Kitarat: kitarakamat ›

tumppusormi: Tiedossa on, että se vaikuttaa jonkin verran.
 
Mistä se tiedetään?

FensonGibder: Se puuro kuvasi sitä, että kun soitat kuusi kieltä, joissa jokaisessa kielessä soi kymmenen sävelsarjaa - jokainen laskennallisesti vaikka keskimäärin 2000hertzin taajuudella. Se takoittaa että tallan kautta kulkee joka sekunti 100000 aaltoa, joista jokainen hajoaa joka suuntaa tallassa ja heijastelee sinne tänne. Pieni osa näistä palaa epämääräiseen aikaan takaisin kieleen, vain tehdäkseen rundin uudelleen lähes välittömästi.
 
Koska tämä puuro ei kuulu soitossa mitenkään, se kohina on niin tasaisesti jakautunutta puuroa, että se voidaan unohtaa kokonaan siitä tonesta. Se ei vaan erotu.
 
Jahtaat siis olematonta jänistä.
 
OK. LUin tuon aiemman postauksesi uudestaan. Olin käsityksessä, että puurolla tarkoitit perustaajuutta ja harmonisia, jotka ovat rungossa palautuisivat puurona. Sorry my bad. Nyt kuitenkin osa perustaajuuden energiasta ja harmonisista siirtyy runkoon, vaikka olet muuta väittänyt. Ok sanot, että ne energiat ovat niin pieniä, että niillä ole mitään merkitystä.
 
Jos kuitenkin siirrän nuo energiat toisesta kitarasta esimerkiksi kaulan välityksellä toiseen, pystyn soittamaan sitä kitaraa, johon nuo energiat siirtyivät riittävän hiljaa plektrallakin, että mikrofonit poimivat signaalit yhtä voimakkaina. Tämä ei tietenkään ole sellaista soittoa, mitä käytännössä tehdään. Mutta käytännössä myös nuo runkoon siirtyneet energiat ovat myös siitä soitettavasta kitarasta, jolloin myös ne kielistä runkoon siirtyneet energiat palautuisivat voimakkaampana (tämä ilman todistelua, oletan että näin on). Ota myös huomioon, että talla ja yläsatula/ kaulan nauha eivät ole ideaalisia seisovan aallon päätepisteitä. Ne ovat kiinni siinä puussa, joka antaa vähän periksi, joten siksi mielestäni puut voivat vaikuttaa myös näihin värähtelyihin, kuten sutainin tapaan vaikuttavatkin. Vaikuttavatko sitten jokaiseen harmonisen taajuden vaimentumiseen samallalailla, niinkuin Willseasyguitar väittää, niin olen erimieltä, toteamalla ilman todistetta.
 
Puurovärähtelyt olisivat noita kielen pituussuuntaan meneviä värähtelyjä, mikäli ymmärsin oikein. Joten jos nyt siis vedän plekulla paksua kieltä ees taas saisin aikaiseksi eniten runkoon siirtyvää signaalia?

Kielen sivuttainen aaltoliike on kahden pitkittäisen edestakaisin poukkoilevan aallon interferenssinä syntyvä liike.
 
Kun kieltä näpäytetään, jännitys näppäilykohdassa hetkellisesti kasvaa ja kieli pyrkii takaisin tasapainoon, jolloin jännitys purkautuu kohti kielen kiinnityspisteitä, joista suurin osa energiasta palaa takaisin.
 
Kielen poikittainen aaltoliike on siis oikeastaan vain tapa hahmottaa tämä prosessi, ja toisaalta se on kiinnostava, koska siinä on huomattava matemaattinen säännönmukaisuus, ja koska magneettimikrofoni voi rekisteröidä sen ääneksi muunnettavaksi sähkövirraksi.

varpio: Mistä se tiedetään?
 
Juu olet oikeassa, että ei oikeastaan välttämättä tiedetä. Oletuksia tehty Toledon tutkimuksen, youtubevideoiden ja aiemman uskomuksen perusteella, mutta mitään oikeasti tarkkaa ja toistettavaa mittausta ei ole tehty.

Ei niin vakava mutta osittain vakava ehdotus jollekkin näppärälle: Hommaa jokunen täysin samanlainen kitara, jotka tehty eri materiaaleista (puulajeista) toki sama kielisetti jokaisessa. Yksi satsi mikkejä joita käyttää jokaisessa vuorollaan. Värähtelyantureita kaulaan ja bodyyn eri kohtiin ja maailmanlopun mikitykset vahvistimelle ja akustisesti. Näistä käppyröistä sitten joku näppärämpi voi jotain ehkä päätellä? Varmaan tohon keksis vielä lisää mutta hyvä alku vois olla? :) Mielenkiinnolla odotan tuloksia! :)

FensonGibder: Se puuro kuvasi sitä, että kun soitat kuusi kieltä, joissa jokaisessa kielessä soi kymmenen sävelsarjaa - jokainen laskennallisesti vaikka keskimäärin 2000hertzin taajuudella. Se takoittaa että tallan kautta kulkee joka sekunti 100000 aaltoa, joista jokainen hajoaa joka suuntaa tallassa ja heijastelee sinne tänne. Pieni osa näistä palaa epämääräiseen aikaan takaisin kieleen, vain tehdäkseen rundin uudelleen lähes välittömästi.
 
Koska tämä puuro ei kuulu soitossa mitenkään, se kohina on niin tasaisesti jakautunutta puuroa, että se voidaan unohtaa kokonaan siitä tonesta. Se ei vaan erotu.
 
Jahtaat siis olematonta jänistä.
 
Hahaa..nyt Fenson kiersi itsensä solmuun. Jos näin olisi, niin sama tapahtuisi akustisessakin, jossa juurikin tuo koppa "puuroineen" soi voimakkaammin kuin kielet ja vieläpä kovin selkeästi. Eikä sähkökitarassakaan olisi ominaista akustista ääntä. Molemmissa runko on olennainen osa värähtelypiiriä, jossa kielet värähtelevät piirin ominaisella tavalla.
 
Tumppusormi on mielestäni hyvin selvillä värähtelyn siirtymisestä väliaineesta toiseen ja olen itsekin kertonut soittavani toisella kitaralla (kytkemättömällä) toista (kytkettyä) ja hyvin liikkuu ääni tässä tapauksessa jopa kahden tallan kautta kieliin. Kerroinpa siinä aiemmassa väittelyssä, mitä eroja mahongissa ja lepässä oli, mutta eipä se tuntunut olevan mahdollista.

Tuossa vielä se edellinen testi:
 
Teinpä joutessani testejä mahongilla ja lepällä, siis kuinka voimakkaasti body siirtää värähtelyn takaisin. Kieli soimaan ja seurailemaan kerrannaisien vaikutuksia muihin kieliin samassa kitarassa.

Järjestely: Kitara tukevalle, pehmustetulle pallille kielet ylöspäin ilman sähköjä. Ekana vaikutus ylöspäin.

Ala-E:

-Lepässä (strato) D-kielen toinen nauha (1. okt) väräjää villisti. Ylä-e (2. okt) ei liiku juuri ollenkaan.

-Mahongissa (LP) D-kielen toinen nauha väräjää voimakkaasti, muttä vähemmän kuin lepässä. Vastaavasti ylä-e soi selkeästi. Erikoista on, että b-kieli pyrkii voimakkaasti mukaan!

A:

-Lepässä G-kielen toinen nauha (1. okt) väräjää voimakkaasti, mutta hillitymmin kuin E-kielen tapauksessa. Ylä-e viides nauha (2. okt) värähtelee hiukkasen.

-Mahongissa G-kielen toinen nauha väräjää leppää voimakkaammin, lähes samalla tavalla kuin E-kielen tapauksessa. Ylä-e viides nauha värähtelee selkeästi.

D:

-Lepässä B-kielen kolmas nauha (1. okt) väräjää heikosti, tuskin havaittavasti.

-Mahongissa B-kielen kolmas nauha väräjää edelleen selvästi, mutta vähemmän kuin alemmilla kielillä. Ero leppään suuri.

G:

-Lepässä ylä-e kolmas nauha (1 okt) väräjää hyvin vähäisesti, jos ollenkaan.

-Mahongissa ylä-e kolmas nauha väräjää hieman vähemmän kuin alemmilla kielillä, mutta hyvinkin selvästi. Tässä valtava ero.

 

Sitten vaikutus alaspäin:

Ylä-e, kolmas nauha:

-Lepässä G-kieli (1. okt alas) väräjää heikosti.

-Mahongissa G-kieli väräjää selkeästi enemmän, mutta ei erityisen voimakkaasti.

B-kieli, kolmas nauha:

-Lepässä D-kieli (1. okt alas) väräjää hennosti.

-Mahongissa D-kieli väräjää ehken leppää vähemmän, mutta havaittavasti. (tässä hankala sanoa)

G-kieli, toinen nauha:

-Lepässä A-kieli (1. okt alas) väräjää selkeästi, voimakkaammin kuin ylemmillä kielillä.

-Mahongissa varsin sama kuin lepässä. Ei selkeää eroa.

D-kieli, toinen nauha:

-Lepässä Ala-E (1. okt alas) väräjää jo voimakkaasti. Ylä-e hiukkasen.

-Mahongissa Ala-E väräjää vielä voimakkaammin kuin lepässä. Ylä-e myös selkeästi enemmän.

Oma tulkinta tästä on, että mahongin (+vaahterakansi) taajuusalue on hyvinkin tasainen, eikä juurikaan korosta mitään eikä myöskään vaienna. Lepällä (+ vaahteraotelauta) taajuudet korostuvat alataajuuksilla ja kerrannaiset vaimentuvat voimakkaasti varsinkin ylemmillä taajuuksilla (onko straton jousilla tekemistä asian kanssa??). Saman testin voi kuka vaan tehdä niin sähköllä kuin ilmankin. Tässä halusin poistaa vahvistimen tuoman lisäefektin bodyyn.

Parhaiten asian huomaa soinnuissa, jossa LP soi hyvin täyteläisesti korostamatta mitään (=tummempi). Stratossa taas ylemmät kielet soivat ikäänkuin erillään, hyvin kirkkaasti ja alapää on rouhevampi (=kirkkaampi).

Yallup: Tuossa vielä se edellinen testi:
 

 
Sorry en lukentu testiä tarkasti läpi, mutta tallat ja satulat ovat erilaisia ja kaularautakin voi vissiin vaikuttaa. Voi olla, että puutkin, mutta ei voi päätellä varmaksi.

Yallup: Hahaa..nyt Fenson kiersi itsensä solmuun. Jos näin olisi, niin sama tapahtuisi akustisessakin, jossa juurikin tuo koppa "puuroineen" soi voimakkaammin kuin kielet ja vieläpä kovin selkeästi.
 
Höhö, akustisessa talla on kiinni värähtelevässä kannessa. Totaalisen eri asia kuin sähkiksen kiinteämpi talla-runko, joka on tehty mahdollisimman värähtelemättömäksi.
 
Et siis ymmärrä akustisen kitaran tomintaperiaatetta, tai miten se eroaa sähkiksen rungosta. Huutelemalla tietämättömyyttäsi, et edistä asiaa kyllä mitenkään..

Tein taas testiä minäkin, ehkä voi päätellä jotain, ehkä ei. En tehnyt tallennetta, joten jää sanalliseksi. Näissä siis huomio on siinä sähköisesti saatavassa signaalissa, jonka kuulin kaiuttimista vahvistettuna.
 
Kitarasta toiseen ei tunnu siirtyvän ollenkaan sitä ääntä, joka kuuluu, kun plektraa liikuttaa paksulla kielellä kaulaa pitkin. Ainakaan itse en saznut siirtymää aikaiseksi. Päätyikö se nyt sitten puuroksi joka kumosi itsensä, niin ei tietoa. Sen sijaan kielten soittaminen siirtyi, edelleen.
 
Sitten pistin taas puupalan 12 ja 13. nauhan väliin tallaksi, ja 14. nauhasta eteenpäin otelautakäsi damppasi kielet. Plektran liike yläsatulan ja 12. nauhan väliltä kuului aika selvästi punotuilla kielillä. Ei punotuilla kielillä plektraa joutuu liikuttamaan nauhojen suuntaisesti, jotta mitään mikkien poimimaa signaalia tulisi esiin. Paksun kielen kohdalla sanoisin, että jos plektraa liikutti kielen päällä siinä mikkien kohdalla, signaali oli noin kaksi kertaa niin suuri (huom. dampatut kielet), kuin tuolla 12. nauhasta kohti yläsatulaa liikutettaessa.
 
Voisin väittää, että tuo plektran liikuttelun tuoma energia ei siirry toiseen runkoon, tämä pikaisen kokeilun seurauksena. Onko yhtä teorian kanssa?

Yallup: Tuossa vielä se edellinen testi:
 
Teinpä joutessani testejä mahongilla ja lepällä, siis kuinka voimakkaasti body siirtää värähtelyn takaisin. Kieli soimaan ja seurailemaan kerrannaisien vaikutuksia muihin kieliin samassa kitarassa.

Järjestely: Kitara tukevalle, pehmustetulle pallille kielet ylöspäin ilman sähköjä. Ekana vaikutus ylöspäin.

Ala-E:

-Lepässä (strato) D-kielen toinen nauha (1. okt) väräjää villisti. Ylä-e (2. okt) ei liiku juuri ollenkaan.

-Mahongissa (LP) D-kielen toinen nauha väräjää voimakkaasti, muttä vähemmän kuin lepässä. Vastaavasti ylä-e soi selkeästi. Erikoista on, että b-kieli pyrkii voimakkaasti mukaan!

A:

-Lepässä G-kielen toinen nauha (1. okt) väräjää voimakkaasti, mutta hillitymmin kuin E-kielen tapauksessa. Ylä-e viides nauha (2. okt) värähtelee hiukkasen.

-Mahongissa G-kielen toinen nauha väräjää leppää voimakkaammin, lähes samalla tavalla kuin E-kielen tapauksessa. Ylä-e viides nauha värähtelee selkeästi.

D:

-Lepässä B-kielen kolmas nauha (1. okt) väräjää heikosti, tuskin havaittavasti.

-Mahongissa B-kielen kolmas nauha väräjää edelleen selvästi, mutta vähemmän kuin alemmilla kielillä. Ero leppään suuri.

G:

-Lepässä ylä-e kolmas nauha (1 okt) väräjää hyvin vähäisesti, jos ollenkaan.

-Mahongissa ylä-e kolmas nauha väräjää hieman vähemmän kuin alemmilla kielillä, mutta hyvinkin selvästi. Tässä valtava ero.

 

Sitten vaikutus alaspäin:

Ylä-e, kolmas nauha:

-Lepässä G-kieli (1. okt alas) väräjää heikosti.

-Mahongissa G-kieli väräjää selkeästi enemmän, mutta ei erityisen voimakkaasti.

B-kieli, kolmas nauha:

-Lepässä D-kieli (1. okt alas) väräjää hennosti.

-Mahongissa D-kieli väräjää ehken leppää vähemmän, mutta havaittavasti. (tässä hankala sanoa)

G-kieli, toinen nauha:

-Lepässä A-kieli (1. okt alas) väräjää selkeästi, voimakkaammin kuin ylemmillä kielillä.

-Mahongissa varsin sama kuin lepässä. Ei selkeää eroa.

D-kieli, toinen nauha:

-Lepässä Ala-E (1. okt alas) väräjää jo voimakkaasti. Ylä-e hiukkasen.

-Mahongissa Ala-E väräjää vielä voimakkaammin kuin lepässä. Ylä-e myös selkeästi enemmän.

Oma tulkinta tästä on, että mahongin (+vaahterakansi) taajuusalue on hyvinkin tasainen, eikä juurikaan korosta mitään eikä myöskään vaienna. Lepällä (+ vaahteraotelauta) taajuudet korostuvat alataajuuksilla ja kerrannaiset vaimentuvat voimakkaasti varsinkin ylemmillä taajuuksilla (onko straton jousilla tekemistä asian kanssa??). Saman testin voi kuka vaan tehdä niin sähköllä kuin ilmankin. Tässä halusin poistaa vahvistimen tuoman lisäefektin bodyyn.

Parhaiten asian huomaa soinnuissa, jossa LP soi hyvin täyteläisesti korostamatta mitään (=tummempi). Stratossa taas ylemmät kielet soivat ikäänkuin erillään, hyvin kirkkaasti ja alapää on rouhevampi (=kirkkaampi).
 
Voi ääässs!
 
Se miksi ne kielet värisevät johtuu siitä, koska ne pyrkivät värisemään ominaistaajuudellaan. Jos kopautat kantta, niin kielet värisevät hiljakseen (aina about saman kuuloisesti), koska se on niiden ominaistaajuus. Tämä on käänteinen ilmiö sille, että jos soitat kieltä, niin runko ja muut kitaranosat pyrkivät värisemään omilla ominaistaajuuksillaan.
 
Runko ei muokkaa tuota kielen ominaisvärinää mitenkään, vaan se on mitä on: siihen vaikuttaa kielen ominaisuudet kuten kielen massa, pituus ja jännityksen voima, EI rungon ominaisuudet. Samoin rungon ominaistaajuuteen vaikuttavat rungon ominaisuudet, EI kielen ominaisuudet. T i e t e n k i n!

tumppusormi: Tosta saa käsityksen, että saat sisäistä nautintoa saamalla ilmaista toisille heidän olevan vähempiälyisiä.
 
Sua ei kuitenkaan haittaa, että hän naureskelee ensin eräille toisille jäsenille..
 
Eli kiviä saa sitten heitellä, kunhan ne lentelevät Fensonin suuntaan.
 
Hymähdin.

FensonGibder: Sua ei kuitenkaan haittaa, että hän naureskelee ensin eräille toisille jäsenille..
 
Eli kiviä saa sitten heitellä, kunhan ne lentelevät Fensonin suuntaan.
 
Hymähdin.
 
No olet vain vetänyt sellaista linjaa, että aina jokin fysiikan juttu, ja sitten jatkanut, että taukit ei tajua. Sinua kohtaan heitetyistä kivistä puuttuu tuo "et tajuu tätä" ja sitten linkki siihen fysiikka opukseen. Olen vain huomaavinani tässä tällaisen kuvion.
 
No itse aiheeseen, multa tulee myös kohta toinen postaus, johon ilmeisesti voisin saada ihan asiallisenkin vastauksen.

tumppusormi: No olet vain vetänyt sellaista linjaa, että aina jokin fysiikan juttu, ja sitten jatkanut, että taukit ei tajua. Sinua kohtaan heitetyistä kivistä puuttuu tuo "et tajuu tätä" ja sitten linkki siihen fysiikka opukseen. Olen vain huomaavinani tässä tällaisen kuvion.
 
No itse aiheeseen, multa tulee myös kohta toinen postaus, johon ilmeisesti voisin saada ihan asiallisenkin vastauksen.
 
Pyydän anteeksi, jos joku on pahoittanut mielensä teksteistäni. Kärkevä kirjoitus kirpoaa taisteluväsymyksestä; tässä triidissä on sata sivua, ja parissa samasta aiheesta väännetyssä triidissä on yli sata sivua.
 
Lyhyesti sanottuna, näillä sivuilla olen pyrkinyt pitäytymään fysiikan laeissa ja ei-kaupallisissa tutkimuksissa, koska en ole löytänyt muita yhtä luotettavia lähteitä. Pahoittelen jos Toledotulehdus on aiheuttanut pitkälle edenneen universiteettitrauman.
 
Vetäydyn ainakin muutamaksi päiväksi sivuun, joten lava on vapaa uusille näkökulmille.

Pointsit fensonille sinnikkyydestä. Vastapuolella on ollut sentään useampi ketju ja vaihtopelaajia....

tumppusormi: Tein taas testiä minäkin, ehkä voi päätellä jotain, ehkä ei. En tehnyt tallennetta, joten jää sanalliseksi. Näissä siis huomio on siinä sähköisesti saatavassa signaalissa, jonka kuulin kaiuttimista vahvistettuna.
 
Kitarasta toiseen ei tunnu siirtyvän ollenkaan sitä ääntä, joka kuuluu, kun plektraa liikuttaa paksulla kielellä kaulaa pitkin. Ainakaan itse en saznut siirtymää aikaiseksi. Päätyikö se nyt sitten puuroksi joka kumosi itsensä, niin ei tietoa. Sen sijaan kielten soittaminen siirtyi, edelleen.
 
Sitten pistin taas puupalan 12 ja 13. nauhan väliin tallaksi, ja 14. nauhasta eteenpäin otelautakäsi damppasi kielet. Plektran liike yläsatulan ja 12. nauhan väliltä kuului aika selvästi punotuilla kielillä. Ei punotuilla kielillä plektraa joutuu liikuttamaan nauhojen suuntaisesti, jotta mitään mikkien poimimaa signaalia tulisi esiin. Paksun kielen kohdalla sanoisin, että jos plektraa liikutti kielen päällä siinä mikkien kohdalla, signaali oli noin kaksi kertaa niin suuri (huom. dampatut kielet), kuin tuolla 12. nauhasta kohti yläsatulaa liikutettaessa.
 
Voisin väittää, että tuo plektran liikuttelun tuoma energia ei siirry toiseen runkoon, tämä pikaisen kokeilun seurauksena. Onko yhtä teorian kanssa?
 
Nyt vähän mietin asioita, ja olen pahoillani, jos tämä on jo ollut päivän selvää aiemmin...Mutta testini perusteella päättelisin asian olevan seuraavasti.
 
Seisovien aaltojen tapauksessa koko kitara toimii kuin äänirauta. Sen saa värisemään napauttamalla kieltä, ja sillä pystyy siis värähtelyn siirtämään toiseen kappaleeseen.
 
Voisi ajatella, että esimerkiksi kitara olisikin 10 metriä tai pidempi lankku, joka on jonkun betonipylpyrän päihin kiinnitetty. Nuo pylpyrät ovat ne seisovan aallon solmupisteet, tai esimerkiksi satula. Nyt jos tuohon lankkuun vielä kiinnitetään jokin raskas vaijeri (kitaran kieli) ja se laitetaan hyppynarun tavoin liikkeelle, siirtyy tuota seisovaa aaltoliikettä jatkona tuohon pitkään lankkuun. Itse lankunkin saa heilumaan potkaisemalla sitä keskeltä. Jos tämä ajatus on oikein, niin onko lankun materiaalilla vaikutusta sen värähtelyyn, jos massa säilyy samana? Tai vaimeneeko harmoniset värähtelyt tuossa lankussa eritavalla ? Tästä on mielestäni nuotteja soitettaessa kyse.
 
Sitten taas kun plektralla vedetään tuota vaijeria, ei synny seisovaa aaltoa, vaan tuon lankun sisälle menee jotain kulkemaan, eli tämä puuro. Tähän varmasti materia vaikuttaa, mutta etenevätkö nämä edes väliaineesta toiseen. Ja vaikka näitä esiintyy siis normaaleja nuotteja soitettaessa sanotaan nyt vaikka soittotekniikan epäpuhtautena (on kaikilla, jopa sillä uber guitar herolla), niin normaalissa nuotissa näiden äänien esiintyminen on jo lähtötasoltaan niin pieni, että sanoisin että puun vaikutuksista ei tarvitse puhua. Pitäskö tässä nyt sitten vetää testit ihan vain plektraa siirtelemällä kieltä pitkin, jotta ne erot saa parhaiten esiin? Entäs sitten ne pinch harmonicit ? Kuulisin mielelläni testiaineistoa.

Tätä ketjua oli tovi ihan mielenkiintoista lukea, kunnes tajusin, että täällä on lähinnä tää yks kaveri joka jaksaa päivästä toiseen todistella muille sitä omaa näkemystään, että puulla tai kitaran rungon materiaalilla ylipäätä ei ole merkitystä.
 
Sori, mulle ei ainakaan noi perustelut riitä tai kuulosta vakuuttavilta. Mä en myöskään usko mihinkään kitaranrakentajien / kaupallisen tahon salaliittoon jolla on tarkoitus kusettaa kuluttajia. Se, että kuulostaako joku tonewood paremmalta kuin vaikkapa metallisella rungolla varustettu kitara on sitten ihan subjektiivinen asia, erilaiselta ne kyllä kuulostaa ainakin omiin korviini.
 
Mä en ole mikään fysiikan asiantuntija, en edes kitaran rakentaja tai teknikko. Sen kuitenkin olen itsekkin todennut, että kitarat kuulostaa erilaiselta, vaikka speksit olis samat. Kun kerran kielen värähtely niinkin voimakkaasti siirtyy runkoon, että sen tuntee voimakkaasti kehossa jota vasten kitara lepää, mun on vaikea uskoa, että se missä ne kielet loppujen lopuksi on kiinni ei vaikuttais miten se kieli jatkaa värähtelyä.
 
Ehkä mä olen hyväuskoinen moukka kun uskon enemmän siihen mitä satoja, tuhansia, kymmeniätuhansia soittimia rakentaneet kitarasepät tuppaa toistavan, eli on merkitystä. Se kuulostaa vielä epätodennäköisemmältä, että erot syntyis vaan esim. siitä, että toisessa olis parempi kaulaliitos tai vaikkapa eroa talloissa vaikka niiden pitäis olla tullu samasta koneesta ja olla käytännössä identtisiä.

Ilelee: Tätä ketjua oli tovi ihan mielenkiintoista lukea, kunnes tajusin, että täällä on lähinnä tää yks kaveri joka jaksaa päivästä toiseen todistella muille sitä omaa näkemystään, että puulla tai kitaran rungon materiaalilla ylipäätä ei ole merkitystä.
 
Sori, mulle ei ainakaan noi perustelut riitä tai kuulosta vakuuttavilta. Mä en myöskään usko mihinkään kitaranrakentajien / kaupallisen tahon salaliittoon jolla on tarkoitus kusettaa kuluttajia. Se, että kuulostaako joku tonewood paremmalta kuin vaikkapa metallisella rungolla varustettu kitara on sitten ihan subjektiivinen asia, erilaiselta ne kyllä kuulostaa ainakin omiin korviini.
 
Mä en ole mikään fysiikan asiantuntija, en edes kitaran rakentaja tai teknikko. Sen kuitenkin olen itsekkin todennut, että kitarat kuulostaa erilaiselta, vaikka speksit olis samat. Kun kerran kielen värähtely niinkin voimakkaasti siirtyy runkoon, että sen tuntee voimakkaasti kehossa jota vasten kitara lepää, mun on vaikea uskoa, että se missä ne kielet loppujen lopuksi on kiinni ei vaikuttais miten se kieli jatkaa värähtelyä.
 
Ehkä mä olen hyväuskoinen moukka kun uskon enemmän siihen mitä satoja, tuhansia, kymmeniätuhansia soittimia rakentaneet kitarasepät tuppaa toistavan, eli on merkitystä. Se kuulostaa vielä epätodennäköisemmältä, että erot syntyis vaan esim. siitä, että toisessa olis parempi kaulaliitos tai vaikkapa eroa talloissa vaikka niiden pitäis olla tullu samasta koneesta ja olla käytännössä identtisiä.
 
olet väärässä, mutta muita ihmisiä se ei haittaa, joten kaikki hyvin.

Ilelee: Sen kuitenkin olen itsekkin todennut, että kitarat kuulostaa erilaiselta
Koska ne kuullostavat akustisesti erilaisilta. Kielen liike on kuitenkin lähes identtinen, ja siksi sähköinen saundi kuullostaa korvalla samalta.
 
vaikka speksit olis samat.
Ei ne ole samat. Mikit on aina erilaiset ja kielten jännityksessä ja massassa on eroja. Samoin tallan ja satulan kosketus kieleen voi olla erilainen. Samoin tallan tiukkuus runkoa vasten, etc. Nämä vaikuttavat siihen sähköiseen saundiin eli kielessä liikkuviin aaltomuotoihin.
 
Samoin kymmenet parametrit kitarasta vahvistimelle pystyvät vaikuttamaan vahvistimen lopulliseen ääneen, piuhan ominaisuuksista lähtien.
 
Mutta tässä perustava selostus, miksi on turhaa väittää puiden vaikuttavan sähköiseen saundiin. Tämä on tarkoitettu lähinnä niille, jotka haluavat ymmärtää äänienergian perusominaisuuksia, eivätkä saa insta-näppylöitä tiedosta.
 
Ääni on energiaa tietyllä t a a j u u d e l l a.
 
Hiljainen ääni = sama t a a j u u s, mutta matalampi aalto (pienempi energia)
 
Äänekäs ääni = sama t a a j u u s, mutta korkeampi aalto (isompi energia)
 
Muuttuuko puheen/huutamisen sisältö betoni- tai hirsiseinän takaa kuunnellessa.
Ei muutu, se vaimenee (äänen energia vähenee).
 
Muuttuuko huudon sisältö puolen kilometrin päästä kuunnellessa? Ei muutu, se vaimenee (äänen energia vähenee).
 
Tämä tarkoittaa, että väliaine EI m u u t a taajuutta, vain vaimentaa äänen.
J o s taajuus muuttuisi, pitäisi äänen varastoitua seinässä, tai missä tahansa ilmaa kiinteämmässä aineessa kuin ilma.
 
Näin kuitenkin väitetään, että alkuperäiset kielen taajuudet muuttuvat kitaran rungossa. Ohhoh, olisipa se erikoista!
 
Koska sitten taajuus muuttuu? Onko sellaista tilannetta? Ei.
Äänienergiaa, kuten mikä tahansa energiaa, ei voi ilmestyä lisää tyhjästä, eikä energiaa voi myöskään muuttaa ilman ulkopuolista työtä. Fysiikan peruslaki.
 
Kysymys:
Entä piipaa-auton ääni? Sen taajuushan muuttuu kun se ajaa poispäin kuulijasta?
Vastaus:
Ei. Taajuus ei muutu. Äänilähde vain siirtyy kokoajan kauemmaksi. Yhtäaikaisesti kuultuna piipaa-autossa istujasta ääni kuullostaa ihan normaalilta, vaikka tienlaidassa seisovasta sama ääni kuullostaa selvästi erilaiselta.
 
Yhteenveto:
Mikään materiaali ei muuta äänen sisältöä, eli saundin tunnusomaista aaltomuotoa.
Siis kitaran runkokaan ei muokkaa energiaa, se vain vaimentaa sitä.
 
Se on fysiikan laki. Jos väität muuta, niin olisi hauskaa kuulla niitä perusteita.