| Aihe: Pikkauskädestä | |
|---|
|
Jokusen/parin vuoden tauon jälkeen muusinetteilystä ja varsinaisesta aktiivitreenauksesta (lähinnä pitänyt soittotatsia yllä, ei varsinaista kehitystä jokuseen vuoteen) kaivelin taas metronomin naftaliinista ja aloin hinaamaan ongelmakohtia kuosiin. Oikeestaan suurimmaksi niistä osoittautui alternatepikkaus tempoa nostettaessa, sillä kylmän viileästi analysoiden pikkauskädestä löytyi ihan niskan seudulle asti nopeammista juoksutuksissa ylimääräisiä jännitteitä joiden ansiosta stamina tällasessa soitossa rajoittui melko pitkälle pyrähdyksiin. Ton johdosta myös tuli välteltyä nopeampia pikkauslaineja improvisoinnissa ja monenlaisessa vähänkään nopeammassa soitossa, joten ylimääräiset jännitteet yhdistettynä tähän (rajoittaa luonnollisesti musiikillista ilmaisua) tuo esiin sen tosiasian, että tekniikka kusee.
Kattelin Rockwaysta tota Kososen plektrakoulua ja monenlaista videota tubesta lähtien miettimään noita käden asentoja, kulmia ja pikkaustapaa melko nollista analysoiden omiakin soittovideoita. Pari kovimmiksi osoittautunutta linkkiä omaa soittoani ajatellen:
https://www.youtube.com/watch?v=6vfT0k7nPNs
http://www.ergovancouver.net/wrist_movements.htm
Nopeampi soitto tapahtui itselläni melko pitkälle tuolla ulnar/radial deviation -tyyppisellä käden liikkeellä siinä, missä hitaammat paljon kielten välillä vuorottelevat pikkaukset enemmän pronaatio-supinaatio-liikeradoilla. Annoin jokuselle ei-kitaristi-kaverille plektran käteen näitä funtsiessani ja sanoin et mallaa mahd. nopeaa plektrasoittoa ihan vaan et koetat liikuttaa kättä mahdollisimman nopsaan; jokainen tuotti liikkeen tuolla pronaatio-supinaatio-tyylillä. Pari kokeili neuvosta samaa sivuttaissuuntaisella liikkeellä ja aika nopeasti tuntu menevän paikat hapoille, kuin myös itselläni kun tätä yritän. Luonnollisesti lähdin sit kokeilemaan tätä ja fiksaamaan plekutekniikkaa tuota kohti ihan perusteista ja hitaista tempoista hinaten moodeja ja jotain nooniarpeggioita ikään kuin aloittelis pikkausta, vaikka luonnostaan jokusen soittovuoden jälkeen motoriikka alko pureutumaan tähän suht nopsaan. Nyt jo muutaman viikon/yhden kuukauden jälkeen tuntuu et kontrasti on järkyttävä, "miksei kukaan kertonu tätä aiemmin"-elämystä ja turhat jännitteet poistuivat nopeammista laineista + nopeampiakin juttuja voi jatkaa huoletta paljon pidempään ilman, et paikat menee hapoille. Tän älyämisen jälkeen aloin sit tsekkaa pikkaushirmujen videoita, luonnollisesti ihan Gilbertistä lähtien:
https://www.youtube.com/watch?v=rn-wj4pRpIE
Josta sit huomas, että esmes Gilberttihän vetää plekun liikettä juurikin tuon käden pyörimisliikkeen kautta. Jos tota mallaa peilin edessä, niin ton pronaatio-supinaatio-pyöröliikepikkauksen näkee kitaristista oikeestaan aika hyvin (suhteessa täysin sivuttaissuuntaseen ulnar/radial deviation -liikkeeseen) siitä, miten käsi liikkuu ranteesta kyynärtaipeseen, sen pyöröliikkeen näkee tostakin sieltä aika selvään. Täysin sivuttaissuuntasella ranteesta lähtevällä pikkauksella sitä ei ainakaan omaan silmään ilmene. Tääkään tapa soittaa ei oo varmasti mikään raamatullinen, esmes mitä oon katellu niin omaan silmään vaikka Petruccin soitto tuntuu liikkuvan enemmän ton sivuttaissuuntasen liikkeen varassa?
https://www.youtube.com/watch?v=ITIfITKGhVw
Tämmösen pitkähkön pohjustuksen jälkeen varmaan seurais itse jonkinlainen kysymys, joten pikkausta enemmän miettiville ja ehkä vähän nopeemmissa tempoissakin sitä harrastaville; tapahtuuko oma soitto selvästi enemmän toisella tavalla esimerkiksi näistä kahdesta? Kuulostaako koko sepustus siltä et tässä on päätä tahikka häntää? :D Jotenkin oman soiton fysiologiaan ja ergonomiaan tän funtsimisella ja soveltamisella tuntuu olevan niin iso vaikutus, että ois kiva lukea vertaiskeskustelua aiheesta. Varmasti nimittäin jokaisella on omanlaisensa omaan kehoon sopiva soittotyyli eikä toi varmaan ole ainoa oikea tapa, mistä syystä muitakin tapoja kiinnostaisi kuulla t. itse ilmeisesti päin munia jokusen vuoden soitellut.
Jatkaen aiheessa eteenpäin törmäsin tällaseen kanavaan/jantteriin tubessa, en tiedä monelleko lie tuttu:
https://www.youtube.com/user/troygrady
Tää miesi on analysoinut pikkauskäden kulmat ja soittotavat aika tarkkaan, suosittelen tutustumaan. Toinen tähän viestiin ympättävä asia ois toi pick slanting -metodi, missä plekua tavallaan kallistetaan soitossa hieman siihen suuntaan, mihin ollaan liikkumassa. Huomasin ihan suorissa skaalatreeniksissä, että toi helpottaa kielten välillä siirtymistä itselläni huomattavasti et kallistaa plekua ihan hitusen ohuempia kieliä kohti soitettaessa nousevaa patteria/kieltenvaihtoa ja vice versa. Edelleen pikkaushirmuille; tapahtuuks omassa soitossa tällaista tietoisesti/tiedostamatta? Tämä on näistä kahdesta aiheesta plekukättä koskien itelleni vielä vähän uudempi, jota aloin tarkastelee enemmän vasta tällä viikolla.
Kolmas asia pikkauskädestä on seuraava; pidättekö useampaa plekutekniikkaa kuosissa eri soittotilanteita varten? Ite soitan tylppäkärkisellä plekulla s.e. plekun kulma mukailee kieliä melko pitkälle, mut mä en jotenkin osaa soittaa esmes rouheita hevijuttuja tällä tyylillä eikä se soundi miellytä omaa korvaani ollenkaan, joten tämän tosiasian edessä aloin myös hinata tämän ohelle ihan JazzIII:lla ja Gilbert-kulmalla toisenlaista tyyliä/tatsia, jolla imo hevijutut kuulostaa vaan helvetin paljon paremmilta. Tällä tyylillä soittelin joskus monta vuotta ennenku vaihdoin tohon nykyseen tylppäplekutyyliin, joten sen ylläpitäminen ohella ei vaadi hirveitä treenitunteja.
Melkonen tekstimuuri ja paljon asiaa! Onks tää muille ihan tuttua kauraa vai onks koko sepustuksessa järkee? :D Itselleni oikeestaan kaikki kolme pääpointtia ovat melko uutta omassa soitossa, joten vertaiskeskustelua aiheesta ois varmasti opettavaista lukea. | |
Joo Troylla on kyllä ihan törkeen paljon asiallisia videoita tubessa. On tullut samalla itekkin huomattua esim. just pick slantingin huomaamaton käyttöminen. Siinä tosin tuntuu, että nopeuden lisääntyessä se kulma vähän pienenee. Ja esim. ylöspäin mentäessä kulma kääntyy vähän vastakkaiseen kulmaan. Pick slanting auttaa paljon myös jos vetää economy pickingillä vaikka skaaloja edes takas, antaa paljon smoothimman liikkeen.
Ihan asiallista tavaraa kirjoitut, aika paljon samaa mitä tuo Troy Grady juuri käsittelee noilla videoilla. Nää on varmaan juttuja mitä moni ei edes kelaa, esim. itse vasta vähän aikaa sitten kuulin käyttäväni economy pickingiä enkä edes itse tiedostanut.. tuosta ranteen liikeradasta, samalla jäbällä on joitain videoita missä näytetään miten ynkkä pikkaa ja jos ymmärsin oikein niin sama tyyli kuin Gilbertillä eli ranne pyörii? Tarkkailin omaakin soittoa niin vähän näyttäis samanlaiselta. Myös huomasin että vaikkapa yhtä kieltä nopeasti pikatessa käsi saattaa irrota vähän tallasta kokonaan, mutta sitten kun tehdään kielten vaihtoja niin käsi on tiukasti tallassa kiinni.
Jazz kolmosiin totuttua on ollu vaikee käyttää muita ja siksi niitä käyttelen. Sillä vaan saan tarkimmin osuttua niihin kieliin (on kokeiltu eri vahvuuksia ja kokoja). Suurin ero ehkä muihin plekuihin on, että kolmosella on paljon helpompi vetää arpeggioita. Paksummilla tuntuu paljon vaikeammalta. | |
Hah, sattupa sopivasti :D Itelläni on kans ollut pitkä tauko aktiivisessa reenaamisessa ja nyt on sitten yrittäny taas ottaa pikkasen kiinni.
JA juuri sama meininki: Pikkauskäsi kusee ja pahasti (vanha ongelma, joka tuntuu moninkertaistuneen). Reenaamisen joutuu aloittaan todella hitaasti ja kiinnittämään plektrakäteen erityishuomiota, jotta saisi muutettua liikeradat paremmiksi.
Omassa plektrakädessä on aina ollut tämä helvetin ikävä pyörimisliike, johon ei aiemmin ole tullut edes kiinnitettyä huomiota. Jostain syystä olin alkanut hitaammilla temmoilla koukistamaan vielä plektrakäden peukaloa ja ongelmat vain lisääntyivät. Eli ei muuta kuin opettelemaan plektratekniikka osin uusiksi. Jännästi soittaessani oman nopeuden äärirajoilla, käsi siirtyy suurin piirtein tallan päälle, välillä melkein ohi ja vaikka homma jopa toimii välilä, soi taustalla samalla ne viisi muuta nollakieltä. Pikkuisen vittumaiselta tuntuu, mutta onneksi homman tuntuu saavan siirrettyä kielten päälle ja kämmenen demppaamaan (vaatii reenia, mutta tuntuu, ettei nyt ihan alusta tarvi lähteä).
Grady on kyllä täyttä asiaa. Osaa kertoa hommat niin, että tyhmempikin ymmärtää. Ja vetää niin maan puhtaasti. Noista videoista löytyi se oman ongelman ydin, eli two way pickslanting (pikkauksen kallistelu ylös/alas riippuen pikkaussuunnasta). Kuten varmasti niin moni kitaristi, onnistuu dud -> udu ylöspäin mentäessä ja udu -> dud alaspäin suht hyvin, mutta toisinpäin (udu -> dud ylös ja dud -> udu alas tuottaa vaikeuksia.) Eli inside picking (tai Gradyn termein taitaa olla se upway pick slanting) vaatii kovaa reeniä. Sinänsä koko tuon tekniikan (2-way) on silmiä avaavaa ihan vain, kun viimein ymmärtää, mistä on kyse.
Jo Tonski tekstiäsi lukiessa tuli mieleen, että olisi kiinnostava nähdä myös kanssasoittajien tekniikkaa. Voin yrittää itse nauhoittaa jotain pikkauspätkää ja ainakin demostroida tuon vittumaisen pyörimisliikkeen, josta kannattaa (mun mielestä) pyrkiä mahdollisimman pikaisesti pois.
Meinasin ostaa jo tuon Gradyn "Antigravity" videopaketin, mutta 80 euron hintalappu sai ainakin vielä yrittämään nykyisillä tiedoilla. Olishan siinä 25 videota ja varmasti todella syvää analyysiä, mutta en sitten tiedä, saako noista videoista välttämättä ihan hirveästi enempää irti, kuin muutamasta paketin ilmaisvideosta.
-------------------
No itseasiassa noissa muutamassa vanhassa videossapa näkyy jo omaa plektratekniikkaa.
Tässä videossa näkyy kuinka suurta liikettä plektrakäsi tekee. Tästä ylimääräisestä liikkeestä olisi nyt tarkoitus häivyttää ainakin osa. Ooidort taisi kommentoida videota tyyliin: " Miten tolla liikkeellä voi soittaa noin pitkään?". Ihan helvetin uuvuttava tekniikka tuo onkin ja käsivarsi on pyörimisliikkeen lisäksi aivan liikaa mukana. Tällä tekniikalla soittaminen on vain sitä, että yritetään puskea kiviseinästä läpi. Välillä onnistuu, välillä ei, ja rasittavaa se on.
https://www.youtube.com/watch?v=6ak2HaGoezk
Tässä videossa liikettä ei kokonaisuutena ole ihan niin paljon, mutta pyörimisliike näkyy selvemmin. Tämä johtuu mielestäni juurikin tuon 2-way pickslantingin puuttumisesta.
https://www.youtube.com/watch?v=dWYhDl6CkGc
-----------------------------
Tässä Gradyn videossa näkee selvästi 2-way pickslantingin:
https://youtu.be/zPt6-f7W1Co?t=366
Koko video on jälleen täyttä asiaa, joten kannattaa tsekata alusta, mikäli aihe kiinnostaa. | |
sympxgtr: ja käsivarsi on pyörimisliikkeen lisäksi aivan liikaa mukana.
Soitto tuntuu lähtevän kokonaan käsivarresta. Yleensä kyynärvarsi pysyy käytännössä paikallaan, vain kämmen ja sormet liikkuvat. Itse uskon siihen, että ekonominen soittotapa löytyy tavallaan automaattisesti kun ei yritä pakolla puskea soittamista nopeammaksi, vaan ohjata tekniikkaa siihen suuntaan, että soitto lähtee rennosti ja sitten nopeutta lisää vähitellen. Suurin ongelma minusta kitaristeilla on juuri siinä pakonomaisessa nopeuden tavoittelussa, joka ironisesti voi johtaa vääränlaiseen tekniikkaan kun tuloksia halutaan nopeasti. | |
Krice: Soitto tuntuu lähtevän kokonaan käsivarresta. Yleensä kyynärvarsi pysyy käytännössä paikallaan, vain kämmen ja sormet liikkuvat. Itse uskon siihen, että ekonominen soittotapa löytyy tavallaan automaattisesti kun ei yritä pakolla puskea soittamista nopeammaksi, vaan ohjata tekniikkaa siihen suuntaan, että soitto lähtee rennosti ja sitten nopeutta lisää vähitellen. Suurin ongelma minusta kitaristeilla on juuri siinä pakonomaisessa nopeuden tavoittelussa, joka ironisesti voi johtaa vääränlaiseen tekniikkaan kun tuloksia halutaan nopeasti.
On muuten hyvä huomio. Ja sellainen, jota en itse ole joko huomannut (plektrakäsi näyttää niin erilaiselta omasta näkövinkkelistä ja peilin edessä tjsp tulee soitettua liian harvoin) tai sitten vain halunnut myöntään tekniikan huonoutta, koska intoa reenaamiseen ei välttämättä ole ollut.
Nyt se sitten on tullut kaksinkertaisena paskana vastaan. Syy tuohon käsivarren liikkeeseen on hyvinkin todennäköisesti juuri mainitsemasi pakonomainen nopeudentavoittelu. Eipä tässä muu auta, kuin yrittää reenata käsi uuteen uskoon. | |
Täytyy se vielä mainita, että todella turhauttavaa tämä tekniikan "uudelleenluominen" on. Mieli tahtoisi koko ajan painaa enemmän ja enemmän kaasua (ja palata puskemiseen), kun sahaa asteikkoja läpi hitaalla temmolla käsi rentona.
Jotenkin sitä on reenannut hommat tiettyyn pisteeseen kunnolla ja sen jälkeen yrittänyt puskea päin sitä kiviseinää. Kyllähän siihen nyrkilläkin (käsivarsi) saa lopulta jälkeä, mutta se sattuu eikä sitä kovin pitkään voi tehdä. Toisaalta lekallahan sitä hakkaa ihan mielellään ja pora hoitaa hommat omasta puolesta (ranne/rentous).
Tuntuu, että nämä on ilmiselviä asioita ja sitä on ummistanut silmänsä omilta tekniikkavioilta. Hieman myös pelottaa se, treenaako täysin oikealla tekniikalla nyt hitaasti, jotta se mahdollinen tuleva rento nopeus on treenin arvoista. Toisaalta Kricen neuvo: Itse uskon siihen, että ekonominen soittotapa löytyy tavallaan automaattisesti kun ei yritä pakolla puskea soittamista nopeammaksi, vaan ohjata tekniikkaa siihen suuntaan, että soitto lähtee rennosti ja sitten nopeutta lisää vähitellen. on kyllä hyvä. Keho yrittää varmasti löytää sen parhaan ja mukavimman/rennoimman tekniikan, kun vaan treenaa hitaasti, eikä hypi askeleita yli. | |
Sama on muuten vasemman käden pikkusormessa. Kun yrittää vetää hitaasti kaiken maailman harjoituksia niin, että sen liike olisi mahd. pientä niin aina alkaa vetämään vahingossa liian kovaa ja sitten taas liikerata kasvaa eikä hyödytä mitään.. oispa silloin aloittaessa opetellut kaiken heti täydellisesti :D | |
Krice: Soitto tuntuu lähtevän kokonaan käsivarresta. Yleensä kyynärvarsi pysyy käytännössä paikallaan, vain kämmen ja sormet liikkuvat. Itse uskon siihen, että ekonominen soittotapa löytyy tavallaan automaattisesti kun ei yritä pakolla puskea soittamista nopeammaksi, vaan ohjata tekniikkaa siihen suuntaan, että soitto lähtee rennosti ja sitten nopeutta lisää vähitellen. Suurin ongelma minusta kitaristeilla on juuri siinä pakonomaisessa nopeuden tavoittelussa, joka ironisesti voi johtaa vääränlaiseen tekniikkaan kun tuloksia halutaan nopeasti.
Mä taas olen eri mieltä tuosta, että se jotenkin luonnollisesti löytyisi. Joillain se löytyy ja jotkut opettelevat soittamaan päin persettä ja mahdollisesti paskovat kätensäkin.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" | |
Kampela77: jotkut opettelevat soittamaan päin persettä ja mahdollisesti paskovat kätensäkin.
Tässä on sellainen iso asennekysymys, joka liittyy tuloksien saamiseen ja tavoitteisiin. Jotkut ihmiset asettavat tavoitteita ja yrittävät päästä sinne treenaamalla niin paljon, että se voi johtaa ongelmiin. Sama koskee kaikkea muutakin elämässä, jos on tavoitteita. Minusta huomattavasti tärkeämpää on pystyä analysoimaan omaa tekemistä ja siihen liittyviä virheitä, sekä tietysti myöntää ne virheet. Kaikkein tärkeintä on luoda omat käsitykset asioista eikä esimerkiksi seurata jotakin internetistä löytyviä tyypin X ohjeita, vaikka se olisi kuinka kova soittaja. Itselle sopiva soitin, kielet, vire, plektran kulma ja muut tekijät selviävät vain kokeilemalla mikä toimii parhaiten. | |
Krice: Tässä on sellainen iso asennekysymys, joka liittyy tuloksien saamiseen ja tavoitteisiin. Jotkut ihmiset asettavat tavoitteita ja yrittävät päästä sinne treenaamalla niin paljon, että se voi johtaa ongelmiin. Sama koskee kaikkea muutakin elämässä, jos on tavoitteita. Minusta huomattavasti tärkeämpää on pystyä analysoimaan omaa tekemistä ja siihen liittyviä virheitä, sekä tietysti myöntää ne virheet. Kaikkein tärkeintä on luoda omat käsitykset asioista eikä esimerkiksi seurata jotakin internetistä löytyviä tyypin X ohjeita, vaikka se olisi kuinka kova soittaja. Itselle sopiva soitin, kielet, vire, plektran kulma ja muut tekijät selviävät vain kokeilemalla mikä toimii parhaiten.
Totta, mutta siihen saattaa mennä paljon enemmän aikaa. Ensin soittaa ekat 10 vuotta itse oppimalla tyylillä ja sitten huomaa, että se estää kehittymistä tai muuten vain tuottaa vaikeuksia. Sitten opetellaan uutta tyyliä kauan ennen kuin se tuntuu vahvalta. Jos katsoo videoita tai saa vinkkejä kokeneemmalta, et joudu välttämättä käymään itse samaa läpi mitä muut ovat joutuneet.. | |
freakingenius: Totta, mutta siihen saattaa mennä paljon enemmän aikaa. Ensin soittaa ekat 10 vuotta itse oppimalla tyylillä ja sitten huomaa, että se estää kehittymistä tai muuten vain tuottaa vaikeuksia. Sitten opetellaan uutta tyyliä kauan ennen kuin se tuntuu vahvalta. Jos katsoo videoita tai saa vinkkejä kokeneemmalta, et joudu välttämättä käymään itse samaa läpi mitä muut ovat joutuneet..
Jep. Ja silloin kun meikäläinen aloitti soittelemista niin eipä ollut interwebbiä eikä edes video-oppaita neuvomassa. Jos ei ollut mahdollista (niin kuin useimmiten ei ollutkaan) saada asianmukaista opetusta niin aika pitkälti se lähti sitten liikkeelle silleen mikä luontevimmalta tuntui. Valitettavasti vaan se ei aina ole se oikea tapa, kuten olen tullut huomaamaan.
Täytyy sanoa että netin kautta saatavana oleva opastus on aivan loistavaa verrattuna noihin wanhoihin aikoihin...
Nostalgy is not what it used to be |  vvaltsu
29.11.2015 19:16:43 (muokattu 29.11.2015 20:18:33) | |
|
Tää ketjuhan tuli kuin tilauksesta.
Onkos täällä sellaisia pikkaushirmuja, jotka pystyvät sanomaan valehtelematta, että pikkaustekniikka on 100% kunnossa? Kiinnostaisi tietää, että kuuluuko siinäkin tilanteessa asiaan se, että käsi tuntuu väsyvän. Mulla on toi pikkaustekniikka sikäli kunnossa, että käytän tuota Gilbertin tyylistä "pyörivää" ranneliikettä, en purista plekua ja muutenkin koitan olla kokolailla rentona. Siitä huolimatta rupeaa käsivartta pakottamaan, jos tiluttelee pitemmän pätkän. Jännitän siis käsivartta nopeasti soittaessani väkisinkin vähäsen, vaikka käsivarsi ei onneksi sitä työtä teekään. Onko siis kukaan todistettavasti kehittänyt sellaisen tekniikan, jolla pystyy vetämään ihavvidum nopeesti vaikka puoli tuntia putkeen? Sellaisen, että ei oikeasti jännitä yhtään mitään osaa kädestä, vaan käsi on täysin rento?
E: Kun kattelin noita Troyn Cracking the Code -videoita Ynkästä, niin tuntuisi äkkiseltään siltä, että pointtina on noiden pikkaussuuntien tarkka suunnittelu niin, että ei tuu ikinä tilannetta vastaan, jossa pitäis vetää inside pickingillä. Alternate-ukolle, niinkuin mulle, niin on kyllä vähän tyhjä arpa tuo neuvo, kun pitäis sitten opetella vetämään economyllä. :D
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
Meikäläinen alkoi itseasiassa tässä opettelemaan jonkin verran economya ihan sen takia, että sais sitä pikkausta sulavammaksi ja muutenkin ehkä sais helpommin nuo up/down slantit paremmin haltuun. Tuskin siitä ainakaan haittaa on, vaikka alternatella tykkääkin vetää :D
Toinen asia, minkä huomasin tässä harjotellessa on, että tää Erkka Korhoselta huomattu pyramidi/bursti -harjotus on aivan helvetin hyvä tsekkaamaan ja kehittämään käden jännitystä, eli kättä pois siitä jännityksestä. Omalla kohalla se jännitysmomentti oli ~90bpm, kun vetelee 16-osia ja 16-osa trioleita sekasin. Eli niissä 16-osa trioleissa käsi jännittyy, kun 16-osissa se on rentona. Noissa trioleissa se myös alkaa pomppimaan heti, kun/jos kättä jännittää.
Siispä aloin treenata just ton temmon alapuolella niin, että pystyn vetämään koko ajan käsi rentona. Oma tempo on nyt aluks 85bpm. Vaikka siis en oo edes tuloksia vielä nähny, tää tuntuu todella hyvältä harjotukselta käden jännityksen poistamiseen ja myös tosiaan sen tsekkaamiseen, milloin käsi jännittyy (jos jännittyy).
https://www.youtube.com/watch?v=HNrmDmVvSUk | |
sympxgtr: Meikäläinen alkoi itseasiassa tässä opettelemaan jonkin verran economya ihan sen takia, että sais sitä pikkausta sulavammaksi ja muutenkin ehkä sais helpommin nuo up/down slantit paremmin haltuun. Tuskin siitä ainakaan haittaa on, vaikka alternatella tykkääkin vetää :D
Toinen asia, minkä huomasin tässä harjotellessa on, että tää Erkka Korhoselta huomattu pyramidi/bursti -harjotus on aivan helvetin hyvä tsekkaamaan ja kehittämään käden jännitystä, eli kättä pois siitä jännityksestä. Omalla kohalla se jännitysmomentti oli ~90bpm, kun vetelee 16-osia ja 16-osa trioleita sekasin. Eli niissä 16-osa trioleissa käsi jännittyy, kun 16-osissa se on rentona. Noissa trioleissa se myös alkaa pomppimaan heti, kun/jos kättä jännittää.
Siispä aloin treenata just ton temmon alapuolella niin, että pystyn vetämään koko ajan käsi rentona. Oma tempo on nyt aluks 85bpm. Vaikka siis en oo edes tuloksia vielä nähny, tää tuntuu todella hyvältä harjotukselta käden jännityksen poistamiseen ja myös tosiaan sen tsekkaamiseen, milloin käsi jännittyy (jos jännittyy).
https://www.youtube.com/watch?v=HNrmDmVvSUk
Tolla treenillä varmaan rupee vihdoin kulkemaan Scarifiedinkin riffi. Otetaan käyttöön.
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | vvaltsu
29.11.2015 21:51:17 (muokattu 29.11.2015 22:02:07) | |
|
Toi on kyllä paha, mulla menee tossa 16-osatriolissa jo tyyliin 70bpm tempolla sormet sekaisin. Aattelin sitten, että aloitan helpolla, ja keksin tällaisen jutskan mikä vaikuttaisi ihan hyvältä likiltäkin: soitan nelijakoista kuviota ensin 16-osina ja sitten 16-osatriolina. Kuvio on ynkkämäinen:
E 8-11-8-7-8-11-8-7 jne.
Menee nyt about 80bpm. Nyt jos tota pystys vetään tosi vikkelään ni ois ihan hauska ynkkämäinen likki jota viljellä tiluissa.
E: Sit kun toi on selkärangassa, niin vois ruveta jotain tommosta skaalamuotoista pyramidia käymään läpi. Lisäksi kokeilin soitella noita Scarifiedin riffin triolipyrähdyksiä metronomin kanssa hitaalla tempolla. Eipähän tuu tylsää. :D
E2: Havaitsin myös, että oonkin käyttänyt jo pitemmän aikaa toisinpäin (triolista suoraksi) käännettyä likkiä tilutuksessani, elikkä kuusijakoista likkiä suorina 16-osina. Esim.
E 11-7-8-11-8-7
Jotenkin tuntuu paljon hankalemmalta soittaa tota suoraa likkiä triolina kuin triolilikkiä suorana. Mikähän lie.
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
vvaltsu: Onko siis kukaan todistettavasti kehittänyt sellaisen tekniikan, jolla pystyy vetämään ihavvidum nopeesti vaikka puoli tuntia putkeen?
Ei tietenkään. Lihakset liikuttaa kättä - lihakset väsyvät. Merkittävää on se miten vähällä vaivalla halutun liikkeen saa aikaan ja samalla tietysti myös lihasten ja hermotuksen kehittymisestä eli sama liike tulee vähemmällä työllä. Koska soittaminen rasittaa staattisesti lihaksia niin kitaristeillekin olisi varmaan hyvä käydä säännöllisin välein hierojalla, joka osaa hieroa selkä - käsivarsi -ketjun lihaksia. | |
vvaltsu: Toi on kyllä paha, mulla menee tossa 16-osatriolissa jo tyyliin 70bpm tempolla sormet sekaisin. Aattelin sitten, että aloitan helpolla, ja keksin tällaisen jutskan mikä vaikuttaisi ihan hyvältä likiltäkin: soitan nelijakoista kuviota ensin 16-osina ja sitten 16-osatriolina. Kuvio on ynkkämäinen:
E 8-11-8-7-8-11-8-7 jne.
Menee nyt about 80bpm. Nyt jos tota pystys vetään tosi vikkelään ni ois ihan hauska ynkkämäinen likki jota viljellä tiluissa.
E: Sit kun toi on selkärangassa, niin vois ruveta jotain tommosta skaalamuotoista pyramidia käymään läpi. Lisäksi kokeilin soitella noita Scarifiedin riffin triolipyrähdyksiä metronomin kanssa hitaalla tempolla. Eipähän tuu tylsää. :D
E2: Havaitsin myös, että oonkin käyttänyt jo pitemmän aikaa toisinpäin (triolista suoraksi) käännettyä likkiä tilutuksessani, elikkä kuusijakoista likkiä suorina 16-osina. Esim.
E 11-7-8-11-8-7
Jotenkin tuntuu paljon hankalemmalta soittaa tota suoraa likkiä triolina kuin triolilikkiä suorana. Mikähän lie.
Senhän ei tosiaan tarvi olla asteikko kuten tossa videolla, vaan ihan hyvä aloittaa esim. just tollasella yhden kielen lickillä ja edetä siitä monimutkaisempaan. |  Tonski
30.11.2015 05:02:41 (muokattu 30.11.2015 05:04:43) | |
|
Ohoh, en joutanu viikonloppuun tänne mut hyvä et aihe on herättänyt keskustelua :D
sympxgtr:
Jo Tonski tekstiäsi lukiessa tuli mieleen, että olisi kiinnostava nähdä myös kanssasoittajien tekniikkaa. Voin yrittää itse nauhoittaa jotain pikkauspätkää ja ainakin demostroida tuon vittumaisen pyörimisliikkeen, josta kannattaa (mun mielestä) pyrkiä mahdollisimman pikaisesti pois.
Voin kuvailla alkuviikosta jonkun pikkupätkän ihan vaan demotakseni vanhan vs. uuden pikkaustavan hienosäätöeroa! By the way jätkän soittojutut on ollu aina niin puhtaan kuulosia siellä 180bpm hujakoillakin etten ois kyllä uskonu että plekukädessä tuntuu itsestä olevan häikkää! Musta tosin tuntuu etten oo varma ymmärsinkö tuota pyörimisliikejuttua, vähän näyttää että käsi heiluis ranteesta ylöspäin noista pikkausvideoista (onko kyynärvarren liikettäki ollu mukana..?) mut muuten. Erittäin puhtaasti soitettu kyllä joka tapauksessa :D
freakingenius: Totta, mutta siihen saattaa mennä paljon enemmän aikaa. Ensin soittaa ekat 10 vuotta itse oppimalla tyylillä ja sitten huomaa, että se estää kehittymistä tai muuten vain tuottaa vaikeuksia. Sitten opetellaan uutta tyyliä kauan ennen kuin se tuntuu vahvalta. Jos katsoo videoita tai saa vinkkejä kokeneemmalta, et joudu välttämättä käymään itse samaa läpi mitä muut ovat joutuneet..
Tässäpä se juuri on.. Kylmä fakta on se, et on helpompaa opetella jotain alusta asti oikein, kuin opettaa keholleen tai itelleen jotain tavallaan todella väärin jonka jälkeen joutuu opettelemaan tän vanhan mallin pois ja uutta tilalle. Ei koske ainoastaan fyysisiä ja motorisia suorituksia vaan oppimista ylipäätään joka asiassa.
vvaltsu: Tää ketjuhan tuli kuin tilauksesta.
Onkos täällä sellaisia pikkaushirmuja, jotka pystyvät sanomaan valehtelematta, että pikkaustekniikka on 100% kunnossa? Kiinnostaisi tietää, että kuuluuko siinäkin tilanteessa asiaan se, että käsi tuntuu väsyvän. Mulla on toi pikkaustekniikka sikäli kunnossa, että käytän tuota Gilbertin tyylistä "pyörivää" ranneliikettä, en purista plekua ja muutenkin koitan olla kokolailla rentona. Siitä huolimatta rupeaa käsivartta pakottamaan, jos tiluttelee pitemmän pätkän. Jännitän siis käsivartta nopeasti soittaessani väkisinkin vähäsen, vaikka käsivarsi ei onneksi sitä työtä teekään. Onko siis kukaan todistettavasti kehittänyt sellaisen tekniikan, jolla pystyy vetämään ihavvidum nopeesti vaikka puoli tuntia putkeen? Sellaisen, että ei oikeasti jännitä yhtään mitään osaa kädestä, vaan käsi on täysin rento?
E: Kun kattelin noita Troyn Cracking the Code -videoita Ynkästä, niin tuntuisi äkkiseltään siltä, että pointtina on noiden pikkaussuuntien tarkka suunnittelu niin, että ei tuu ikinä tilannetta vastaan, jossa pitäis vetää inside pickingillä. Alternate-ukolle, niinkuin mulle, niin on kyllä vähän tyhjä arpa tuo neuvo, kun pitäis sitten opetella vetämään economyllä. :D
En osaa kyl sanoa onko mutta kuulostaa aika jännältä ajatukselta.. Melkein haluisin veikata ettei semmosta tekniikkaa ole olemassa, jolla voi soittaa omilla rajotetempoillaan vaikka tunnin putkeen koska tosiaan jollain tasollahan siinä on lihastyöskentelystä kyse ja paikat tahtoo väsyä meillä ihmisillä.. Itekin tykkään kyllä mennä alternatella nää pikkausjutut niin pitkälle kuin vain mahdollista joten se economy-osasto on itselleni hieman hurulurua, mut noin muuten tykkään tosi paljon siitä, miten pikkutarkasti Troy on noi plekukäden liikkeet analysoinut. Oon itse huomannut tässä sähkökitarismini kehityskaaren aikana sen, että alussa pitäs saada vaan ne kolmisoinnut+dimi sweibattua tempoon 666bpm ja MikeRomeo-nelisointutäppingit kuosiin, sitten kuolee vuoropikkaukseen ihan totaalisesti :D Varmasti itselleni ehdottomasti vittumaisin tekniikka. Oon valehtelematta muuttanu pikkaustyyliä useampaan otteeseen; eka vähänkään pysyvämpi oli JazzIII + ankkurointi kitaran kylkeen pikkurillillä, sit lopetin ankkuroinnin, vaihdoin tylpempään plekuun ja pinsettiotteeseen sekä nyt lopulta tämä itse pikkausliikkeen muodostaminen pronaatio-supinaatiopainotteisemmaksi. Toisaalta rennompaan ja tarkempaan kohti tässä ollaan asteittaisesti menty joten sinänsä suunta on ehkä jotenkin hyväkin; sillon alussa kun ankkuroin kättä enemmän (tyhmästi) kitaran bodyyn ja sahasin jatskolmosilla päin vittuja niin jälkeenpäin muistellen oli paikat kyl välillä niin jumissa ettei oo tottakaan.. varmaan ois amputoitu koko oikee käsivarsi sillä menolla muutamaan vuoteen :D Oispa kiva kurkata 5v. päähän et miten tämä vielä ehtii siihen mennessä muuttua, soittaako sitä jollain pizzapalan kokosilla 0.455mm pinkeillä Dunlopeilla vai :DD pitää tyyliin pikkauskättä paikallaan ja ravisuttaa kitaraa.
sympxgtr: Meikäläinen alkoi itseasiassa tässä opettelemaan jonkin verran economya ihan sen takia, että sais sitä pikkausta sulavammaksi ja muutenkin ehkä sais helpommin nuo up/down slantit paremmin haltuun. Tuskin siitä ainakaan haittaa on, vaikka alternatella tykkääkin vetää :D
Toinen asia, minkä huomasin tässä harjotellessa on, että tää Erkka Korhoselta huomattu pyramidi/bursti -harjotus on aivan helvetin hyvä tsekkaamaan ja kehittämään käden jännitystä, eli kättä pois siitä jännityksestä. Omalla kohalla se jännitysmomentti oli ~90bpm, kun vetelee 16-osia ja 16-osa trioleita sekasin. Eli niissä 16-osa trioleissa käsi jännittyy, kun 16-osissa se on rentona. Noissa trioleissa se myös alkaa pomppimaan heti, kun/jos kättä jännittää.
Siispä aloin treenata just ton temmon alapuolella niin, että pystyn vetämään koko ajan käsi rentona. Oma tempo on nyt aluks 85bpm. Vaikka siis en oo edes tuloksia vielä nähny, tää tuntuu todella hyvältä harjotukselta käden jännityksen poistamiseen ja myös tosiaan sen tsekkaamiseen, milloin käsi jännittyy (jos jännittyy).
https://www.youtube.com/watch?v=HNrmDmVvSUk
On muuten vittumainen treenis soittaa hyvin!! Kiitos tästä! Pitää testailla huomenissa tätä enemmän lämmittelyn jälkeen et miten tuo irtoo, viime viikon hinas semmosta päivää metronomin ja vanhojen biisien kanssa tuota plekukättä kuntoon että on edelleen lepoviikonlopun jälkeenkin vähän paikat palautumisvaiheessa, tuntuu..
Vielä loppuun treenaamisesta:
http://www.rockway.fi/kitara/arpegg … menttia-mahdollisimman-tehokkaasti/
Oli tosi outoa kuulla tuo sama juttu Rockwayn videolta mutta ite oon aina tykänny tosta samasta ajattelutavasta, että soittaessa jotain mihin liittyy metronomi ja jokin nopeusrajotuskin ehkä, niin lopetan soittelut aina semmoseen tempoon, missä se soitettava pätkä menee hyvin. Näin ei ns. jätä hermostolle käsiteltäväksi viimesenä muistijälkenä semmosta ylitempoon soitettua ripulia mitä keho sit alkaa palautuessaan soitosta vahvistamaan. Mut kaiken kaikkiaan todella hyvä video, suosittelen! |  Zed
30.11.2015 06:22:24 (muokattu 30.11.2015 06:24:30) | |
|
vvaltsu: TSellaisen, että ei oikeasti jännitä yhtään mitään osaa kädestä, vaan käsi on täysin rento?
Nämä "ihan täysin rentona hei" -ohjenuorat saavat muusikoiden.netin pikkausketjuissa usein liioiteltua painoarvoa. Sikäli kun itse ihmisanatomiaa tunnen, ihan täysin rento käsi roikkuu hervottomana liikkumatta mihinkään, eikä myöskään plektra pysy tällöin sormissa.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. |  sympxgtr
30.11.2015 08:05:38 (muokattu 30.11.2015 08:05:57) | |
|
Tonski: Ohoh, en joutanu viikonloppuun tänne mut hyvä et aihe on herättänyt keskustelua :D
Voin kuvailla alkuviikosta jonkun pikkupätkän ihan vaan demotakseni vanhan vs. uuden pikkaustavan hienosäätöeroa! By the way jätkän soittojutut on ollu aina niin puhtaan kuulosia siellä 180bpm hujakoillakin etten ois kyllä uskonu että plekukädessä tuntuu itsestä olevan häikkää! Musta tosin tuntuu etten oo varma ymmärsinkö tuota pyörimisliikejuttua, vähän näyttää että käsi heiluis ranteesta ylöspäin noista pikkausvideoista (onko kyynärvarren liikettäki ollu mukana..?) mut muuten. Erittäin puhtaasti soitettu kyllä joka tapauksessa :D
Mukava saada jätkäkin takas keskusteluun! :D Meinasinki tossa kysellä, että olis hieno saada sulta lisää inputtia. Mielenkiinnolla oottelen videota!
Tonski: Tässäpä se juuri on.. Kylmä fakta on se, et on helpompaa opetella jotain alusta asti oikein, kuin opettaa keholleen tai itelleen jotain tavallaan todella väärin jonka jälkeen joutuu opettelemaan tän vanhan mallin pois ja uutta tilalle. Ei koske ainoastaan fyysisiä ja motorisia suorituksia vaan oppimista ylipäätään joka asiassa.
En osaa kyl sanoa onko mutta kuulostaa aika jännältä ajatukselta.. Melkein haluisin veikata ettei semmosta tekniikkaa ole olemassa, jolla voi soittaa omilla rajotetempoillaan vaikka tunnin putkeen koska tosiaan jollain tasollahan siinä on lihastyöskentelystä kyse ja paikat tahtoo väsyä meillä ihmisillä.. Itekin tykkään kyllä mennä alternatella nää pikkausjutut niin pitkälle kuin vain mahdollista joten se economy-osasto on itselleni hieman hurulurua, mut noin muuten tykkään tosi paljon siitä, miten pikkutarkasti Troy on noi plekukäden liikkeet analysoinut. Oon itse huomannut tässä sähkökitarismini kehityskaaren aikana sen, että alussa pitäs saada vaan ne kolmisoinnut+dimi sweibattua tempoon 666bpm ja MikeRomeo-nelisointutäppingit kuosiin, sitten kuolee vuoropikkaukseen ihan totaalisesti :D Varmasti itselleni ehdottomasti vittumaisin tekniikka. Oon valehtelematta muuttanu pikkaustyyliä useampaan otteeseen; eka vähänkään pysyvämpi oli JazzIII + ankkurointi kitaran kylkeen pikkurillillä, sit lopetin ankkuroinnin, vaihdoin tylpempään plekuun ja pinsettiotteeseen sekä nyt lopulta tämä itse pikkausliikkeen muodostaminen pronaatio-supinaatiopainotteisemmaksi. Toisaalta rennompaan ja tarkempaan kohti tässä ollaan asteittaisesti menty joten sinänsä suunta on ehkä jotenkin hyväkin; sillon alussa kun ankkuroin kättä enemmän (tyhmästi) kitaran bodyyn ja sahasin jatskolmosilla päin vittuja niin jälkeenpäin muistellen oli paikat kyl välillä niin jumissa ettei oo tottakaan.. varmaan ois amputoitu koko oikee käsivarsi sillä menolla muutamaan vuoteen :D Oispa kiva kurkata 5v. päähän et miten tämä vielä ehtii siihen mennessä muuttua, soittaako sitä jollain pizzapalan kokosilla 0.455mm pinkeillä Dunlopeilla vai :DD pitää tyyliin pikkauskättä paikallaan ja ravisuttaa kitaraa.
On muuten vittumainen treenis soittaa hyvin!! Kiitos tästä! Pitää testailla huomenissa tätä enemmän lämmittelyn jälkeen et miten tuo irtoo, viime viikon hinas semmosta päivää metronomin ja vanhojen biisien kanssa tuota plekukättä kuntoon että on edelleen lepoviikonlopun jälkeenkin vähän paikat palautumisvaiheessa, tuntuu..
Vielä loppuun treenaamisesta:
http://www.rockway.fi/kitara/arpegg … menttia-mahdollisimman-tehokkaasti/
Oli tosi outoa kuulla tuo sama juttu Rockwayn videolta mutta ite oon aina tykänny tosta samasta ajattelutavasta, että soittaessa jotain mihin liittyy metronomi ja jokin nopeusrajotuskin ehkä, niin lopetan soittelut aina semmoseen tempoon, missä se soitettava pätkä menee hyvin. Näin ei ns. jätä hermostolle käsiteltäväksi viimesenä muistijälkenä semmosta ylitempoon soitettua ripulia mitä keho sit alkaa palautuessaan soitosta vahvistamaan. Mut kaiken kaikkiaan todella hyvä video, suosittelen!
Muistelisin, että oon kuullu joskus jostain vastakkaista mielipidettä treenaamisen lopettamisesta. Eli siis, että kannattaa ainakin testata niitä vaikeimpiakin tempoja reenin loppuun. Eli tietenkään kovin pitkään, vaan muutaman kerran ehkä testiksi vetässä tjsp. Voi hyvinki olla, että muistan väärin. Pitääpä tsekata tuo video myöhemmin päivällä!
Zed: Nämä "ihan täysin rentona hei" -ohjenuorat saavat muusikoiden.netin pikkausketjuissa usein liioiteltua painoarvoa. Sikäli kun itse ihmisanatomiaa tunnen, ihan täysin rento käsi roikkuu hervottomana liikkumatta mihinkään, eikä myöskään plektra pysy tällöin sormissa.
Heh, meinaa tulla tuota plektran tippumisongelmaa eteen juurikin, kun kiinnittää "liikaa" huomiota rentouteen.
Vielä asiasta kolmanteen: Ostin muutama vuosi takaperin tällaisen Insanity-plektran V-Pickilta. On todella hyvä kapistus juuri käden rentouden harjoitteluun. Kylmästi oon vedelly tolla reenit menemään, eikä tunnu vaikeuttaneen ainakaan vielä pienemmillä plekuilla (aka JazzIII) soittamista.
http://www.v-picks.com/product/insanity/ | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
