Yleistä keskustelua musiikista ›

Megadethh2: Eilen mulla oli kanssa jotain samanlaista ongelmaa Spotifyn kanssa, nyt on kyllä toiminut ihan tavallisesti itselläni.
 
Sitten kun joskus olen lenkillä kokeillut tarkoituksella sitä shufflea, niin samoja piisejä soittaa hetikohta. Turhaan tyrkyttävät huonoa toimintoa niin näkyvästi.

George Harrisonin soolotuotanto löytyy nyt Spotifystä.

Onko muilla Androidin omistajilla Spotify järkyttävän hidas?

krautio: Onko muilla Androidin omistajilla Spotify järkyttävän hidas?
 
Muut asiat toimivat hyvin, mutta haku on hemmetin hidas itsellä. Lisäksi välillä yksittäisen levyn biisien tai artistin levylistan lataaminen kestää järkyttävän kauan.

Ianuarius: On ollut huhua myös, että loppuu tuo maksuton versiokin Spotifystä, kun eivät tavaran toimittajat oikein tykkää siitä pisnismallista.
 
Tottakai se maksuton versio tulee loppumaan. Viimeistään siinä kohtaa kun yhtiön osakkeita ruvetaan vaihtamaan julkisesti (=IPO). Osakkeenomistajat hiffaavat kuinka nihkeästi siitä tulee rahaa myös heillekkin.

krautio: Onko muilla Androidin omistajilla Spotify järkyttävän hidas?
 
On. Töissä olen yrittänyt android-tabletilla kuunnella Spotifyn kautta musiikkia, koska tabletissa on paremmat kaiuttimet kuin puhelimessa. Ei toimi ainakaan yhtä jouhevasti kuin ennen, haku ei pelitä jne.
 
Tosin nyt taisi tulla joku uusi päivitys pari päivää sitten, en ole vielä kokeillut tuon kanssa. Viime viikolla huomasin itse tuon hitauden.

Spedemix: Tottakai se maksuton versio tulee loppumaan. Viimeistään siinä kohtaa kun yhtiön osakkeita ruvetaan vaihtamaan julkisesti (=IPO). Osakkeenomistajat hiffaavat kuinka nihkeästi siitä tulee rahaa myös heillekkin.
 
Aika vaikea kuvitella kun maksavia asiakkaita on vain se reilu 20 % ja loput tuloista tulee ilmaiskäyttäjille suunnatuista mainoksista. Ei ole yksinkertaisesti varaa luopua "ei-maksavista" asiakkaista.
 
Toinen asia sitten on se että vanhaan pisneksen teko malliin ei enää ole mitään paluuta.

HaloOfFlies: George Harrisonin soolotuotanto löytyy nyt Spotifystä.
 
Ja Ringon! Sen sijaan Neil Young on toteuttanut uhkauksensa vetää tuotantonsa, on vain epäonnistunut sikäli, että Geffen-kauden mestarireokset sieltä vielä löytyvät.

Pop Corn: Aika vaikea kuvitella kun maksavia asiakkaita on vain se reilu 20 % ja loput tuloista tulee ilmaiskäyttäjille suunnatuista mainoksista. Ei ole yksinkertaisesti varaa luopua "ei-maksavista" asiakkaista.
 
Toinen asia sitten on se että vanhaan pisneksen teko malliin ei enää ole mitään paluuta.
 
Maksavia asiakkaita on ehkä vain se 20% (oikeastaan 25%) mutta heidän tuoma rahansa on 90% Spotifyn netoista.
 
http://www.theguardian.com/technolo … -results-streaming-music-profitable
 
The financial results reveal that the 25% of Spotify users who pay for the service account for 91% of its income: the company made €982.9m from subscriptions in 2014 and €98.8m from advertising.
 
Kelatkaapa tuota yhtälöä oikein ajan kanssa. 3/4 asiakkaista tuo 1/10 fyrkkaa taloon!
 
Spotifyhän on myös tehnyt tappiota vuodesta toiseen (vuonna 2014 yli 150 milj. €). Sit kun yhtiö aikanaan listautuu pörssiin joku haluaa että tuo firma tekisi oikeasti voittoa.
 
Mä heitän vähän laskutoimitusta päästäni (tämä matikka tuskin siis on oikeasti ihan näin yksinkertainen):
 
15milj. tilaajakäyttäjää tuo fyrkkaa n. 900milj. €. 45 milj. ilmaiskäyttäjää tuo 90 milj. €. Jos Spotify Free lakkautettaisi tällä punaisella minuutilla, Spotify tasoittaisi tilinsä jos 1,5milj. entistä ilmaiskäyttäjää rupeaisivat tilaajaksi. Prosentuaalisesti siis 3,3%.
 
Toisin sanoen Spotifyllä on varaa luopua yli 96% "ei-maksavista asiakkaistaan" jos loput siirtyisivät tilaajiksi. Todellisuudessahan tilaajien määrä pitää kasvaa vielä enemmän jotta firma alkaisi tuottaa myös voittoa (jotta sillä olisi tulevaisuus).

Spedemix: Maksavia asiakkaita on ehkä vain se 20% (oikeastaan 25%) mutta heidän tuoma rahansa on 90% Spotifyn netoista.
 
Kelatkaapa tuota yhtälöä oikein ajan kanssa. 3/4 asiakkaista tuo 1/10 fyrkkaa taloon!
 
Joo, tota kannattaa kelata tosissaan. Jos 3/4 osaa asiakkaista lähtee kilpaileviin vaihtoehtoihin ja firma menettää samalla 100 miljoona tienestejä mainostajilta ynnä muilta yhteistyökumppaneilta - ja samalla siis menettäen nämä kumppanit - ei kuullosta hyvältä ollenkaan. Kuullostaa tosi pahalta.

Toisin sanoen Spotifyllä on varaa luopua yli 96% "ei-maksavista asiakkaistaan" jos loput siirtyisivät tilaajiksi. Todellisuudessahan tilaajien määrä pitää kasvaa vielä enemmän jotta firma alkaisi tuottaa myös voittoa (jotta sillä olisi tulevaisuus).
 
Tää on sitä vanhanliiton matematiikkaa, vanhaa pisnesmallia. Mä näkisin että tuolla tavalla ei hommaa saada toimimaan tulevaisuudessa, vaan ainoa tie menestykseen on kasvattaa käyttäjämääriä ja yhteistyökumppaneiden määrää - a la Google, Facebook, Youtube jne. Ja käyttäjillä tarkoitan tietysti ns. "ilmaiskäyttäjiä", vaikka eiväthän ne sitä ole, he maksavat kyllä mainosten kautta ja "yksityisyyden menettämisellä" kuuntelunsa.
 
Mä veikkaan että kun pörssilistautuminen tapahtuu, joku isompi kala nielaisee hyvin nopeasti Spotifyin (Google, Facebook, MS... tms.) ja mahdollisuus maksulliseen käyttöön jopa häviää lopulta.
 
Todella vaikea on nähdä sitä skenaariota, että homma jatkuisi pelkästään 10 taalaa kuussa maksavien asiakkaiden määrää kasvattamalla. Ei se ole tätä päivää. Mutta mene ja tiedä nyt sitten mitä tapahtuu.

Käsittääkseni osa spottarin tappioista perustuu todella aggressiiviseen laajentumiseen ja markkinointiin. Osa syy on myös siinä miten surkeat diilit on major levy-yhtiöiden kanssa. Ilmeisesti kuitenkin, jos kaikki vastaavat firmat liikkuu about samanlaisella sopimuspohjalla levy-yhtiöiden kanssa, täytyy olla jokin brealeven kohta jonka jälkeen homma muuttuu kannattavaksi. Ei esim Applemusic olisi lähtenyt leikkiin mukaan jos ei olisi laskettu että tuon voi kääntää voitolliseksi jossain vaiheessa.
 
Spotify on selkeästi isoin. Luvut vaihtelee rajusti riippuen lähteestä mikä on nykyään maksavien asiakkaiden määrä. Mutta lienee jo yli 20 miljoonaa. Jos kasvua on vielä tulossa lähiaikoina, eikä applemusicin noin 3 miljoonaa käyttäjää ole lähtenyt spotifyltä, vaan on ihan uusia suurimmaksi osin. Tuohon päälle vielä tidalin miljoona käyttäjää, ja deezerin noin 2-3 miljoonaa käyttäjää(taitaa maksavia olla jotain 1.5-19 miljoonaa).
Ei toi tilanne ihan hirveän huonolta näytä. Mun silmissä, tilannehan tuntuu paranevan kovaa vauhtia. Tuskin rahoissa pääsee uimaan, mutta esim oman bändin kohdalla toi royalti kasvu on ollut todella isoa jos vertaa vuosi tasolla siis.

Pop Corn: Tää on sitä vanhanliiton matematiikkaa, vanhaa pisnesmallia. Mä näkisin että tuolla tavalla ei hommaa saada toimimaan tulevaisuudessa, vaan ainoa tie menestykseen on kasvattaa käyttäjämääriä ja yhteistyökumppaneiden määrää - a la Google, Facebook, Youtube jne. Ja käyttäjillä tarkoitan tietysti ns. "ilmaiskäyttäjiä", vaikka eiväthän ne sitä ole, he maksavat kyllä mainosten kautta ja "yksityisyyden menettämisellä" kuuntelunsa.
 
Mä veikkaan että kun pörssilistautuminen tapahtuu, joku isompi kala nielaisee hyvin nopeasti Spotifyin (Google, Facebook, MS... tms.) ja mahdollisuus maksulliseen käyttöön jopa häviää lopulta.
 
Todella vaikea on nähdä sitä skenaariota, että homma jatkuisi pelkästään 10 taalaa kuussa maksavien asiakkaiden määrää kasvattamalla. Ei se ole tätä päivää. Mutta mene ja tiedä nyt sitten mitä tapahtuu.
 
Hyviä vastapointteja ja -ideoita. Kiitos.
 
Asiasta on tosi monta mielipidettä liikenteessä. Jotkut ovat sitä mieltä että musiikiteollisuuden tulee pelastanemaan jonkuntyyppinen blockchain-teknologia (joka pakottaisi jengin ojentamaan fyrkkaa).
 
Mielenkiintoinen ajatus toi "iso-kala-nielaisee". Mikäli näin tapahtuisi, sehän tarkoittaisi sitä että koko musiikkiteollisuus muuttuisi tunnustetuksi loss leaderiksi (vähän niinkuin Applen käyttikset).
 
Vertailu Facebookkiin ja Youtubeen on haastavaa siinä mielessä että kumpikaan ei varsinaisesti upota senttiäkään sisällöntuottoon. Tämän takia tuon kaltaisten firmojen tuottomarginaali voi olla huomattavasti parempi kuin jos vertaa vaikkapa levy-yhtiöön (levyjen teko on kallista, maailmalla 20K € on kengännauhabudjetti). Youtube on vieläpä aika korni esimerkki verrata kun sen suosio (ja suosion nousu aikoinaan) perustuu musavideoihin joita upataan ilman tekijän oikeuksia. Ts. Joku muu maksaa Youtuben sisällöntuoton.
 
Valitettavasti sitä kuuluisaa sisällöntuottoa ja sen kalleutta (raha, aika) emme oikein pysty kiertämään.
 
----------------------------------------
 
käsi: Käsittääkseni osa spottarin tappioista perustuu todella aggressiiviseen laajentumiseen ja markkinointiin. Osa syy on myös siinä miten surkeat diilit on major levy-yhtiöiden kanssa. Ilmeisesti kuitenkin, jos kaikki vastaavat firmat liikkuu about samanlaisella sopimuspohjalla levy-yhtiöiden kanssa, täytyy olla jokin brealeven kohta jonka jälkeen homma muuttuu kannattavaksi. Ei esim Applemusic olisi lähtenyt leikkiin mukaan jos ei olisi laskettu että tuon voi kääntää voitolliseksi jossain vaiheessa.
 
Olet oikeassa markkinoinnista: Spotify on laajentanut tosi agressiivisesti varsinkin vuodesta 2013 eteenpäin kun aloitti USA:ssa.
 
En aivan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "surkeat diilit majorien kanssa". Nimenomaan majorit on antanu katalogia verraten halvalla saadakseen vastikkeeksi yhtiön osakkeita (majorit omistaa yhteensä vajaa viidenneksen Spotifystä; about 5% per lafka). Ja tämä on ilmeisesti yksi syy siihen miksi artistien Spotifystä saadut korvaukset ovat pieniä myös isommilla soittomäärillä. On hyvin todennäköistä että ne sopparit eivät tule ainakaan paranemaan, viimeistään siinä kohtaa kun loputkin artistit hiffaavat mikä kuvio tossa on meneillään ja lähestyvät levy-yhtiöneuvotteluja sitä silmällä pitäen.
 
Idea Apple Musicin takana on se, että firmalla on melkein miljardi iTunes-accountia asiakkainaan (about 800 milj). Näin paperilla Apple Musicin markkinointi on simppeliä kun softa on integroitu iTunesiin, mikä tarkoittaa nuo 800 milj. tyyppiä näkee että "jaha tämmönen palvelu on tullut, let's see what up". Paperilla.
 
käsi: Spotify on selkeästi isoin. Luvut vaihtelee rajusti riippuen lähteestä mikä on nykyään maksavien asiakkaiden määrä. Mutta lienee jo yli 20 miljoonaa. Jos kasvua on vielä tulossa lähiaikoina, eikä applemusicin noin 3 miljoonaa käyttäjää ole lähtenyt spotifyltä, vaan on ihan uusia suurimmaksi osin. Tuohon päälle vielä tidalin miljoona käyttäjää, ja deezerin noin 2-3 miljoonaa käyttäjää(taitaa maksavia olla jotain 1.5-19 miljoonaa).
Ei toi tilanne ihan hirveän huonolta näytä. Mun silmissä, tilannehan tuntuu paranevan kovaa vauhtia. Tuskin rahoissa pääsee uimaan, mutta esim oman bändin kohdalla toi royalti kasvu on ollut todella isoa jos vertaa vuosi tasolla siis.
 
Mjoo, kun pyörittelen taas vähän numeroita näyttää siltä että striimaus pelastaisi levyteollisuuden ja elvyttäisi sen 2000-luvun tasolle (20 miljardia dollaria/vuosi, mukaan on laskettu inflaatio) jos n. 167 miljoonaa käyttäjää tilaisi streamauspalvelua 10€/kk. Todellisuudessa varmaan enemmän koska tohon ei oo laskettu perhepaketteja. Eli vielä aika kaukana olemme huippuvuosista. Tuo tarvittava määrähän sitten tuplaantuu jos joku saa nerokkaan idean että striimipalveluhan voisi olla myös 5€/kk. :D
 
The Guardianin artikkelin numeroita seurattuna Spotifyn ilmaiskäyttäjiä pitäisi olla vajaa miljardi aktiivikuuntelijaa jotta pääsisimme samaan summaan. Todellisuudessa siis riittää niin monta kuuntelijaa että mainostajia kiinnostaisi pistää se 20Mrd./vuosi likoon.

Spedemix: Hyviä vastapointteja ja -ideoita. Kiitos.
 
Asiasta on tosi monta mielipidettä liikenteessä. Jotkut ovat sitä mieltä että musiikiteollisuuden tulee pelastanemaan jonkuntyyppinen blockchain-teknologia (joka pakottaisi jengin ojentamaan fyrkkaa).
 
Mielenkiintoinen ajatus toi "iso-kala-nielaisee". Mikäli näin tapahtuisi, sehän tarkoittaisi sitä että koko musiikkiteollisuus muuttuisi tunnustetuksi loss leaderiksi (vähän niinkuin Applen käyttikset).
 
Vertailu Facebookkiin ja Youtubeen on haastavaa siinä mielessä että kumpikaan ei varsinaisesti upota senttiäkään sisällöntuottoon. Tämän takia tuon kaltaisten firmojen tuottomarginaali voi olla huomattavasti parempi kuin jos vertaa vaikkapa levy-yhtiöön (levyjen teko on kallista, maailmalla 20K € on kengännauhabudjetti). Youtube on vieläpä aika korni esimerkki verrata kun sen suosio (ja suosion nousu aikoinaan) perustuu musavideoihin joita upataan ilman tekijän oikeuksia. Ts. Joku muu maksaa Youtuben sisällöntuoton.
 
Valitettavasti sitä kuuluisaa sisällöntuottoa ja sen kalleutta (raha, aika) emme oikein pysty kiertämään.
 
----------------------------------------
 

 
Olet oikeassa markkinoinnista: Spotify on laajentanut tosi agressiivisesti varsinkin vuodesta 2013 eteenpäin kun aloitti USA:ssa.
 
En aivan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "surkeat diilit majorien kanssa". Nimenomaan majorit on antanu katalogia verraten halvalla saadakseen vastikkeeksi yhtiön osakkeita (majorit omistaa yhteensä vajaa viidenneksen Spotifystä; about 5% per lafka). Ja tämä on ilmeisesti yksi syy siihen miksi artistien Spotifystä saadut korvaukset ovat pieniä myös isommilla soittomäärillä. On hyvin todennäköistä että ne sopparit eivät tule ainakaan paranemaan, viimeistään siinä kohtaa kun loputkin artistit hiffaavat mikä kuvio tossa on meneillään ja lähestyvät levy-yhtiöneuvotteluja sitä silmällä pitäen.
 
Idea Apple Musicin takana on se, että firmalla on melkein miljardi iTunes-accountia asiakkainaan (about 800 milj). Näin paperilla Apple Musicin markkinointi on simppeliä kun softa on integroitu iTunesiin, mikä tarkoittaa nuo 800 milj. tyyppiä näkee että "jaha tämmönen palvelu on tullut, let's see what up". Paperilla.
 

 
Mjoo, kun pyörittelen taas vähän numeroita näyttää siltä että striimaus pelastaisi levyteollisuuden ja elvyttäisi sen 2000-luvun tasolle (20 miljardia dollaria/vuosi, mukaan on laskettu inflaatio) jos n. 167 miljoonaa käyttäjää tilaisi streamauspalvelua 10€/kk. Todellisuudessa varmaan enemmän koska tohon ei oo laskettu perhepaketteja. Eli vielä aika kaukana olemme huippuvuosista. Tuo tarvittava määrähän sitten tuplaantuu jos joku saa nerokkaan idean että striimipalveluhan voisi olla myös 5€/kk. :D
 
The Guardianin artikkelin numeroita seurattuna Spotifyn ilmaiskäyttäjiä pitäisi olla vajaa miljardi aktiivikuuntelijaa jotta pääsisimme samaan summaan. Todellisuudessa siis riittää niin monta kuuntelijaa että mainostajia kiinnostaisi pistää se 20Mrd./vuosi likoon.
 
Surkea diili, spottarihan joutuu maksamaan ihan älyttömän isoja ennakoita majoreille. Ja joutuu maksamaan jos musaa ei kuunnella tarpeeksi jne. Oli ne sopimuspaperit mitä netissä on liikkunut aika härskejä loppujen lopuksi. Sonyn kanssa tehty diili nosti metelin koska siinä sopimuksessa oli oikeasti kohtia jotka varmisti sen että niillä on paras diili muihin majoreihin nähden.
 
Huippuvuodet taitaa olla ns takana ja mennyttä aikaa. Vaikea uskoa että tuohon lukuun päästään koskaan enää. Mutta lukemat jotka elvyttää bisnestä on mahdolliset. Kuviohan on muuttunut hyvin radikaalisti. Myös toisaalla kulut laskee koska fyysisiin levyihin ei tarvi laittaa rahaa kiinni enää niin paljoa kuin ennen. Saa nähdä lähteekö tuo ns longtail malli toimimaan. Lopultahan artisti saattaa siis tienata enemmän kuin aikoinaan levymyynnillä. Joskin tulo on hitaampaa ja jakautuu usealle vuodelle.
 
Moni streamausta kritisoinut artistihan on ollut vittuuntunut koska tulot on tippunut, johtuen osittain siitä että backcataloogin diili on heille huono. Kun taas nykyään taitaa ospimuksissa olla jo hieman parempia noi prossat mitä artisti saa streamauksesta ite käteen. Kestää kuitenkin vielä vuosia että se rahavirta alkaa olemaan sellainen että sillä pärjäisi artisti. Ei siis ouhuta noista huipputähdistä tässä kohdin.
 
Itellä on muutama tuttu joilla on biiseillä mijoonia kuunteluita. Ei ne kyllä valita ansiotasostaan tällä hetkellä. Streamauksista tuleva raha on yksi palanen kokonaisuutta.

Pop Corn: Kaikella kunnioituksella, sulla on lähes kaikki faktat pielessä. Youtuben liikevaihto kasvoi 3:sta 4:ään miljardiin viime vuonna, joilloin se viimein, 9 vuoden jälkeen, pääsi juuri ja juuri "break even" tilanteeseen. Youtube ei siis ole tuottanut voittoa koko sinä aikana kun Google on sen omistanut, ja tämä johtuu siitä että se MAKSAA sisällöntuottajilla ja panostaa toimivaan teknologiaan.
 
Tuo musavideo esimerkki on todellakin korni. Tilanne saattoi olla 5-6 vuotta sitten se, että musavideoita ladattiin tubeen ilman tekijänoikeuksia. Nykyään Youtube on de facto media, johon _kaikki_ haluavat musavideonsa ensimmäisenä jakeluun. Cheekiltä tulee uus musavideo, missä se on ensimmäisenä? - Youtubessa, mainoksien kera tietysti. Ja ihan laillisesti ja tekijänoikeuksilla
 
Mjoo, mietinkin että pitäiskö kirjoittaa sulkeisiin (ja ennenkaikkea youtuben suosion nousu). Ja olin tosiaan unohtanut että Spotifyn tavoin myös YT tekee tappiota.
 
Youtube toki maksaa mainoksista fyrkkaa videon oikeuksien haltijoille (noin puolet menee YT, puolet OH). Sen sijaan kuinka paljon YT SATSAA sitä fyrkkaa sisältöön ennen kuin sitä on tuotettu? Nolla dollaria. Vähän sama asia kuin levy-yhtiö sanois: "Juu kyl me julkaistaan, maksa levynteko ite, niin pistetään se pihalle ja otetaan puolet siitä, ainiin voitko myös markkinoida ite?". Jossain kohtaa joku kysyisi onko se vaivan arvoista. Voisiko asian tehdä ilman levy-yhtiötä? (=YT)
 
Sit vieläpä tässä youtube -nimisessä levykaupassa toimii vähän semmoinen villin lännen meininki: firma ei valvo tuleeko kauppaan piraattikopiota (puhun nyt siis vertauskuvallisesti) vaan sisällöntuotaja tekee sen. YT myy tyytyväisenä just sitä mitä hyllystä löytyy, oli se sit legittiä tai ei. Tämä haiskahtaa jopa suorastaan eräänlaiselta kiristystaktiikalta: YT:n maksamat maksamat summat on helppo pitää matalina koska YT voisi yhtä hyvin olla maksamatta mitään.
 
Youtuben maksamat rojaltithan ovat murto-osa siitä mitä Spotifyn ilmaisversio maksaa. Ellie Goulding teki viimeisimmän sinkun kanssa sillai että ei tuupannut sitä suorilta tubeen vaan laittoi youtubeen julkaisupäivänä pienen previewin; kuvauksessa oli linkit iTunesiin, Amazoniin ja Spotifyyn. Youtubeen biisi tuli vasta myöhemmin. Voipi olla että muutkin seuraavat mallia aikanaan perässä.
 
Pop Corn: Ja millä tavalla tämä olisi ei toivottava tulevaisuudenkuva? Kysyn näin koska luen rivien välistä että koet sen olevan huono asia. Applehan takoo valtavia voittoja vaikka käyttiksiään "ilmaiseksi" jakelevatkin - käyttisten koodarit saavat kyllä palkkansa, asiakkaat ovat tyytyväisiä, osakkaat ovat tyytyväisiä ja voittoa tulee.. missä ongelma?
 
Ei ollut siis huono asia, en vain kelannut kuviota noin päin. Tossahan pitäisi sit ruveta määrittelemään minkä kokoinen määrä sisältöä olisi hyvä loss leader (eli kuinka paljon rahaa siihen ollaan valmiita upottamaan). Harmi etten löytänyt webistä kuinka paljon OSX:n uuden version kehittäminen maksaa jotta voisin verrata sitä Applen vuosituloihin.
 
--------------------------------------
 
käsi: Surkea diili, spottarihan joutuu maksamaan ihan älyttömän isoja ennakoita majoreille. Ja joutuu maksamaan jos musaa ei kuunnella tarpeeksi jne. Oli ne sopimuspaperit mitä netissä on liikkunut aika härskejä loppujen lopuksi. Sonyn kanssa tehty diili nosti metelin koska siinä sopimuksessa oli oikeasti kohtia jotka varmisti sen että niillä on paras diili muihin majoreihin nähden.
 
Vaikea kysymys. Tavallaan ymmärrettävää sillä ilman tuota musakatalogia koko Spotify -nimistä ilmiötä ei olisi olemassakaan. Ne on kuitenkin meidän biisit jonka takia Spotifyä pidetään tällä hetkellä arvokkaampana kuin koko levyteolisuutta.
 
Ainoa härskiys jonka näen tossa on se, että sitä rahaa liikutetaan Spotifyltä levy-yhtiöille myös muussakin muodossa kuin rojalteissa; tätä fyrkkaa artistit ei näe.
 
käsi: Huippuvuodet taitaa olla ns takana ja mennyttä aikaa. Vaikea uskoa että tuohon lukuun päästään koskaan enää. Mutta lukemat jotka elvyttää bisnestä on mahdolliset. Kuviohan on muuttunut hyvin radikaalisti.
 
Samaa sanottiin leffateollisuudesta 90-luvun alussa jolla meni huonosti. Kummasti se vaan elpyi kun keksittiin joku ominaisuus joka on niin houkutteleva että ihmiset haluavat maksaa siitä (3D).
 
Levyteollisuus on siis oikeasti kolmanneksen siitä mitä se oli. Ja mitä paremmin levybisneskellä menee sitä enemmän meilläkin kaikilla tässä threadissa on töitä. :) Siksi se on mielestäni hyvä keskustella siitä mitä asialle voi tehdä. Tuo 20Mrd on yksi vertauskohta johon tähdätä (vaikka sinne ei koskaan edes päästäisi).
 
käsi: Myös toisaalla kulut laskee koska fyysisiin levyihin ei tarvi laittaa rahaa kiinni enää niin paljoa kuin ennen. Saa nähdä lähteekö tuo ns longtail malli toimimaan. Lopultahan artisti saattaa siis tienata enemmän kuin aikoinaan levymyynnillä. Joskin tulo on hitaampaa ja jakautuu usealle vuodelle.
 
Hmm, mä en oo ihan varma onko tämä useasti esitetty logiikka vedenpitävä.
 
Jos indie artisti (reilulla sopparilla) myy CD-levyaikakaudella plättyjä 30K kpl, tienaa hän siitä 60-90K dollaria (riippuen sopparista siis) (ja levy yhtiö on tienannu kolminkertaisen määrän, ja näillä fyrkilla maksaa seuraavan levyn teon helposti). Tommosella rahasummallahan elää aika pirun kivasti sen kaksi vuotta kunnes seuraava levy on pihalla.
 
Jos sama levy ainoastaan striimattaisi ja siitä vaikkapa tulisi se 5000 dollaria/vuosi (niin ku Portisheadilla pyöristäen), tarvittaisiin yli 10 vuotta jotta päästäisiin samaan lukemaan. Pärjääkö sen ensimmäiset kaksi vuotta 5K vuodessa? Entä kun tekee seuraavan levyn, nouseeko ne tulot 10K/vuosi; kuunnellanko sitä vanhaa albumia yhtä vinhaan tahtiin kuin sitä uutta. Montako levyä pitää tehdä jotta pääsemme minimipalkkaan brutossa (15K/vuosi)? Millä hitolla me maksetaan se seuraavan levyn teko? Nämä kysymykset ovat siis ääneen pohdiskelua.
 
käsi: Moni streamausta kritisoinut artistihan on ollut vittuuntunut koska tulot on tippunut, johtuen osittain siitä että backcataloogin diili on heille huono. Kun taas nykyään taitaa ospimuksissa olla jo hieman parempia noi prossat mitä artisti saa streamauksesta ite käteen. Kestää kuitenkin vielä vuosia että se rahavirta alkaa olemaan sellainen että sillä pärjäisi artisti. Ei siis ouhuta noista huipputähdistä tässä kohdin.
 
Valitettavasti nimenomaan ne superstarbat ovat ainoita jotka saavat Spotifystä jokseenkin järkeviä tuloja; jos tilaat Spotifyä ja kuuntelet ainoastan jazzia, fyrkkasi menevät silti Robin Thickelle, koska kaikki jaettava fyrkka kaadetaan yhteen altaaseen ja jaetaan jengille soittomäärien perusteella. Ei sen perusteella millä Sinun rahasi jakaantuvat sen mukaan mitä kuuntelet (niin kuin ostettujen CD-levyjen kanssa käy).
 
Viittaat kettuuntuneella artistilla varmasti myös Thom Yorkeen ja mahdollisesti huonoihin diileihin Radioheadin suhteen. Jos Yorkella on uusien projektien kanssa paremmat diilit, miksi hän vetäisi sekä soolotuotannon että Atoms For Peacen katalogin kokonaan pois Spotifystä?
 
Ja kun tiedämme kuinka epäreilusti rahat jakaantuvat artistien kesken, jos Taylor Swift ei ole tyytyväinen omiin tuloihinsa, miten ihmeessä kukaan voi tienata mitään järkeviä summia palvelusta? Mitä pienempi artisti olet suhteessa Spotifyn sen hetken kuunnelluimpaan, sitä pienemmät tulot sinulla on exponentialisesti palvelusta. Kaikilla artisteilla ei ole miljoonaluokan toistokertoja.

Spedemix: Youtube toki maksaa mainoksista fyrkkaa videon oikeuksien haltijoille (noin puolet menee YT, puolet OH). Sen sijaan kuinka paljon YT SATSAA sitä fyrkkaa sisältöön ennen kuin sitä on tuotettu? Nolla dollaria. Vähän sama asia kuin levy-yhtiö sanois: "Juu kyl me julkaistaan, maksa levynteko ite, niin pistetään se pihalle ja otetaan puolet siitä, ainiin voitko myös markkinoida ite?". Jossain kohtaa joku kysyisi onko se vaivan arvoista. Voisiko asian tehdä ilman levy-yhtiötä? (=YT)
 
Tuohan ei ole julkista tietoa miten raha jaetaan, vaan nuo ovat arvioita, 45% on se minkä mä olen kuullut olevan Youtuben osuus. Mihin se raha menee? Yhä edelleen, jos muistat, Youtube ei ole tuottanut voittoa. Joka minuutti palveluun ladataan 400 tuntia hd-videota, tuosta voi leikkisästi laskea montako teran kovalevyä juutuubin sedät joutuvat päivittäin Anttilasta hakemaan, ja paljonko siihen menee rahaa.. ja sitten vuositasolla.. puhumattakaan tietoliikenne- ja serverikustannuksista.. rakennuskustannuksista.. palkoista.. ja sitten kun se ei riitä että on vain 1 datacenter, vaan se sama data pitää olla useassa paikassa ympäri maailmaa:
 
https://www.google.com/about/datacenters/gallery/#/all/43
 
Eli vastaus sun kysymykseen paljonko Youtube satsaa sisältöön ennen kuin sitä on tuotettu - kaiken minkä se tienaa mainoksilla, ja viimeisen 9 vuoden aikana vielä omasta taskusta lisää.
 
Ja mitä levy-yhtiöt satsaa sisältöön, noin yleensä? Nolla dollaria - paitsi jos et ole juuri voittanut idolssia. Jos et ole lähes varma hittituote ei ne suhun mitään satsaa. - Mutta Youtube satsaa satasella. Vaikka olisit kuinka paska, ota kitara käteen, pain recciä, ja Youtube tarjoaa sulle ilmaiseksi stagen jolla on potentiaalinen miljardi yleisö. Melko reilua, vai mitä?
 
YT myy tyytyväisenä just sitä mitä hyllystä löytyy, oli se sit legittiä tai ei.
 
Ei. Silloin kun Youtuben sisällöntuottaja (ja myös itse Youtube) haluaa alkaa tienaamaan sisällöllään (Monetization), Youtube valvoo (automaattisilla tunnistus algoritmeilla) jopa pirullisen tarkkaan videoilla soitettavaa musiikkia. Tubettajat monesti valittavat sitä että jos radio soi vaikka taustalla hiljaa muutamaa sekuntia kauemmin, video bännätään tai siitä poistetaan äänet. Ja tämä taas on avannut aivan uuden kanavan ei-niin-tunnetuille muusikoille tehdä rojaltivapaata musiikkia, joita saa videoilla vapaasti käyttää.
 
Kaiken kaikkiaan, kun vähänkin miettii, Youtube ei ehkä ole parasta mitä musiikkiTEOLLISUUDELLE on tapahtunut, mutta se on parasta mitä MUUSIKOILLE on tapahtunut sitten.. no sanotaanko amplifikaation jälkeen. Youtube tarjoaa kaikille mahdollisuuden esiintyä, ja jos olet hyvä, sinut huomataan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja, kuten Shakespeare sanoi: "All the world is a stage".

Pop Corn: Tuohan ei ole julkista tietoa miten raha jaetaan, vaan nuo ovat arvioita, 45% on se minkä mä olen kuullut olevan Youtuben osuus. Mihin se raha menee? Yhä edelleen, jos muistat, Youtube ei ole tuottanut voittoa. Joka minuutti palveluun ladataan 400 tuntia hd-videota, tuosta voi leikkisästi laskea montako teran kovalevyä juutuubin sedät joutuvat päivittäin Anttilasta hakemaan, ja paljonko siihen menee rahaa.. ja sitten vuositasolla.. puhumattakaan tietoliikenne- ja serverikustannuksista.. rakennuskustannuksista.. palkoista.. ja sitten kun se ei riitä että on vain 1 datacenter, vaan se sama data pitää olla useassa paikassa ympäri maailmaa:
 
https://www.google.com/about/datacenters/gallery/#/all/43
 
Eli vastaus sun kysymykseen paljonko Youtube satsaa sisältöön ennen kuin sitä on tuotettu - kaiken minkä se tienaa mainoksilla, ja viimeisen 9 vuoden aikana vielä omasta taskusta lisää.
 
Eli tällä tavalla ajateltuna Anttila satsaa artisteihin kun se remontoi kakkoskerrosta laajentaakseen TopTen -osastoansa? No tavallaan joo.
 
Pop Corn: a mitä levy-yhtiöt satsaa sisältöön, noin yleensä? Nolla dollaria - paitsi jos et ole juuri voittanut idolssia. Jos et ole lähes varma hittituote ei ne suhun mitään satsaa. - Mutta Youtube satsaa satasella. Vaikka olisit kuinka paska, ota kitara käteen, pain recciä, ja Youtube tarjoaa sulle ilmaiseksi stagen jolla on potentiaalinen miljardi yleisö. Melko reilua, vai mitä?
 
Tuo levylafkakulma on ennemminkin lopputulos kuin syy. Johtuen levyteollisuuden pienenemisestä lafkoilla ei ole varaa kehittää artisteja pitkäjänteisesti, vaan joutuvat pelaamaan varman päälle Idolsin ja Justin Bieberin muodossa. Riskinottokykyä ei enää ole samalla lailla kuin vaikkapa 20v. sitten, siksi satsaukset keskittyvät semmoisiin projekteihin joista tulee varmimmin takaisin.
 
Satsaamisella tarkoitan tosiaan semmoista että joku alkaa rahoittamaan jotain projektia jo ennen kuin ääntä on tallennettu tai ainuttakaan framea on kuvattu. Tommosien projektien tekeminen maksaa tosi paljon (jos materiaalikustannukset ovat tippuneet vuosien varrella, ammattilaisten tuntipalkat ovat edelleen putkimiehen luokkaa). Mmm, nyt kun mietin niin termi taitaapi kulkea nimellä "riskirahoitus". Youtube ei Anttilan tavoin tällaista tee vaan stockaa vaan tavaraa, myy niitä eteenpäin kuluttajille ja vetää hieman välistä; tossa ei siis mitää vikaa itsessään ole, mutta se ei ole sama asia kuin jonkun projektin rahoitus alkupisteestä retailerille.
 
Ja kun mietit tota "ilmaista stagea", vaihda sana Youtube miksikä tahansa kuuluisaksi keikkapaikaksi ja pohdi: Melko reilua?
 
Pop Corn: Ei. Silloin kun Youtuben sisällöntuottaja (ja myös itse Youtube) haluaa alkaa tienaamaan sisällöllään (Monetization), Youtube valvoo (automaattisilla tunnistus algoritmeilla) jopa pirullisen tarkkaan videoilla soitettavaa musiikkia. Tubettajat monesti valittavat sitä että jos radio soi vaikka taustalla hiljaa muutamaa sekuntia kauemmin, video bännätään tai siitä poistetaan äänet. Ja tämä taas on avannut aivan uuden kanavan ei-niin-tunnetuille muusikoille tehdä rojaltivapaata musiikkia, joita saa videoilla vapaasti käyttää.
 
Olet oikeassa että YT:llä on olemassa nerokkaat tunnistusalgoritmit joiden voimin se esim. pitää pornon pois saitilta. Miksi sitten YT ei käytä näitä algoritmeja hyväkseen jo siinä kohtaa kun joku on uppaamassa biisiä ilmoittaakseen käyttäjälle. "Hei, sulla ei oikeastaan oo lupaa tän videon uppaamiseen, tsori"? YT säästyisi aikamoiselta monetization-hässäkältä kun tekijänoikeudenalaisia videoita löytyy vain se yksi kappale - se jonka haltija itse uppasi.
 
Toki artisti voi monetisoida näitä muiden lataamia videoita - jos hän sattuu ne löytämään! Vastuu on tällä hetkellä sysätty artistille rajallisine resursseineen.
 
Pop Corn: Kaiken kaikkiaan, kun vähänkin miettii, Youtube ei ehkä ole parasta mitä musiikkiTEOLLISUUDELLE on tapahtunut, mutta se on parasta mitä MUUSIKOILLE on tapahtunut sitten.. no sanotaanko amplifikaation jälkeen. Youtube tarjoaa kaikille mahdollisuuden esiintyä, ja jos olet hyvä, sinut huomataan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja, kuten Shakespeare sanoi: "All the world is a stage".
 
Aina kun joku sanoo, että YT/internet ylipäänsä on parasta mitä muusikoille on tapahtunut joutuu kysymään. "Miksi sitten enemmän muusikoita ei työskentele ammattimaisesti?". Pelkällä näkyvyydellä ei lyhennetä lainaa.
 
Miksi meillä on kaiken tämän keskellä otsikoita kuten Nashville's musical middle class collapses?
 
http://www.tennessean.com/story/ent … lass-collapses-new-dylans/21236245/
 
Jos MUUSIKOILLA tarkoitat harrastelijoita, ihmisiä jotka eivät edes pyri saamaan bottom lineä plussan puolelle vaan saavat kiksejä siitä että joku käy vähän peukuttamassa heidän videoitaan, niin joo, näille YT on parasta mitä heille on tapahtunut. Itse rahan he saavat jostain muista töistä.
 
Jos MUUSIKOILLA tarkoitetaan ihmisiä jotka tekevät tätä ammatikseen (pyrkimyksenä yhdistää oma taiteen teko järkevään elintasoon minimipalkan muodossa), ei, YT ei nykyisessä muodossaan ole hyvä renki tähän tarkoitukseen.

Spedemix. Olet oikeassa että YT:llä on olemassa nerokkaat tunnistusalgoritmit joiden voimin se esim. pitää pornon pois saitilta. Miksi sitten YT ei käytä näitä algoritmeja hyväkseen jo siinä kohtaa kun joku on uppaamassa biisiä ilmoittaakseen käyttäjälle. "Hei, sulla ei oikeastaan oo lupaa tän videon uppaamiseen, tsori"? YT säästyisi aikamoiselta monetization-hässäkältä kun tekijänoikeudenalaisia videoita löytyy vain se yksi kappale - se jonka haltija itse uppasi.

Toki artisti voi monetisoida näitä muiden lataamia videoita - jos hän sattuu ne löytämään! Vastuu on tällä hetkellä sysätty artistille rajallisine resursseineen.
 
Dear Spedemix, sulla on jatkuvasti faktat hieman hakusessa ja suhtaudut tähän asiaan enempi tunteella kuin järjellä. Sulla näyttää jääneen päälle monia uskomuksia internetistä ja esim. Youtubesta joissa saattoi olla jotain perää 7-10 vuotta sitten, mutta ei enää tänään. Tässä Teoston sivulta:
 
http://www.teosto.fi/teosto/artikke … in-kysytyt-kysymykset-ja-vastaukset
 
Siellä sanotaan mm:
 
Miten YouTubessa soineet kappaleet tunnistetaan?
YouTube käyttää Content ID -sisällöntunnistusjärjestelmää, jonka avulla YouTube tunnistaa palvelussa olevat oikeudenhaltijan lataamaa teoskappaletta (kuten äänite tai elokuva) vastaavat teoskappaleet tai osat niistä.
 
Millainen YouTuben sisällöntunnisjärjestelmä on?
YouTuben sisällöntunnistusjärjestelmä on rakennettu niin, että se tunnistaa kappaleen ja ilmoittaa sen lataamisesta oikeudenhaltijoille. Ideana on, että tämän jälkeen sisältöön sovelletaan oikeudenhaltijan valitsemaa menettelyä. Vaihtoehtoja on kolme:
 
Sisältö poistetaan
Sisältö kaupallistetaan mainosten avulla, jolloin ne kerryttävät tuloa
oikeudenhaltijoille
Sisältö jää ilmaiseen käyttöön
 
Saanko korvauksia myös teoksistani, joita muut ovat ladanneet YouTubeen?
Kyllä, jos ne on tunnistettu. Saat korvauksia kaikista teoksista, jotka YouTuben sisällöntunnistusjärjestelmä Content ID on tunnistanut.
 
Ja vastauksena tähän:
 
Spedemix: Youtuben maksamat rojaltithan ovat murto-osa siitä mitä Spotifyn ilmaisversio maksaa.
 
Teosto vastaa näin:
 
Millä tasolla korvaukset ovat suhteessa muihin mainosrahoitteisiin musiikkipalveluihin (kuten Spotify)?
Korvaukset ovat samaa tasoa kaikissa mainosrahoitteisissa musiikkipalveluissa.
 
ja näin:
 
Miten musiikkitietojen raportointi tapahtuu?
YouTube toimittaa raportit käytetystä musiikista Network of Music Partners A/S:lle (NMP), joka käsittelee tiedot Teoston puolesta. NMP käsittelee tiedot ja laskuttaa korvaukset samalla tavoin kuin muidenkin online-palvelujen (kuten Spotifyn) kohdalla.
 
----------------------------------------
 
Spedemix: Riskinottokykyä ei enää ole samalla lailla kuin vaikkapa 20v. sitten, siksi satsaukset keskittyvät semmoisiin projekteihin joista tulee varmimmin takaisin.
 
Voin vakuuttaa sulle, 20 vuotta sitten levysopparin saaminen ei ollut yhtään helpompaa kuin tänään. Homma oli näet huomattavan paljon kalliimpaa mitä tänä päivänä. Ei ollut DAWeja, ei ollut halpoja plugareita vaan asiat tehtiin pirun kalliilla analogisella raudalla. Ei ollut studioita silloin joka niemen ja notkon pohjalla, ja studiosedät olivat oikeasti pitkän linjan rautaisia ammattilaisia, ja heidän aikansa kortilla ja kallista - suuriin riskeihin oli jopa vähemmän varaa silloin kuin nyt. Nykyään löytyy päteviä "puoliammattilaisia" ja vakavia harrastelijoita, jotka tekevät homman naurettavan halvalla, ja kohtuu hyviä kotistudioita on pilvin pimein. Minä ja Sinä, me voimme molemmat tehdä levyn, josta maallikko ei osaa erottaa onko se tuotettu kalliissa ammattistudiossa vai halvassa kotistudiossa.
 
Spedemix: Aina kun joku sanoo, että YT/internet ylipäänsä on parasta mitä muusikoille on tapahtunut joutuu kysymään. "Miksi sitten enemmän muusikoita ei työskentele ammattimaisesti?".
 
Nykyään on hurjasti enemmän hyviä ja taitavia muusikoita jotka haluaisivat elää musiikillaan, mitä 20-30 vuotta sitten. Kilpailu on armottoman kovaa ja kaikenlaisen musiikin tarjonta on ylitsepursuavaa. Se, että joku panostaa täysillä musiikkiin 10 -15 vuotta ei ole tae siitä että musiikilla pystyy elämään, eikä sen pidäkään olla. Keskinkertaisuudella ei pärjää, hyväkään harvemmin riittää, niin se vain menee.

Sehän on tavallaan suhteellista mikä on tulotaso millä pärjää. Ei cd levyaikana myöskään artistit elänyt ensimmäisten julkaisujen myynnillä. Eläminen musiikilla alkoi vasta tokan tai kolmannen levyn kohdalla jolloin tuloja alkoi oikeasti tulemaan. Kun tuote levy myi ja uusia "faneja" tuli kuvioihin ja ne osti myös vanhaa kataloogia.
 
Jossittelua, jos sulla on itellä kaikki oikeudet. Niin alkaa ko näkyä lompakossa kun streamaukset lähenee miljoonaa vuodessa. Toki toi määrä on todella iso. Mutta jos bändi nyt ei ole kovinkaan iso jää tuosta jo jaettavaa koko bändille.
Mun mielestä tilanne ei ole juurikaan muuttunut siinä kohdassa koska artisti voi elää
Taiteellaan. Tavallaan musiikin ilmoille saaminen on helpointa nykyään kuin koskaan.
Kilpailu on myös älyttömän kovaa. Kuten ennenkin.
 
Bändien ei tarvi säästää kauan että on varaa tehdä julkaisu, ja jos skippaa fyysisen levyn kokonaan kustannukset tehdä single, ep tai LP on huomattavasti halvempaa. Mikä toisaalta ehkä aiheuttaa jo ylitarjontaa.

Pop Corn:
 
Millä tasolla korvaukset ovat suhteessa muihin mainosrahoitteisiin musiikkipalveluihin (kuten Spotify)?
Korvaukset ovat samaa tasoa kaikissa mainosrahoitteisissa musiikkipalveluissa.
 
Ovat varmasti samaa tasoa siinä mielessä että kyseessä on senttien kymmensosia tai -sadasosia.
 
Jos katsomme joitain oikeita numeroita (kyseinen data on agregaatti akselilla "indielafka" ja "kaksi vuotta"), eroja alkaa paljastua: http://thetrichordist.com/2014/11/1 … -what-1-million-plays-means-to-you/
 
Näin on siis oikeasti tapahtunut: Miljoona Spotify-streamia tienasi (ei siis netonnut) reilu 5000 dollaria. Miljoona YT-katselukertaa tienasi alle 2000 dollaria. Onko samaa tasoa?
 
Jos koet tuo datan liian vanhaksi, joku laski mitä signatun artistin tarttee myydä/streamata jotta tienaa minimipalkan kuukaudessa: http://www.theguardian.com/technolo … sicians-make-spotify-itunes-youtube
 
Sen mukaan artisti tienaa Spotify-striimeistä minimipalkan kun kuuntelukertoja saa kuukaudessa kerrytettyä reilu miljoona. YT:ssä katselukertoja pitää saada kerrytettyä yli 4 miljoonaa jotta minimipalkka täyttyisi. Kuinka isolla osalla tubettajista kuukausittainen katsojamäärä ylittää ton 4milj.
 
Mikäli Youtube-Suomessa nuo striimaushinnat ovat enemmän tasoissa suhteessa muihin palveluihin, niin hyvä. Youtube-Woldwidessä näin asia ei kyllä ole.
 
Pop Corn: Voin vakuuttaa sulle, 20 vuotta sitten levysopparin saaminen ei ollut yhtään helpompaa kuin tänään. Homma oli näet huomattavan paljon kalliimpaa mitä tänä päivänä. Ei ollut DAWeja, ei ollut halpoja plugareita vaan asiat tehtiin pirun kalliilla analogisella raudalla. Ei ollut studioita silloin joka niemen ja notkon pohjalla, ja studiosedät olivat oikeasti pitkän linjan rautaisia ammattilaisia, ja heidän aikansa kortilla ja kallista - suuriin riskeihin oli jopa vähemmän varaa silloin kuin nyt. Nykyään löytyy päteviä "puoliammattilaisia" ja vakavia harrastelijoita, jotka tekevät homman naurettavan halvalla, ja kohtuu hyviä kotistudioita on pilvin pimein. Minä ja Sinä, me voimme molemmat tehdä levyn, josta maallikko ei osaa erottaa onko se tuotettu kalliissa ammattistudiossa vai halvassa kotistudiossa.
 
Yeah, mäkin voin vakuuttaa sulle että henkilöstökulut ovat edelleen ja ovat aina olleet se isoin menoerä. Jos haluat levyllesi miksaamaan sen tyypin joka on kaikkien (ja myös sun) mielestä paras just siihen hommaan, joudut (ja jouduit) pulittamaan hänelle 5000 dollaria/biisi. Jos tyyppi sattuu olemaan pikkuisen tuntemattomampi, saattaa päästä halvemmalla: 1000 dollaria/biisi. Tuota ei mikään teknologia muuta. Sama juttu äänityshuoneissa: Jos haluat hyvän rumpalin kannuttamaan kunnon huoneessa albumillesi se tulee maksamaan 1000-2000€/päivä.
 
Jos sä haluut sun kylppäris tip-top-kuosiin olisitko valmis riskeeraamaan pätevään "puoliammattilaiseen" tai vakavaan harrastelijaan joka tekee homman naurettavan halvalla? Muista: Koet että tää kylppäri on ehkä sun elämäs tärkein projekti.
 
Tuo että joku tekee olkkarissaan vuoden siisteimmän levyn on ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Leijonanosa musiikista jota kulutamme on kulkenut raudanlujien ammattilaisten käsien kautta. Myös taiteellisimmissa projekteissa: esim. Björkin kuuluisimmat albumit Homogenic ja Vespertine on molemmat miksannut Spike Stent -niminen hahmo joka on Britannian yksi tunnetuimpia miksaajia. Jos Björkillä ei olisi ollut aikoinaan varaa tuohon jätkään (nykyään ei siis ole) nämäkään albumit eivät välttämättä olisi olleet niin legendaarisen kuuloisia kuin ovat.
 
Ylläoleva musa ei ole tehty siten että rima on asetettu "kohtuuhyväksi". Sillä on oikeasti eroa palkkaatko jonkun huippuammattilaisen vai jonkun "ihan OK tyypin", ei ne niitä huipputason tekijöitä muuten käytettäisi vuodesta toiseen.
 
Samalla logiikalla ei tarttisi palkata Christopher Nolania ohjaamaan ja käsikirjoittamaan yhtä ainuttakaan leffaa sillä senhän tekee joku muu halvemmalla.
 
Pop Corn: Nykyään on hurjasti enemmän hyviä ja taitavia muusikoita jotka haluaisivat elää musiikillaan, mitä 20-30 vuotta sitten. Kilpailu on armottoman kovaa ja kaikenlaisen musiikin tarjonta on ylitsepursuavaa. Se, että joku panostaa täysillä musiikkiin 10 -15 vuotta ei ole tae siitä että musiikilla pystyy elämään, eikä sen pidäkään olla. Keskinkertaisuudella ei pärjää, hyväkään harvemmin riittää, niin se vain menee.
 
Toki. Muusikoiden soittotaso on noussut tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen (sekä kevyen että klassisen musiikin puolella). Ja toki aina on ollut ihmisiä jotka tekevät paljon töitä ja se kuitenkaan ei tuota hedelmää. Kilpailu on aina ollut armottoman kovaa.
 
Sen sijaan ansantamahdollisuukien puolella on tapahtunut raju polarisaatio; ne jotka nousee tuon informaatiotulvan yli tienaavat suhteessa muihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mikä on aika koomista kun miettii mitä verkon oli tarkoitus tehdä. Aikoinaan jos olit pikkutekijä, saatoit kuitenkin jatkaa omaa juttuasi vuodesta toiseen pienemmällä skaalalla (vähän niin kuin pienyhtiöt Suomessa) niin että siinä on myös rahallisesti järkeä. Vuonna 2015 se on "Go Big or Go Bankrupt".