytyssopimus. Amerikassa yleisellä tasolla laadukkaampia Levytysyhtiöitä, ja suuremmat pisteet juurikin yhdysvalloissa. Mielipiteitä? Neuvoja?

TheMacrill: Suoraan asiaan..
 
Oletetaan, että musiikkini on todella laadukasta. Koska musiikkini on englanninkielistä, niin olisiko kannattavempaa lentää esimerkiksi Yhdysvaltoihin, ja yrittää siellä saada levytyssopimusta, kuin hommata Suomesta levytyssopimus. Amerikassa yleisellä tasolla laadukkaampia Levytysyhtiöitä, ja suuremmat pisteet juurikin yhdysvalloissa. Mielipiteitä? Neuvoja?
 
Kannattaa ehdottomasti (jos siis suinkin pystyy). Ei tartte välttis edes mihinkään jenkkeihin lähteä. Monet suomalaiset bändit jotka lähtee jahtaamaan maailmanvalloitusta ottavat ensimaaliksensa joko Britannian (Von Hertzen Brothers) tai Saksan (Sunrise Avenue, Poets Of The Fall).
 
Valitettavasti homma menee sillai että suomalaiset levy-yhtiöt eivät bändejä saa saatettua maailmalle (ellei lafkassa satu olemaan tosi verkostoituneita ja innokaita tekijöitä). Monikansallisissa levy-yhtiöissä sitä luulis että kun ollaan osa isompaa kansainvälistä firmaa, julkaisu ulkomailla luulis olevan triviaali temppu. Ilmeisesti näiden monikansallisten firmojen tytäryhtiöt ovat kuitenkin "itsenäisiä", synergiaa ei tapahdu "ylöspäin". Lol.
 
Yksi syy siihen miksi vaikkapa Sunrise Ave. kiertää tällä hetkellä isoja lavoja Saksassa on se, että bändi signasi itsensä alkujaan EMI Music Germanylle. Nykyään bändi näyttää olevan signattu Universal Musicille (ei Finland) tod. näk. johtuen siitä että Universal osti EMI:n (ja siinä samalla heidän kaikki artistisopparit) tässä pari vuotta sitten. Käsitykseni on se, että bändi nimenomaan ei alunperinkään halunnut millekkään suomalaiselle levy-yhtiölle koska tiesivät että tätä kautta ei päästä maailmalle.

Spedemix:
 
Sunrise avenue Samu Habert etunenässä yritti aluksi päästä Suomeen. Samu Habert kertoi, että heidän musiikkiaan oli yhdessä vaiheessa jokaisen suomalaisen levy-yhtiön pöydällä. Sitten kun hänet oli naurettu ulos niin pojat pistivät omakustanteena levyn ilmoille siten, että eräs yhtyeen tuttu oli pantannut talonsa, jotta saisivat levytysaikaa.
 
Tämän levyn kanssa sitten lähdettiin kolkuttelemaan ulkomaille ja Saksan Emi signasi yhtyeen.
 
Suomessa pärjää vain jos pääsee osaksi tuota tuttua ja turvallista rinkirunkkauspiiriä. En ole katkera aiheesta, koska olen itse osa tuota porukkaa, mutta näin anonyymina on turvallista välillä kertoa tuosta ääneen.

Internetin ansiosta musiikilla voi nykyään tienata ilman levy-yhtiöitäkin.

Kovastihan vielä 10v sitten Suomessakin oltiin viemässä bändejä ulkomaille Himin ja Rasmuksen jälkimainingeissa. Nyt tuntuu että homma on kääntynyt taas sisäänpäin. Suomessa tehdään Suomenkielistä musaa suomalaisille.

Jos ulkomaille tähtää, lienee Saksa edelleen se suotuisin vaihtoehto.

TheMacrill: Otsikko vähän oudolta kuulostava, mutta en keksinyt parempaa, joten sillä mennään. Itsellä ei ole suunitelmilla mikään tämmöinen, eikä demoja valmiinakaan ole, mutta minua vaan yleisellä tasolla kiinnostaa tämä.
 
Suoraan asiaan..
 
Oletetaan, että musiikkini on todella laadukasta. Koska musiikkini on englanninkielistä, niin olisiko kannattavempaa lentää esimerkiksi Yhdysvaltoihin, ja yrittää siellä saada levytyssopimusta, kuin hommata Suomesta levytyssopimus. Amerikassa yleisellä tasolla laadukkaampia Levytysyhtiöitä, ja suuremmat pisteet juurikin yhdysvalloissa. Mielipiteitä? Neuvoja?
 
Amerikassa myy tietyntyylinen musiikki (toki siellä on niin paljon jengiä, että myös marginaalisemmalla musalla voi elättää itsensä jos löytää oikeat kanavat, toisin kuin täällä), mutta sitten kolikon kääntöpuolena siellä on kovempi kilpailu - eli levysopparin saamiseksi pitää olla himppasen valmiimpi ja lahjakkaampi kuin täällä. Jossain American Idols-skabassa karsiutuneetkin ovat essariks laulajina kovempia kuin moni täällä kisan voittanut.
 
ja sitten ison rapakon toisella puolella on ihan normaali käytäntö esim. että bändi maksaa jollekin "in"-keikkamestalle, jotta pääsee sinne soittamaan, ja mahdolliset lipputulot sitten kuittaavat tuon summan tai ei kuittaa.
 
Helppoa se ei ainakaan tule olemaan, mutta jos on uskoa itseensä ja lahjoja niin mikä jottei, aina kannattaa yrittää. himasta ei ainakaan kukaan tule hakemaan, se on varma.

11: Internetin ansiosta musiikilla voi nykyään tienata ilman levy-yhtiöitäkin.
 
Internetin ansiosta musiikilla ei voi nykyään tienata lainkaan.

Hargon: Internetin ansiosta musiikilla ei voi nykyään tienata lainkaan.
 
Ai ei?
 
AdRevistä saan rahaa joka vuosineljännes kun ihmiset ovat ladanneet mun biisejä Youtubeen mutta nämä ovat sellaisia n. 1 USD tilityksiä per vuosineljännes.
 
Ja siitten samaa luokkaa distribuutorieden kautta. n. 3-6 puntaa per vuosineljännes.
 
Ja Spotifystä mulle tulee rahaa 0,10 € / viikko.
 
Mutta nämä ovat niin pieniä rahoja, että asiasta ei ole paljoakaan mitään hyötyä.
 
mp3 myynti on hivenen vaikeaa ja niitä ei juurikaan osteta ja jos ostttasiin olisi tienestit vähän isommat. Niitä kun ei osta kuin DJ:t jotka soittaa kontrollerilla ja jos ei ole kuuluisa niin kukaan ei tiedä sinusta ja kauppaa ei synny. Ja sitäpaitsi Beatportiin ja Juno Downloadin tulee päivässä niin paljon levyjä, että hukut massaan.
 
Sitten on ihan eriasia jos saa jonkin kuuluisan levy-yhtiön levyttämään levysi.

morfin_mafer: Ai ei?
 
AdRevistä saan rahaa joka vuosineljännes kun ihmiset ovat ladanneet mun biisejä Youtubeen mutta nämä ovat sellaisia n. 1 USD tilityksiä per vuosineljännes.
 
Ja siitten samaa luokkaa distribuutorieden kautta. n. 3-6 puntaa per vuosineljännes.
 
Ja Spotifystä mulle tulee rahaa 0,10 € / viikko.
 
Eli vuositulot karkeasti 4 dollaria + 15 puntaa + 5 euroa = ~30€.
 
Jos lasketaan toi työpäiviksi, se on noin 14 centtiä per päivä. Tuntia kohti noin 1,7centtiä.
 
Kyllä toi on se "ei mitään".

Lastinen: Eli vuositulot karkeasti 4 dollaria + 15 puntaa + 5 euroa = ~30€.
 
Jos lasketaan toi työpäiviksi, se on noin 14 centtiä per päivä. Tuntia kohti noin 1,7centtiä.
 
Kyllä toi on se "ei mitään".
 
Ajattelin jo että jos myisin kaikki mun musavermeet ja realisoisin sillä mun opintolainan kun mulla on niitä sen verran, että voisin saada ehkä sillä koko mun opintolainan pois maksettua kerralla. Pääsisi kerralla eroon 15 vuoden takaisin maksusta.
 
Mutta mites sitten kun mun kovalevyllä on 4000 mp3:sta niin mitäs mä niillä sitten teen?
 
Nimittäin en tule saamaan ehkä koskaan edes DJ-kaikkoja ja technopuolella niistä ei yleensä makseta palkkiota ja en tue tuolloista toimintaa ollenkaan. Tähän keikkojen saantiin on selkeät syyt ja en näitä syitä jaksa alkaa edes selitämään.
 
Mutta mulla on ensi kesään sakka levytykset tehty valmiiksi. Mutta jääkööt ne levyt Beatportiin, Spotifyyn yms.
 
Muuta sitten menee kyllä mielekäs harrastus ja jos joskus haluan takasin hommaan niin menee taas valovuosi hommata uudet vermeet.
 
Et täytyy miettiä vielä.
 
Lähin tähän hommaan vaan kun yksi nainen yllytti.

morfin_mafer: Ajattelin jo että jos myisin kaikki mun musavermeet ja realisoisin sillä mun opintolainan kun mulla on niitä sen verran, että voisin saada ehkä sillä koko mun opintolainan pois maksettua kerralla. Pääsisi kerralla eroon 15 vuoden takaisin maksusta.
 
Mutta mites sitten kun mun kovalevyllä on 4000 mp3:sta niin mitäs mä niillä sitten teen?
 
Nimittäin en tule saamaan ehkä koskaan edes DJ-kaikkoja ja technopuolella niistä ei yleensä makseta palkkiota ja en tue tuolloista toimintaa ollenkaan. Tähän keikkojen saantiin on selkeät syyt ja en näitä syitä jaksa alkaa edes selitämään.
 
Mutta mulla on ensi kesään sakka levytykset tehty valmiiksi. Mutta jääkööt ne levyt Beatportiin, Spotifyyn yms.
 
Muuta sitten menee kyllä mielekäs harrastus ja jos joskus haluan takasin hommaan niin menee taas valovuosi hommata uudet vermeet.
 
Et täytyy miettiä vielä.
 
Lähin tähän hommaan vaan kun yksi nainen yllytti.
 
Älä ymmärrä mua väärin. Myös mä teen musaa, pistän palkat soittimiin ja ison osan vapaa-ajasta soittamiseen. Ton päälle hikiset pikkupitäjäkeikat, ulkomaan rundit ja tuhannet kilometrit. Ulos saatu ep:tä, splittejä, levyä, minilevyä, kassua ja ties mitä. Mutta raha? Ei mistään, ei koskaan ja jos muutama hilu tulee, niillä maksetaan pitkäjänteisten miksaajien rästejä yms.

Lastinen: Älä ymmärrä mua väärin. Myös mä teen musaa, pistän palkat soittimiin ja ison osan vapaa-ajasta soittamiseen. Ton päälle hikiset pikkupitäjäkeikat, ulkomaan rundit ja tuhannet kilometrit. Ulos saatu ep:tä, splittejä, levyä, minilevyä, kassua ja ties mitä. Mutta raha? Ei mistään, ei koskaan ja jos muutama hilu tulee, niillä maksetaan pitkäjänteisten miksaajien rästejä yms.
 
Niin no DJ-kurseilla suositellaan Toiminimen perustamsita, mutta en sitten viittnyt mainita että sitten et saa Työttömyyskorvausta ja tuoimentulotukimin voi olla vaikea saada. Joten pitäs heti saada keikkakalenterit täyteen moneksi vuodeksi joista maksetaan kunnolla, että oikeesti kannattaa perustaa Toiminimi.

Toivoahan ei pidä menettää, jos tuotoksiinsa uskoo. Realiteetit ovat kuitenkin aika armottomat. Yrittämättä ei ainakaan pärjää. Meitä lähin kevyen musan suurvalta, jonka kautta voi iskeä isosti läpi, on tietysti Ruotsi. Muistaakseni Ruotsi on maailman kolmanneksi suurin musiikin viejä/tuottaja rahassa mitattuna (?). Sieltä löytyy niin markkinoinnin kuin toteuttamisenkin huippuosaamista älyttömästi.
 
Joskus joku lyö läpi silkalla lahjakkuudella, vähillä rahoilla, jonkun nettihomman tai muualta (Tosi-TV) saadun tukijulkisuuden avulla. Keskimäärin kuitenkin hommaan tarvitaan järjetön määrä jalkatyötä, pätevä agentti, hyvä markkinointisuunnitelma, ja vähintään kohtuullisesti rahaa (omaa, agentin tai levy-yhtiön). Musa tulee näiden kaikkien jälkeen, koska ei kukaan ole niin ylivertaisen hyvä, että erottuisi pelkällä musalla tai taidoilla. Häikäiseviä ja/tai persroonallisia kykyjä tulee kaikkialta. Jos ulkonäkö ei ole kyllin hyvä, on musan tosin oltava sitä parempaa, ja päinvastoin.
 
Nekin, jotka ovat netissä lyöneet läpi (esim. Gnars Barkley, eka nettikultalevy briteissä) ovat usein satsanneet kymmeniä tuhansia mainostamiseen. Gnarsillakin oli kokosivun ilmoituksia brittilehdissä ym.
 
Itse olen sitä mieltä, että netti on tehnyt musalle sen, mitä Über on tekemässä takseille: A) Tarjonta lisääntyy, hinnat putoavat (asiakkaan etu) ja B) saaduilla tuloilla ei enää elä kukaan (paitsi nettifirmat ja Überin keksijät)
 
Eräs viisas totesi tosin osuvasti: Muusikko/säveltäjä "normaalina" ammattina on
aika uusi ilmiö. Vanhat mestarit olivat aikanaan täysin rikkaiden tukijoidensa armoilla.
Säveltäjä teki, mitä mesenaatti tilasi, jos ylipäätään mesenaatin löysi.

Mä olen levyttänyt nyt ulkomailla ja tehnyt sen etätyönä:
https://pro.beatport.com/track/wond … of-first-love-amplifier-mix/7687912
Asian voi hoitaa näin ilman kuluja (siis ettei tarvitse matkustaa paikan päälle levyttämään)

Mikäli taustalla on terve rahoitus ja haarukassa huipputuottaja, kannattaa mennä sinne missä on tuottajan hedelmällisin maaperä. Sinne siis.

emukka:
Suomessa pärjää vain jos pääsee osaksi tuota tuttua ja turvallista rinkirunkkauspiiriä. En ole katkera aiheesta, koska olen itse osa tuota porukkaa, mutta näin anonyymina on turvallista välillä kertoa tuosta ääneen.
 
Mitä tarkoitat rinkirunkkauspiirillä? Eikö Suomessa pärjää ja keikkaa tule jos saa naaman näkymään telkkariin ja biisiä tasaisesti radioon? Vai tähänkö sitä rinkirunkkauspiiriä tarvitaan?

sammakko54:Vai tähänkö sitä rinkirunkkauspiiriä tarvitaan?
 
Joo. Eli Kyllä.