Kitarat: kitarakamat ›

Analogiatekniikkahan ei tule pitkään aikaan katoamaan mihinkään.
 
Oikeita digitaalisia vahvistimia ei vieläkään paljon ole, ja niidenkin kohdalla pääteasteen on loppujen lopuksi tuotettava vähintään jonkin sortin digitaali-analogi -muunnos. Eli loppupeleissä aina tarvitaan analogista tekniikkaa.
 
Niin, ja geneeriset class-D ja hakkurivirtalähteet ovat tosiaan puhdasta analogiatekniikkaa. Lähes aina.
 
Niin... ja monet nykyisistä digitaalista signaaliprosessointia hyödyntävistä vahvistimista ovat myös oikeasti "hybridejä": Vox:in Valvetronix sarja hyödyntää DSP:tä, mutta pääteasteeseen ympätty putkiemulaatio on puhtaasti analoginen. Peavey:n "Vypyr" -sarja hyödyntää paljon DSP prosessointia, mutta etuastesärö tuotetaan kuitenkin puhtaasti analogisella piirillä. Puhumattakaan "T-Dynamics" putkiemuloidusta pääteasteesta, joka on myös ihan puhdasta analogiatekniikkaa. Roland:in "TubeLogic" piirit (Joita hyödynnetään esim. uusissa Cube sarjan vahvistimissa) on pääosin analogista tekniikkaa, ja sitä yhdistellään sopivasti Roland:in "COSM" DSP prosessointiin. Myös "digitaalisten" vahvistimien pioneeri, Line 6, on valmistanut joitakin vahvistimia joiden pääteasteeseen on ympätty analoginen putkiemulaatio. Niin... Ja melkein kaikissa "digitaalisissa" vahvistimissa on kuitenkin 100% analoginen pääteaste.
 
Eli analogiatekniikkaa ja analogiseen tekniikkaan perustuvaa emulaatiota hyödynnetään yhä edelleen aktiivisesti, jopa näissä "digital modeling" -nimikkeen alle niputetuissa vahvistimissa.
 
Oman kokemuksen mukaan, aika laillahan tämä kaikki on vaan -silmistä- kiinni. Fenderin Cyber sarjalaisia, ja muutamia Digitechin/Johnson;in vahvistimiahan on tunnetusti haukuttu "digitaaliselta kuulostaviksi" vaikka digitaalista niissä on lähinnä käyttöliittymä. Signaalitie on niissä lähestulkoon analoginen. Mutta monillehan riittää korvinkuultavaksi eroksi se, että ulkonäkö on "digitaalinen".
 
Itse olen sitä mieltä, että korvin kuultavaa eroa ei ole (sen enempää kuin mitä erilaiset vahvistimet luonnollisestikin toisistaan soundillisesti eroavat) ja, että digitaalitekniikka lähinnä avaa enemmän mahdollisuuksia toteuttaa laajamittaisempia sovelluksia kuin puhdas analogitekniikka, joka käytännössä vaatii komponettien fyysistä olemassaoloa.
 
Tehkää hyvä trankkuvahvari, niin mä ostan sellaisen. ;)
 
Entäpä jos hinta on liian korkea "vain transistorivahvistimelle"... Eiköhän kehityksen suurin jarru ole, että jos ja kun näitä hyviä trankkuvahvistimia markkinoille tulee, niin ensimmäinen asia mistä tupataan nillittämään on, että ne ovat samassa hintaluokassa kuin vastaavat hyvät putkivahvistimet, eli siis liian kalliita ollakseen vain trankkukoneita.

Jos vielä tuohon putki/transistori-keskusteluun sopii palata. Olen jo pitkään pohdiskellut hybridikokeiluvahvistimen rakentamista. Suunnittelulähtökohtana molempien tekniikoiden parhaat puolet.
- tuloasteena 12AX7 puolikas, koska putkella ja kitaramikillä on omat tärkeät interaktionsa
- vaiheenkääntäjänä 12AX7 puolikas (cathodyne), koska sillä on oma taikansa siinä kohtaa
- pääte putkilla, koska pääteputkilla, päätemuuntajalla ja kaiuttimella on omat monimutkaiset keskinäiset interaktionsa
- 12AX7 puolikkaitten väliin voi sitten laittaa niin paljon solid statea, kuin haluaa, ja toteuttaa vaikka minkälaiset harmonic enhancerit, mid boostit ja tonestackit. Tuo tekniikka mahdollistaa paljon helpomman signaalin muokkauksen, kuin putkiasteet silloin, kun mennään monimutkaisempiin toteutuksiin. Yhdellä TL074:llä tekee jo vaikka mitä.

uusiipe: Jos vielä tuohon putki/transistori-keskusteluun sopii palata. Olen jo pitkään pohdiskellut hybridikokeiluvahvistimen rakentamista. Suunnittelulähtökohtana molempien tekniikoiden parhaat puolet.
- tuloasteena 12AX7 puolikas, koska putkella ja kitaramikillä on omat tärkeät interaktionsa
- vaiheenkääntäjänä 12AX7 puolikas (cathodyne), koska sillä on oma taikansa siinä kohtaa
- pääte putkilla, koska pääteputkilla, päätemuuntajalla ja kaiuttimella on omat monimutkaiset keskinäiset interaktionsa
- 12AX7 puolikkaitten väliin voi sitten laittaa niin paljon solid statea, kuin haluaa, ja toteuttaa vaikka minkälaiset harmonic enhancerit, mid boostit ja tonestackit. Tuo tekniikka mahdollistaa paljon helpomman signaalin muokkauksen, kuin putkiasteet silloin, kun mennään monimutkaisempiin toteutuksiin. Yhdellä TL074:llä tekee jo vaikka mitä.
 
Tämä kuulostaa kiinnostavalta.

uusiipe: Jos vielä tuohon putki/transistori-keskusteluun sopii palata. Olen jo pitkään pohdiskellut hybridikokeiluvahvistimen rakentamista. Suunnittelulähtökohtana molempien tekniikoiden parhaat puolet.
 
Tällainen vois olla ihan mielenkiintoinen. Toisaalta laittamalla looppiin mitä tahansa ekuja tai muita härpäkkeitä saa jo nykyisistä vehkeistä tollasen hybridin.

uusiipe: Jos vielä tuohon putki/transistori-keskusteluun sopii palata. Olen jo pitkään pohdiskellut hybridikokeiluvahvistimen rakentamista. Suunnittelulähtökohtana molempien tekniikoiden parhaat puolet.
- tuloasteena 12AX7 puolikas, koska putkella ja kitaramikillä on omat tärkeät interaktionsa
- vaiheenkääntäjänä 12AX7 puolikas (cathodyne), koska sillä on oma taikansa siinä kohtaa
- pääte putkilla, koska pääteputkilla, päätemuuntajalla ja kaiuttimella on omat monimutkaiset keskinäiset interaktionsa
- 12AX7 puolikkaitten väliin voi sitten laittaa niin paljon solid statea, kuin haluaa, ja toteuttaa vaikka minkälaiset harmonic enhancerit, mid boostit ja tonestackit. Tuo tekniikka mahdollistaa paljon helpomman signaalin muokkauksen, kuin putkiasteet silloin, kun mennään monimutkaisempiin toteutuksiin. Yhdellä TL074:llä tekee jo vaikka mitä.
 
Ihan intressantti ajatus kyllä. Kuinka tärkeänä näet tämän tuloasteen interaktion sitten? Moni kitaristi nimittäin tuntuu käyttelevän efektejä (esim. wah, phaser, särkijät, fuzzit yms.) hyvin tuloksin, vaikka tuloasteen interaktio tapahtuukin sitten efektipurnukan ja 12ax7:n puolikkaan välillä.

Volle: Ihan intressantti ajatus kyllä. Kuinka tärkeänä näet tämän tuloasteen interaktion sitten? Moni kitaristi nimittäin tuntuu käyttelevän efektejä (esim. wah, phaser, särkijät, fuzzit yms.) hyvin tuloksin, vaikka tuloasteen interaktio tapahtuukin sitten efektipurnukan ja 12ax7:n puolikkaan välillä.
 
Tätä olen itsekkin tosi paljon pohdiskellut! Toivoisin teiltä käyttäjiltä käytännön kokemuksia. Jotkut tuntuvat pitävän siitä että (puolijohde)efekti ajaa ensimmäistä putkea, toiset taas siitä, että ensimmäinen aste on "suotimeton".

Itselläni Music Man 65 hybridivahvistin, ja putkimainen OD on loopissa solid state gain-lohkon jälkeen.
 
En kyllä itse pitäisi putkietuasteen cleanista, trankun puhdas soundi on se mitä tarvisin. Säröt on sitten vähän haastavat, joten siksi tuo Overdrive jotenkin lämmittämässä sitä kokonaissointia.

ite olen rämpytelly nyt jokusen kuukauden trace elliot brat trankkucombolla jossa ei mitään efektejä ole,ostin sen kun halvalla sai(190e uusi)ja koska se oli brittitekoa,aattelin että kokeillaas nyt tämä mallinnustrankkucombon jälkeen.

Oliko tuosta Orange Crush 60:sta jotain kokemuksia? Toimiiko cleanit kivasti vai onko vaan nimensä mukaisesti pöristelyarkku?