Kitarat: kitarakamat ›

GiovanniDiRondo: Tuota noin, eikö se ole aika monta kertaa selvitetty.
 
Siis eri taajuudet vaimenevat eri materiaaleissa eri tavalla.
 
Moikka taas kaikille, ja terveisiä ulkomailta. Pari viimeistä sivua lukeneena, ajatteln hypätä keskusteluun tässä kohtaa - miksi tässä?
 
Koska GDR:n postaus on täyttä rautaa: taajuus vaimenee eri puissa erilailla. Juuri näin.
 
Mutta, mutta.. Se on kitaran suhteessa vain osa totuudesta. Koska kielen fyysinen systeemi on vaimennettu värähtelijä, on kaulan liikkuvuudella suurempi merkitys sustainiin kuin muilla kitaranosilla yhteensä. Tumppusormi linkittikin tuossa aikaisemmin pari oikein hyvää tutkimusta, joissa asia oli mitattu. Niissä oli paljon muutakin mielenkiintoista, mutta palaan niihin myöhemmissä postauksissa.
 
Jos sustain on lähinnä kaulan liikkuvuudesta kiinni, niin entäs sitten se lankkukitaran akustinen tone?
Käännämme katseemme otelaudan materiaan. Otelauta heijastaa kielten aiheuttaman ilman värähtelyn ja myös mekaaniset äänet, jotka tulevat suoraan kielestä. Oletteko huomannut? Lankkukitaran akustinen ääni kuuluu lähinnä kaulasta ja sekin suuntautuu eniten pinnan normaaliin, eli suoraan ylöspäin otelaudan pinnasta.
 
What! Eikö runko tai muu osa kaulasta sitten vaikuta toneen juuri mitenkään?
 
Ei. Ja kerron taas miksi:
 
Käytämme yksinkertaista matematiikkaa haarukoidaksemme tuloksen, joka paljastaa miksei kielestä karannut energia voi muuttaa sointia palatessaan kieleen.
 
Otetaan kielessä kulkevista taajuuksista esimerkkitaajuudeksi vaikka 1kHz ääni, koska se edustaa keskitasoa mikin huomioimista taajuuksista.
 
1kHz taajuus tarkoittaa, että sen aaltomuoto kulkee 1000 kertaa sekunnissa mikrofonin yli. Tai voidaan myös sanoa että se osuu 1000 kertaa sekunnissa tallaan - tai satulaan jos kieli soi vapaasti.
 
Sitten valitsemme sopivan pituisen sustainin kielelle. Bassokieli soi kitarassa helposti 10 sekuntia ja ohuimmat kielet lähemmäksi 5. Ihan sitä hiljaisinta sirinäaikaa ei kannata huomioida, koska
A) rok-musiikissa ei ole aikaa odotella 15 sekuntia per nuotti
B) aallon voimakkuus on jo niin hiljainen ettei se hukkuu täysin tuoreemmista pikkauksista.
 
Tumppusormen linkin tutkimuksessa oli myös tuo 4-5 sekunttia, joten otetaan mekin 5 sekuntia sustainin kestoksi.
 
Nyt tarvitsemme vielä 1kHz aallon nopeuden:
A-kielellä jonka ominaistaajuus on 110Hz, aallonpituus on 2xmensuuri, eli noin 1.3 metriä.
 
1000hz aallolle se on siis noin 30 senttiä (nämä ovat pyöristyksiä, koska jokaiselle mensuurille on omat taajuudet, samoin eri jännityksille, jne..)
 
Aallon nopeudeksi siis saadaan kertomalla aallon pituus taajuudella = 300m/s
 
Siis, jokainen 1000Hz aalto törmää sekunnin aikana tallaan ja satulaan yhteensä 300/1.3x2 = 415 kertaa, eli
 
Koko sustainin aikana yli 2000 kertaa. Näitä 1000Hz aaltoja on koko mensuurissa noin viisi kappaletta, siis kaikkiaan 10000 törmäystä. Melkoista puuroa pelkästään näistä, mutta sitä ei tässä nyt mietitä, vaan
 
Tarkoitus on hahmottaa paljonko runkoon menee yhdestä ainoasta aallon törmäyksestä. Sitä ennen muistutettakoon Tumppusormen tutkimuksen tulos, jossa todetaan s u u r i m m a n osan kielen energiasta vaimentuvan ilman vaikutuksesta (siksi otelauta heijastaa niin äänekkäästi akustisen äänen korviimme).
 
Tyytykäämme olettamukseen, että puolet energiasta häviää ilmamolekyylien siirtoon ja loput siirtyvät lähinnä kitaran kaulaan (Tumppusormen tutkimuksessa sanottiin, että lankkukitaran talla päästää erittäin vähän energiaa lävitseen).
 
Laskennan kannalta tämä on kätevää koska saamme helposti yhden törmäyksen aiheuttaman vaimennuksen kokonaisenergiassa, jakamalla sustainin pituus törmäyksien määrällä: 5/1000 = 1/200 ja jakamalla tämän kahdella ilmavaimennoksen vuoksi = 1/400 (koska törmäävää energiaa oli vain puolet kokonaisenergiasta)
 
Suomeksi tämä tarkoittaa, että
 
Aallon törmätessä kaulan ja kielen kosketuspisteeseen kaula ja runko vaimentaa kieltä yhden neljässadasosan verran. Siis kaulaan ja runkoon siirtynyt energia on n e l j ä s a t a a kertaa pienempi voimakkuudeltaan, kuin kieleen jäänyt soiva osa aallosta.
 
Nyt jos joku sanoo, että tämä jämä, kierrettyään, heijastuttuaan ja sirouduttuaan kaulassa, rungossa ja tallassa, pystyy muka palaamaan kieleen juuri tiettyyn, rytmillisesti sopivaan aikaan, se olisi silti vähintään 400-1000 kertaa pienempää, kuin kielessä jo oleva aaltoliike.
 
Lyhyt tiivistelmä tuning fork faggoteille:
Puiden vaikutus sähköiseen saundiin:
- otelautamateriaalilla suurin vaikutus toneen
- kaulan runko-osa määrittelee suurelta osin sustainin pituuden, koska se vaimentaa kielen värinää voimakkaasti
- rungon puut vaikuttavat toneen voimakkaasti vain, jos olet tonewood-uskovainen
 
Myth Busted
 

 
Kun tällainen muokkautunut ääniaalto saapuu takaisin kielen kiinnityspisteeseen, se alkaa resonoida enemmän niillä taajuuksilla, mitä siinä on enemmän.
 
Tästä ei voi mitenkään päätellä sitä, kuinka voimakas tuo vaikutus on ja voiko sitä kuulla vai ei. Monet ovat sitä mieltä että voi.
 
Yllä mainitsemista syistä, nämä eivät kuulu ja ne voidaan jättää huomioimatta..
 
Ps. Ääniaallon taajuus ei muutu rungossa, joten se ei voi muuttaa kielen taajuutta, se voi ainoastaan sotkea kohinallaan kielessä pysyvää aallon osaa, jotka ovat a i n a paljon suurempia voimakkuudeltaan kuin saman palaavan taajuuden olemattoman pieni jämä.
 
Edit*
Muistin väärin ulkoa tuon basso-e:n ominaistaajuuden. Luvut korjattu A-kielen mukaisiksi koska se on nätti tasaluku..