 hallu31.10.2015 12:38:35 | |
|---|---|
FensonGibder: Voimakas dead spot voi olla yhdessä nauhavälissä tai sitten useassa peräkkäisessä, joka vaikeuttaa ilmiön huomaamista. Katso sivulta 106 ja 107 nuo tutkimukset; niissä on hyvät ja selkeät kuvat tutkimuksessa käyettyijen kitaroiden dead spot-kartoista. Niistä näkee kuinka jyrkistä tai hienovaraisista efekteistä on kyse. En lue tutkimuksia vaan tutkin itse ;-) jos en jotakin pysty huomaamaan, niin sillä ei silloin ole minulle merkitystä, mutta jos pystyn sen huomaamaan, niin löydän yhden arvioitavan muuttujan lisää. Sun kirjoituksista olen kyllä tykännyt ja pidän tavastasi ajatella, mutta itse lähestyn näitä asioita kokemuksen kautta ja kokemus on henkilökohtainen joten siihen vaikuttaa myös uskomukset ja kuvitelmat ja arvot sun muut. Yritän suhtautua näihin asioihin ja asettaa niitä omassa todellisuudessani mittasuhteisiin. Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
 FensonGibder31.10.2015 13:04:11 | |
hallu: En lue tutkimuksia vaan tutkin itse ;-) jos en jotakin pysty huomaamaan, niin sillä ei silloin ole minulle merkitystä, mutta jos pystyn sen huomaamaan, niin löydän yhden arvioitavan muuttujan lisää. Sun kirjoituksista olen kyllä tykännyt ja pidän tavastasi ajatella, mutta itse lähestyn näitä asioita kokemuksen kautta ja kokemus on henkilökohtainen joten siihen vaikuttaa myös uskomukset ja kuvitelmat ja arvot sun muut. Yritän suhtautua näihin asioihin ja asettaa niitä omassa todellisuudessani mittasuhteisiin. Ok. Sinällään en kyllä hahmota mitä voitat jättämällä nuo dead spot-kuvat katselematta, mutta väkisin oppiminen, à la pakkoruotsi, ei ole mustakaan se juttu.. Riffi, nyt. | |
 hollstro31.10.2015 13:39:59 | |
hallu: No niinhän sä sanot ;-) On mulla niitä monta ollut, ja sillä peerusteella sanon. Nytkin 2 Stankkua, 1 Elegant ja yksi Tokain LS200 vuodelta 1985. Kaikki ihan erisaundisia, vaikka rakenne ja puut on samat. Paitsi että Elegantissa on eebenpuuotelauta. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
| hallu 31.10.2015 13:42:37 | |
FensonGibder: Ok. Sinällään en kyllä hahmota mitä voitat jättämällä nuo dead spot-kuvat katselematta, mutta väkisin oppiminen, à la pakkoruotsi, ei ole mustakaan se juttu.. En mitään, unohda äskeinen käyn katsomassa ne kuvat ja lopetan meuhkaamisen täällä muutenkin. Munhan ei pitänyt edes tulla enää tähän ketjuun, mutta kun homma alkoi taas käydä kiinnostavaksi :-) Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
| hallu 31.10.2015 13:44:35 | |
hollstro: On mulla niitä monta ollut, ja sillä peerusteella sanon. Nytkin 2 Stankkua, 1 Elegant ja yksi Tokain LS200 vuodelta 1985. Kaikki ihan erisaundisia, vaikka rakenne ja puut on samat. Paitsi että Elegantissa on eebenpuuotelauta. En minä epäillyt etteikö sulla olisi ollut monta kitaraa ja myös kokemusta ja osaamista. Tarkoitin sitä, että itse en ehkä pysty havainnoimaan asioita yhtä tarkasti enkä silloin välttämättä huomaa eroja joita sinä huomaat ja siksi se on minulle uskon asia, koska joudun luottamaan ihmisiin joilla on korvat kun ne itseltäni puuttuu. Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka | |
| tumppusormi 31.10.2015 16:52:40 | |
hallu: En lue tutkimuksia vaan tutkin itse ;-) jos en jotakin pysty huomaamaan, niin sillä ei silloin ole minulle merkitystä, mutta jos pystyn sen huomaamaan, niin löydän yhden arvioitavan muuttujan lisää. Sun kirjoituksista olen kyllä tykännyt ja pidän tavastasi ajatella, mutta itse lähestyn näitä asioita kokemuksen kautta ja kokemus on henkilökohtainen joten siihen vaikuttaa myös uskomukset ja kuvitelmat ja arvot sun muut. Yritän suhtautua näihin asioihin ja asettaa niitä omassa todellisuudessani mittasuhteisiin. Sanoisin, että on harvinaisempaa saada kitara, jossa on deadspoteja, kuin kitara, jossa niitä ei ole tai huomaa. Niiden hakemiseksi riittää käydä läpi kaikki paksuimman kielen ekat 12 nauhaa. Se erikoinen kohta sitten toistuu oktaavin välein myös siellä lähellä kaulan liitoskohtaa. Tänään tuli taloon Squierin JB basso. Siinä tuntuu olevan erikoinen kohta 6:la nauhalla ja sama oktaavia korkeammalla eli 18:sta nauhalla. Ei kuitenkaan mitenkään hirveän paha, mutta pystyy huomaamaan juuri ja juuri. EPI SG:ni tämä deadspot tulee paljon selvemmin esiin ja kuusikantisessa akkarissa tosi selvästi. Akkarissa siihen deadspotin paikaan pystyy vaikuttamaan painamalla kättä kantta vasten. Deadspot voi myös olla kahden nuotin välissä, jolloin nuo kummatkin nuotit vaimenevat hieman nopeammin kuin vierekkäiset. Tällöin ongelma ei kuitenkaan ole niin räikeä. Toi Epi SG voi olla hieman eri tapaus, koska sen runko on kapea ja runkomateriaali mahonkia. Runko voi siis antaa periksi normaalia lankkukitaraa enemmän ja siten rungolla voisi olla myös merkitystä sähköiseen toneen. Youtubesta löytyi ennen sähkiksellä esimerkki tuosta deadspotista, mutta eipä näy enää. Kuitenkin akustisten kitaroiden puolella on mainittu, että deadspotit ovat kokopuukantisten kitaroiden ongelma, ja niitä ei esiinny laminoiduilla kansilla. | |
| naavanka_ 31.10.2015 17:46:13 | |
hallu: Totta tuokin on koettu kyllä, mutta tuossa esimerkissäni on tehdasurat joten se vika oli itse ryssimäni satulan pohja :-). Uriin en koskenut niin en usko niiden punomattomilla kielillä tehtaan jäljiltä ihan moista aiheuttavan, vaikka mistäpä sitäkään ikinä tietää. Riippuu aivan satulan korkeudesta ja lapakulmasta. Usein ovat tehtaan jäljiltä ns. päivvittua. | |
 hemmo31.10.2015 18:31:04 | |
Jätetäänpäs isommat asia ja otetaan pienempi näkökulma aiheeseen. Mitäs jengi on mieltä humpparin spacerien soundieroista? Itte oon tykkäilly laittaa tallamikkeihin ruusupuuta tuomaan vähän kermaa ja pehmeyttä, kaulaan sit eebeniä että pysyy selkeenä. Kaikista löytyy ihana sielu, kun ihmiseen keskittyy. | |
| FensonGibder 31.10.2015 18:31:08 | |
tumppusormi: Youtubesta löytyi ennen sähkiksellä esimerkki tuosta deadspotista, mutta eipä näy enää. Mäkin muistan sen videon vuosien takaa - tosin jo silloin oli videon arvostelu pois päältä.. Tässä suusanallisesti samat jorinat mitä m-netissä jo sanottu dead spoteista ilman minkäänlaista tieteellistä todistelua: https://m.youtube.com/watch?v=k--sLkeqIM4 Youtubevideomaisesti 9 minuutin videosta ensimmäiset 2,5 minuuttia on kyllä täyttä pierun pörinää - aijai, kiitos tilaajille ja lässynlässyn. Loppu 1,5 minuuttia videosta jaaritellaan: muistakaahan sitten subscraibata ja painaa sitä peukkua jos tykkäsit Joka helvetin videossa.. Riffi, nyt. | |
| tumppusormi 31.10.2015 18:31:21 | |
Yallup: Talla on varmasti vakaa siihen runkoon nähden. Onhan se ainakin Tune - o - matic:ssa vankoilla ruuveilla. Tarkoitinkin että kielen kannalta talla on epästabiili, kun alla oleva puu elää kielen soidessa. Onhan sen pakkokin tehdä niin, eihän se body muuten värisisi. Jos kädessä/vatsassa tuntuu, niin miksei tallassa. Jos laitat kytketyn kitaran lavan toisen, kytkemättömän kitaran tallaan kiinni ja laitat kielen soimaan (siitä kytkemättömästä), niin se kytketty soi niin julmetusti. Onko se talla silloin vakaa? Mistä se värinä sinne kytketyn kitaran kieleen tuli? Tämä tallan vakauskin on vähän niin ja näin. Floikallinenkin soi, vaikka talla ei ole vakaa. Ja kielen voi pistää soimaan myös vetämällä ulospäin otelaudasta, ja sillä ei ole vaikutusta sustainiin floikallisessa. Tallan ilmeisesti pitää olla vain sillä tavalla vakaa, että se ei rupea resonoimaan värähtelevän kielen kanssa. Mitä enemmän massaa siinä floikassa sen matalampi resonointi taajuus. Hetki sitten äänittelin basson resonointeja kitaralla, jonka runko ja myöhemmin myös kaulan pistin tuon basson kaulan ja yläsakaran väliin. Testasin myös tuota lapaa tallaan. Ihan hyvin sai kitaralla kuulumaan tuon basson matalimman kielen äänet. Äänieroista sen verran, että noi bassosta siirtyneet värähtelyt tuntuisivat olevan noin puolet siitä, kuin jos näpäyttää kitaralla siitä tallan ja stopbarin välistä. Tältä pohjalta päättelisin, että ihan kaikkea ei ole vielä fysikaalisilla lainalaisuuksinaan selvitetty. Näistä ilmiöistä ei voi vetää vielä mitään johtopäätöksiä, että puut vaikuttavat ääneen, vaan vain sen, että ei ymmärrä fysikaalisia ilmiöitä näiden havaintojen taustalla. Itse olen nyt muuttanut ajattelutapaani, että aluksi koittaa selvittää näiden ilmiöiden fysikaaliset tausta, ja sitten vasta voi vetää johtopäätökset. Esimerkiksi basson runko värisee selvästi enemmän, kun kieltä on näpäytetty. Basson kielet ovat painavammat kuin kitaran. Niihin on siis siirtynyt enemmän energiaa, kun ne on pistetty värähtelemään. Kuitenkin bassossa runko/kaula vaimentaa kielten värähtelyä vähemmän kuin kitarassa. Näiden asioiden suhde ei ole mielestäni oikein vielä selvitetty näissä keskusteluissa. | |
| tumppusormi 31.10.2015 18:36:04 | |
FensonGibder: Mäkin muistan sen videon vuosien takaa - tosin jo silloin oli videon arvostelu pois päältä.. Tässä suusanallisesti samat jorinat mitä m-netissä jo sanottu dead spoteista ilman minkäänlaista tieteellistä todistelua: https://m.youtube.com/watch?v=k--sLkeqIM4 Youtubevideomaisesti 9 minuutin videosta ensimmäiset 2,5 minuuttia on kyllä täyttä pierun pörinää - aijai, kiitos tilaajille ja lässynlässyn. Loppu 1,5 minuuttia videosta jaaritellaan: muistakaahan sitten subscraibata ja painaa sitä peukkua jos tykkäsit Joka helvetin videossa.. Kaivan joskus tuon Epi SG:ni taas esiin ja pistän sillä hyvät tallenteet. Kyseinen laitos sattuu nyt olemaan kitaralaukussa aikamoisten rojujen alla (No siis se kitaralaukku nostaa 46 tuumaisen tietokonenäyttöni ylös, koska olen selkävammainen ja täytyy kirjoitella seisten) | |
| GiovanniDiRondo 31.10.2015 18:43:08 | |
Eikös semmoinenkin laki ole fysiikassa kuin Sekoittuvien astioiden laki? Jos vaikka kaksi huonetta on yhteydessä keskenään, toinen on lämmin ja toinen on kylmä, niin jonkin ajan kummatkin ovat haaleita. Kitarassa siis, jos rakenne on valmis vastaanottamaan värähtelyenergiaa, niin se ottaa sitä niin kauan vastaan kuin sen värähtelyenergia on sama kuin kielen. Kun kielen sointi sitten alkaa hiipua, nettovirtaus menee toisen suuntaan. On kai se basso tässä suhteessa erilainen, koska sitä kieltä sysitään voimallisemmin. | |
| FensonGibder 31.10.2015 19:00:45 | |
tumppusormi: Tämä tallan vakauskin on vähän niin ja näin. Floikallinenkin soi, vaikka talla ei ole vakaa. Ja kielen voi pistää soimaan myös vetämällä ulospäin otelaudasta, ja sillä ei ole vaikutusta sustainiin floikallisessa. Foikka tai perinteisempi tremolotalla toimii vaikka ne eivät ole kiinteästi kiinni. Ne toimivat siksi, että kielen ja tallan kiinnityskohta on tasapainotettu kiinteän tuntuiseksi kielen liikkeeseen nähden, joten kieli kokee ne 'kiinteänä'. Tallan ilmeisesti pitää olla vain sillä tavalla vakaa, että se ei rupea resonoimaan värähtelevän kielen kanssa. Mitä enemmän massaa siinä floikassa sen matalampi resonointi taajuus. Eikun mitä enempi tallasysteemissä on massaa sitä k o r k e a m p i resonointitaajuudet tallasysteemissä. Hetki sitten äänittelin basson resonointeja kitaralla, jonka runko ja myöhemmin myös kaulan pistin tuon basson kaulan ja yläsakaran väliin. Testasin myös tuota lapaa tallaan. Ihan hyvin sai kitaralla kuulumaan tuon basson matalimman kielen äänet. Äänieroista sen verran, että noi bassosta siirtyneet värähtelyt tuntuisivat olevan noin puolet siitä, kuin jos näpäyttää kitaralla siitä tallan ja stopbarin välistä. nämä parilla lauseella selostetut setupit on murhaa yrittää hahmottaa, enkä nyt tästäkään oikein pääse makustelemaan mitä on tehty. Näistä ilmiöistä ei voi vetää vielä mitään johtopäätöksiä, että puut vaikuttavat ääneen, vaan vain sen, että ei ymmärrä fysikaalisia ilmiöitä näiden havaintojen taustalla. Itse olen nyt muuttanut ajattelutapaani, että aluksi koittaa selvittää näiden ilmiöiden fysikaaliset tausta, ja sitten vasta voi vetää johtopäätökset. Näinhän se pitäisi mennä, eikä apinana toistella isoveljen viisauksia 70-luvulta. Esimerkiksi basson runko värisee selvästi enemmän, kun kieltä on näpäytetty. Basson kielet ovat painavammat kuin kitaran. Niihin on siis siirtynyt enemmän energiaa, kun ne on pistetty värähtelemään. Kuitenkin bassossa runko/kaula vaimentaa kielten värähtelyä vähemmän kuin kitarassa. Näiden asioiden suhde ei ole mielestäni oikein vielä selvitetty näissä keskusteluissa. Mistä päättelet, että kaula vaimentaa vähemmän? Bassokielissä ilma vaimentaa vähemmän kuin kitarassa. Sen sijaan bassossa kielen oma rakenne tuottaa enemmän kitkaa ja vaimentaa kieltä siis enemmän kuin kitarankielessä. Se luki noissa tutkimuspäätelmissä, mutta kaulan vaimennuksesta basson osalta ei ollut niissä tietoa. Riffi, nyt. | |
| tumppusormi 31.10.2015 19:40:36 (muokattu 31.10.2015 19:46:57) | |
FensonGibder: nämä parilla lauseella selostetut setupit on murhaa yrittää hahmottaa, enkä nyt tästäkään oikein pääse makustelemaan mitä on tehty. No siis piuhalla tallentimeen kytketty kitara on laitettu telineessä olevan basson päälle rungostaan näin. https://www.dropbox.com/s/bgqh9pf1atztonr/2015-10-31-0404.jpg?dl=0 Sitten kitaran kaula bassossa kiinni https://www.dropbox.com/s/35wegpjlvjfkcwj/2015-10-31-0405.jpg?dl=0 Kitaran lapa bassoon tallaan kiinni https://www.dropbox.com/s/10gqiom7knm0d8x/2015-10-31-0406.jpg?dl=0 Ja itse kitaraa, silloin kuin näpätty kitarasta ääni on paksun kielen nyppäystä stopbarin ja tallan välistä. Alue seuraavassa kuvassa https://www.dropbox.com/s/qh5gnr4jtqw7fbp/2015-10-31-0407.jpg?dl=0 Kitarasta kielet vaimensin kädellä jostakin sieltä alempien nauhojen alueelta, silloin kuin näpyttelin vain bassoa. Myohemmin vaimensin vain 5 ohkaisinta kieltä, ja näpyttelin tuota pientä aluetta kitarasta ja siihen perään basson kieliä kitara edelleen bassossa kiinni. Tuli siis kitarasta tuo korkea nyppäys ääni ja sen muutos paksun e kielen perustaajuudeksi ja samassa kielessä soi vielä sitten nuo basson värähtelyjen taajuudet (tai siinä kitaran rungossa). Nuo korkeat ja lyhyet kitaran pikkaus äänet olivat noin kaksi kertaa suurempia kuin bassosta tulevat värähtely. Muokattu lisäyksiä. Basson ja kitaran välissä, kun yhdistetty kaula tai runko basson runkoon laiton väliin tuon bassossa käyttämäni vyön. Muutoin tuli sellainen hakkaava ääni sekaan. Basso oli tuossa telineessä, ja itse kitara sylissä. Kitara oli semi hollow. Ajattelin asiaa niin, että nuo värähtelyt vaikuttaisivat kevyempään kappaleeseen enemmän. | |
| FensonGibder 31.10.2015 20:22:51 | |
tumppusormi: No siis piuhalla tallentimeen kytketty kitara on laitettu telineessä olevan basson päälle rungostaan näin. https://www.dropbox.com/s/bgqh9pf1atztonr/2015-10-31-0404.jpg?dl=0 Sitten kitaran kaula bassossa kiinni https://www.dropbox.com/s/35wegpjlvjfkcwj/2015-10-31-0405.jpg?dl=0 Kitaran lapa bassoon tallaan kiinni https://www.dropbox.com/s/10gqiom7knm0d8x/2015-10-31-0406.jpg?dl=0 Ja itse kitaraa, silloin kuin näpätty kitarasta ääni on paksun kielen nyppäystä stopbarin ja tallan välistä. Alue seuraavassa kuvassa https://www.dropbox.com/s/qh5gnr4jtqw7fbp/2015-10-31-0407.jpg?dl=0 Kitarasta kielet vaimensin kädellä jostakin sieltä alempien nauhojen alueelta, silloin kuin näpyttelin vain bassoa. Myohemmin vaimensin vain 5 ohkaisinta kieltä, ja näpyttelin tuota pientä aluetta kitarasta ja siihen perään basson kieliä kitara edelleen bassossa kiinni. Tuli siis kitarasta tuo korkea nyppäys ääni ja sen muutos paksun e kielen perustaajuudeksi ja samassa kielessä soi vielä sitten nuo basson värähtelyjen taajuudet (tai siinä kitaran rungossa). Nuo korkeat ja lyhyet kitaran pikkaus äänet olivat noin kaksi kertaa suurempia kuin bassosta tulevat värähtely. Muokattu lisäyksiä. Basson ja kitaran välissä, kun yhdistetty kaula tai runko basson runkoon laiton väliin tuon bassossa käyttämäni vyön. Muutoin tuli sellainen hakkaava ääni sekaan. Basso oli tuossa telineessä, ja itse kitara sylissä. Kitara oli semi hollow. Ajattelin asiaa niin, että nuo värähtelyt vaikuttaisivat kevyempään kappaleeseen enemmän. Mitä tällä testillä haluttiinkaan todistaa? Ääni johtuu toiseen soittimeen mutta hiljaisena. Siis paljon hiljaisempana kuin kielen oma aaltoenergia. Samaa mieltä? Jälkimmäisen soittimen kielet alkavat aktivoitua johtuneesta energiasta joten ne alkavat värähdellä energiasysäyksistä. Osa näistä sykäyksistä osuu kunkin kielen omainaistaajudelle, joka säilyy parhaiten kielessä ja alkaa ajan kanssa hallita kielen liikettä, koska energia säilyy aina matalimmassa energiatilassa parhaiten. Siksi kielessä aina lopulta soi se perustaajuus, koska se on vähiten energiaa kuluttava taajuus. Vai oliko joku muu kysymys auki tähän setuppiin liittyen? Riffi, nyt. | |
| tumppusormi 31.10.2015 20:47:36 | |
FensonGibder: Mitä tällä testillä haluttiinkaan todistaa? Ääni johtuu toiseen soittimeen mutta hiljaisena. Siis paljon hiljaisempana kuin kielen oma aaltoenergia. Samaa mieltä? Pitikö testillä todistaa jotain? Lähinnä sen piti antaa kuva, minkäsuuruisia energioita siirtyy takaisin kieliin, tai mihin tahansa, joka vaikuttaa sähköiseen ääneen FensonGibder: Jälkimmäisen soittimen kielet alkavat aktivoitua johtuneesta energiasta joten ne alkavat värähdellä energiasysäyksistä. Osa näistä sykäyksistä osuu kunkin kielen omainaistaajudelle, joka säilyy parhaiten kielessä ja alkaa ajan kanssa hallita kielen liikettä, koska energia säilyy aina matalimmassa energiatilassa parhaiten. Siksi kielessä aina lopulta soi se perustaajuus, koska se on vähiten energiaa kuluttava taajuus. Ota huomioon, että enimmän ajan sen kitaran kielet, josta otettiin sähköinen tallennus, kielet oli vaimennettu. Ainoastaan lopussa kitaran paksu kieli oli vapaana, ja pikkasin siihen päälle noita tallan ja stop barin välisiä värähtelyjä. Kaikki näppäilyt tein sormilla bassoon että kitaraan. Lisäksi siis kitaralla soitettiin basson E1 sävel, siis 40hz. Tämä ei mielestäni ole kitaran paksun kielen matalin energiatila. Seurauksena näyttäisi olevan, että voimakkain taajuuspiikki olisi 120hz ja 40 hz olisi puolet tästä ja 80hz puolet 40hz taajuudesta. | |
| FensonGibder 31.10.2015 22:07:36 | |
GiovanniDiRondo: Eikös semmoinenkin laki ole fysiikassa kuin Sekoittuvien astioiden laki? Jos vaikka kaksi huonetta on yhteydessä keskenään, toinen on lämmin ja toinen on kylmä, niin jonkin ajan kummatkin ovat haaleita. Kitarassa siis, jos rakenne on valmis vastaanottamaan värähtelyenergiaa, niin se ottaa sitä niin kauan vastaan kuin sen värähtelyenergia on sama kuin kielen. Kun kielen sointi sitten alkaa hiipua, nettovirtaus menee toisen suuntaan. Kyllä, jos kitarat olisivat jossain taikalaatikossa, joka ei ole interaktiivinen kitarasysteemin kanssa. Oikeasti kitarat ovat yhteydessä ympäröivään ilmaan, nojaavat johonkin, kuten lattiaan tai telineeseen. Jos näitäkään ei olisi, niin koko energia muuttuu lämmöksi, eikä vain osin, kuten oikeasti käy. Kitara ei ole siis eristetty systeemi - ajatuksesi ei toimi siinä noin. Riffi, nyt. | |
 Master Of The Universe31.10.2015 22:09:41 | |
Dumb mother fuckers: https://www.youtube.com/watch?v=1pfr7LtDPb4&feature=youtu.be How can less be more? It's impossible. More is more. -Yngwie Malmsteen- | |
| FensonGibder 31.10.2015 22:22:37 | |
tumppusormi: Lähinnä sen piti antaa kuva, minkäsuuruisia energioita siirtyy takaisin kieliin, tai mihin tahansa, joka vaikuttaa sähköiseen ääneen No tuosta äänestä ei voi kyllä päätellä helposti mitään, koska siirtynyt energia aktivoi lähinnä toisen soittimen kielen perustaajuuksia. Tämähän käy ilmi myös linkittämässäsi youtube videossa - eli se toisen soittimen ääni kasvaa/syttyy soitettavan kitaran jäljessä. Sen vuoksi vertailu korvin ei ole järkevää. Sen sijaan suuruusluokkaa on helppo haarukoida laskelmalla, joka oli tuossa pari sivua sitten nähtävillä. Energiat siis singahtelevat joka puolella kitaraa, mutta ne ovat voimakkuudeltaan niin pieniä, etteivät pysty kilpailemaan kielessä koko ajan pysyvien aaltojen voimakkuuksien kanssa. Riffi, nyt. | |
| FensonGibder 31.10.2015 22:40:12 | |
Master Of The Universe: Dumb mother fuckers: https://www.youtube.com/watch?v=1pfr7LtDPb4&feature=youtu.be Hauska mies. Mutta tässä videossa väärässä, kun väittää, ettei otelautamateriaali vaikuta edes akustiseen toneen. Vaihtaisi eeben-otelaudan lastulevyyn, jos kerran ihan kaikki otelaudat kuullostavat samalta. Puun tiheys, huokoisuus ja kimmokerroin vaikuttavat äänen absorbtioon ja heijastukseen. Sama kuin sanoisi, että huone eri seinämateriaaleilla kaikuu samalta. Dumb.. Riffi, nyt. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)