Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Toi Stratovariuksen uus levy oli kyllä huono. Se eka sinkku biisi, jonka nimeä en edes muista enää on levyn paras biisi. Ja yleensäkin Straton parhaimmat laulut on hitaimmat tai max. mid tempo biisit. Ne Power-metal biisit menee hirveeksi puuroksi josta ei saa mitään selvää ja laulajan korkeet nopeat vokaalit koskoo korvaan.
Ei jaksa aina equalisaattoria säätää yhden bändin takia, helpompi on jättää levy kuuntelematta jos perus-asetukset toimii hyvin 80% muiden bändien kanssa.
En halua Stratoo dissata, mut tää on mun mielipide. Mulla ei oo enää neitsyt korvat, vaan reilusti yli 30v vanhat, teoriassa mun ei pitäisi enää edes kuulla korkeimpia ääniä, mut silti sattuu korviin.
 
Ja olen 100% pettynyt tähän vuoteen että jos Ghostin levy saa eniten ääniä kun tarjolla olisi esim. Impellitteri ja Grave Digger.
 
Ja toinen asia mitä en ymmärrä on tuo Diablon hehkutus?
Luulen että Diablosta digataan sen takia niin paljon kun se oli kova sana n.10v sitten ja tästä uudesta levystä on pakko digata sen takia. Ne jotka ei heti diggaa, niin vastaus on että kuuntele 400 kertaa se levy läpi niin diggaat. wtf :D
 
Kyllähän hyvästä asiasta täytyy heti digata ensi puraisulla, niinkuin vaikka ruoasta tai naisesta.
 
Stratovariuksen Destiny levyä kun kuunteli aikoinaan vaikka jokaista biisiä ensimmäiset puoli minuuttia niin tiesi että on vitun kova levy. Yksi huonompi laulu oli siinä en muista nimee enää se oli joko Rebel tai No turning Back

Angra Mainyu:
 
Ja toinen asia mitä en ymmärrä on tuo Diablon hehkutus?
Luulen että Diablosta digataan sen takia niin paljon kun se oli kova sana n.10v sitten ja tästä uudesta levystä on pakko digata sen takia. Ne jotka ei heti diggaa, niin vastaus on että kuuntele 400 kertaa se levy läpi niin diggaat. wtf :D
 
Itsehän en siis pidä minään äärimmäisenä Diablo-fanina. Ehkä siksi tuo levy putosi kovaa kun siihen suhtautui ilman ennakkohypeä puhtaan musikaalisesti.
 
Vessajono:
No ei siinäkään kyllä oo asiaa kuin ehkä korkeintaan 55 minuuttia.
 
Pala tulessa kerettiläinen.

Angra Mainyu: Ja toinen asia mitä en ymmärrä on tuo Diablon hehkutus?
Luulen että Diablosta digataan sen takia niin paljon kun se oli kova sana n.10v sitten ja tästä uudesta levystä on pakko digata sen takia. Ne jotka ei heti diggaa, niin vastaus on että kuuntele 400 kertaa se levy läpi niin diggaat. wtf :D
 
Tämä pätee Metallicaan, Iron Maideniin ym. pappoihin, kun korjaa sen, että olivat kova sana 25-30v. sitten.
 
Hehkutus johtuu siitä, että Diablolla on musiikillisesti jotain annettavaa näinä päivinä, milloin ovista ja ikkunoista tungetaan paskaa genressä kuin genressä. Ja Diablosta kuulee sen, että musiikkia on oikeasti mietitty, eikä julkaista levyä vain julkaisemisen ilosta.
 
Kyllähän hyvästä asiasta täytyy heti digata ensi puraisulla, niinkuin vaikka ruoasta tai naisesta.
 
Tässä nyt et voisi paljon enempää metsään mennä. Hienoa.

sustain65: No ei ole kyllä aina niin, siis kaikilla meistä. Yleensä toki itselle hyvän tunnistaa nopeasti, mutta on päässyt käymään niinkin jokusen kerran, että alkuun on ollut levystä tai bändistä fiilis että "mitä helvettiä tämä nyt on?", mutta jokunen kuuntelu on antanut valaistumisen. No, en minäkään kahtakymmentä tilaisuutta jaksa levylle antaa, jos ei aiemmin aukea.
 
Kyllä sen ekalla kerralla kuulee, onko siitä mihinkään. Eli onko niin sanotusti ehta makkara vai soijanakki sämpylän välissä.
 
Kokonaisuuden hahmottaminen vie tietty aikaa, mutta kyllä potentiaalin bongaa nopeasti. Henk.koht. meikällä ei ole koskaan paska levy muuttunut hyväksi uusintakuunteluillakaan, mutta hyvästä on löytynyt uusia puolia uudemmilla kuuntelukerroilla.

Ghost - Meliora.
 
Ketjun voi sulkea.
 
ei virhettä

Angra Mainyu: Toi Stratovariuksen uus levy oli kyllä huono. Se eka sinkku biisi, jonka nimeä en edes muista enää on levyn paras biisi. Ja yleensäkin Straton parhaimmat laulut on hitaimmat tai max. mid tempo biisit. Ne Power-metal biisit menee hirveeksi puuroksi josta ei saa mitään selvää ja laulajan korkeet nopeat vokaalit koskoo korvaan.
Ei jaksa aina equalisaattoria säätää yhden bändin takia, helpompi on jättää levy kuuntelematta jos perus-asetukset toimii hyvin 80% muiden bändien kanssa.
En halua Stratoo dissata, mut tää on mun mielipide. Mulla ei oo enää neitsyt korvat, vaan reilusti yli 30v vanhat, teoriassa mun ei pitäisi enää edes kuulla korkeimpia ääniä, mut silti sattuu korviin.
 
Ja olen 100% pettynyt tähän vuoteen että jos Ghostin levy saa eniten ääniä kun tarjolla olisi esim. Impellitteri ja Grave Digger.
 
Stratovariuksella on nykyään paljon selkeämmät soundit ja tiukempi tuotanto. Ei siitä tarvitse jokaisen perinteisempää metallia diggailevan pitääkään. Näin Tolkin aikaisen bändin livenä joskus vuonna 2007 ja meno oli suoraan sanottuna erittäin väsynyttä... nykyään on livenä aivan eri meininki ja bändi on syntynyt uudelleen, minkä kuulee parilta viimeisimmältä levytykseltä. Tolkin lähtö oli pelkästään hyvä asia.
 
Eikä nuo sinun mainitsemat orkesterit ole edes kauhean kovassa huudossa nykyään powerimman metallin kentällä. Kamelot tai Blind Guardian nyt etunenässä on ollut tänä vuonna.

Mulla soinut tämän vuoden lätyistä eniten:
 
Amorphis - Under the red cloud
Ghost - Meliora
Arcturus - Arcturian
 
Kelpo levyjä kaikki.

Amorphis - Under The Red Cloud | Yllätti kyllä tyysin, sillä, että levy ei sisällä ainuttakaan huonoa biisiä. Laatu kamaa alusta loppuun.
 
SikTh - Opacities | Brittiskitsofreenikot palanneet taas kehiin ja voi helvetti miten kova lätty. Behind The Doors on paras tänä vuonna julkastu biisi.

Herrah: Kerta kysytään vain parasta:
Dødheimsgard - A Umbra Omega.
 
Ainiin!!!! Joo!!!!

Top kybä vois näyttää esimerkiks tältä:
 
1. Between The Buried And Me - Coma Ecliptic
2. Leprous - The Congregation
3. Enslaved - In Times
4. Swallow the Sun - Songs From The North III
5. Caligula's Horse - Bloom
6. Nightwish - Endless Forms Most Beautiful
7. Ghost - Meliora
8. Mokoma - Elävien kirjoihin
9. Shape of Despair - Monotony Fields
10. Cattle Decapitation - The Anthropocene Extinction
 
Bubbling under: Diablo, Barren Earth, Melechesh, Soilwork, Raised Fist, Lamb of God ymym.
 
Hyvä levyvuosi, erityisesti progehevin osalta. Ykkössijasta ei lopulta hirveästi epäselvyyttä, vaikka Leproukselle vuoden levyn viittaa pitkään sovittelin. BTBAM:n paras levy korjasi potin aika puskista. Ei-raskaista levyistä The Dear Hunterin viimeisin on kanssa mitä mainiointa progerokkia. 2016 kovimmat odotukset ainakin Moonsorrowia, Hakenia, Deftonesia, Devin Townsendia (kai siltä jotain tulee) ja Rotten Soundia kohtaan. Niin ja Toolia, heh heh.

Mgla - Exercises in Futility on muuten myöskin vitummoine. Ainakin yhtä kova kuin Deafheavenin New Bermuda, jos nyt ei jopa kovempi.
 
Muita tänä vuonna tulleita ihan hyviä juttuja on olleet Lamb of Godin, The Black Dahlia Murderin ja Ghostin uudet, mutta noistakin ainoastaan tuo Lamb of God on jäänyt säännöllisempään kuunteluun.

Nopealla silmäilyllä Amorphis ja Ghost puhututtavat eniten...tähän mennessä. Ja huomiohan se on millä bändit elää. Olishan tän voinu pisteyttääkkin, mutta onko tuolla nyt loppujen lopuksi merkitystä. Aika selväksi tässä on suosikit tullu.
Maiden on jääny ihan jalkoihin. En tiedä miksi Book Of Souls on jääny itseltäki vain pariin kuuntelukertaan. Ehkä tuo sinkku oli jotenki väsynyt biisi ja siitä jäi jotenki valju fiilis levyä kohtaan. Ehkä Harrisin porukan pitäis vetää maskit naamaan ja laulaa saatanasta taas. Jälkimmäisellähän neki aikonaan potin räjäyttikin.

janezki_:
Hehkutus johtuu siitä, että Diablolla on musiikillisesti jotain annettavaa näinä päivinä, milloin ovista ja ikkunoista tungetaan paskaa genressä kuin genressä. Ja Diablosta kuulee sen, että musiikkia on oikeasti mietitty, eikä julkaista levyä vain julkaisemisen ilosta.

On kyllä hurjan mietittyä ja innovatiivista tommoinen viiden pennin prototype-asennemelodödis.

Herrah: On kyllä hurjan mietittyä ja innovatiivista tommoinen viiden pennin prototype-asennemelodödis.
 
https://static.ylilauta.org/files/ty/orig/2yilyli2/papunen.jpg

NAPALM DEATH: Apex predator-Easy meat
ELECTRIC WIZARD: Time to die
Ja viimisempänä yllättävänä naamaan lyöjänä, vaikka haukuinkin jäbät lyttyyn enkä uskonut heihin (miesmenkat) todella tunnepitoinen levy ja paranee joka kuuntelu kerran jälkeen..
SLIPKNOT: .5: The gray chapter.

Raiku:
 
ELECTRIC WIZARD: Time to die
 
SLIPKNOT: .5: The gray chapter.
 
Molemmat vuodelta 2014.

Itse ihan tykkäänkin Ghostin musiikista mutta mitä tulee näihin 70-luvulta inspiraatiota hakeneisiin bändeihin niin Jess & Ancient Ones kolahtaa paljon enemmän. Mielenkiintoisempia sävellyksiä, hienoja soitannollisia juttuja ja Jess on myös helvetisti parempi laulaja. Varsinkin toi uusin Second Psychedelic Coming on aikas napakymppi levy. Kyllä se Thomas Corpse vaan osaa..

Itselle on kolahtanut seuraavat lätyt vallan mukavasti:
 
Amorphis - Under the Red Cloud
Symphony X - Underworld
GloryHammer - Space 1992: Rise of the Chaos Wizards
Solution .45 - Nightmares in the Waking State
Shining - Everyone, Everything, Everywhere, Ends
Borealis - Purgatory
 
Ja kyllä tuo Diablon uutukainenkin on kuuntelussa ollut vaan vielä mietinnässä onko hot vai not.

slowdive: Ghostin "Meliora" se on.
 
Paradise Lostin ja Amorphiksen uudet levyt oli molemmat todella hyviä, palautti em. mainitut bändit takaisin aktiivikuunteluun.
 
Deafheavenin ja Swallow the Sunin uudet on vielä vähän työn alla, en osaa vielä sanoa - muutakuin että hyvälle kuulostaa.
 
LIK "Mass Funeral Evocation" oli muistaakseni ainoa ns. uusi löytö ja tuttavuus. Loistava levy!
 
+ top3 kuuluu ehdottomasti myös Napalm Deathin "Apex Predator - Easy Meat". ilmestyi niiin alkuvuodesta että pääsi jo unohtumaan että 2015 julkaisuja sekin!