Rock, pop, alternative ›

kaleidoskooppi: Voisin aika varmaksi veikata, että J. Karjalaisen bändissä ei käytetä mallintavia vahvistimia. Tuttu studio, tutut laitteet, tutut ja osaavat soittajat valmiiks reenatuilla biiseillä on avain onneen.
 
Okei ja hyvä niin. Ja mihinkäs ne soundit siitä hukkuisikaan jos tutussa studiossa pistää tutun mikin tuntun kaapin eteen juuri siihen kohtaan kuin aina ennenkin.
 
Tuolla Facessa kyllä sanottiin myös että levyn teko jatkuu syksyyn, eli oliskos tässä kyseessä lähinnä pohjaraitojen teko, soolot, laulut plus kaiken maailman hilppeet sitten myöhemmin.
 
Mutta niinhän se on että amatööreillä sitä aikaa menee.

Hienoa että Jukalta vielä irtoaa. Ollaan molemmat Roihekasta.
Olen ollut mukana äänittämässä albumin kolmessa päivässä.
Ekana päivänä kymmenen pohjaa ja jotain lisukkeita, tokana laulut ja kolmantena miksaus. Siinä mennään eikä meinata. "Oliko ihan jees? Oli, seuraava" Pikkumokat tuovat vain luonnetta ja nehän voi fiksata protoolsilla jos nyt ihan pakko on. Hankalinta oli että meneillään olivat juuri kesän helteisimmät päivät ja studiossa oli koko ajan +30C. Vettä kului.

Stindebinde-sinkku 20.11. ilmestyvältä Sinulle, Sofia -levyltä: https://www.youtube.com/watch?v=yqxMeObkTgU

Odotan kyllä koko levyä. Viimeksi kävi niin, että muut biisit olivat sinkkulohkaisua parempia, suurin osa suorastaan erinomaisia. Jospa nytkin?

Jucciz: Odotan kyllä koko levyä. Viimeksi kävi niin, että muut biisit olivat sinkkulohkaisua parempia, suurin osa suorastaan erinomaisia. Jospa nytkin?
 
Ai parempia kuin Mennyt mies? Mä taas pidin valtavasti sinkkubiiseistä ja suuri osa loppulevystä aukesi vasta tehokuuntelussa tai keikoilla. Esim. Sinisestä kankaasta Kaisaniemen keikalla ja Kurkien äänet toisella Klubin keikalla.

prää-prää: Ai parempia kuin Mennyt mies? Mä taas pidin valtavasti sinkkubiiseistä ja suuri osa loppulevystä aukesi vasta tehokuuntelussa tai keikoilla. Esim. Sinisestä kankaasta Kaisaniemen keikalla ja Kurkien äänet toisella Klubin keikalla.
 
Mennyt mies ei oo kelvoton kappale, mutta tykkään oikeastaan kaikista muista biiseistä edellisellä levyllä vielä enemmän lukuun ottamatta Meripihkahuonetta, joka ei myöskään oo omia suosikkejani. Jo ekalla kuuntelulla nuo ei-sinkkubiisit säväyttivät selvästi enemmän ja tuntuvat myös kestävän aikaa paremmin näin lukuisia kuuntelukertoja myöhemmin. Vähän samasta syystä vaikkapa Missä se Väinö on -biisi ei jaksa innostaa. Joistakin biiseistä tulee - osittain myöa radion takia - puhkisoitettuja renkuksia. Okei, onhan Villejä lupiinejakin saanut paljon radiosoittoa, mutta sitä taas en kykene luokittelemaan renkutukseksi. :)
 
Mutta monesti näyttääkin menevän niin, että radiosinkut ei oo levykokonaisuudessa niitä sävellyksellisesti/melodisesti kunnianhimoisimpia tai haastavimpia, eivätkä siksi yleensä myöskään omia reseptoreitani eniten kutittelevia biisejä. Poikkeuksiakin tähän toki on: joskus hyvin simppeli biisi saattaa puhutella kovasti. Mun korvat kuuntelevat ennen kaikea sävellystä: sointukulkua ja melodioita, tekstit saavat yleensä hieman vähemmän huomiota, ainakin aluksi. Tää johtuu varmaan ensisijaisesti siitä, että oon soittaja enkä laulaja, mutta varmasti muitakin syitä on.
 
Toivottavasti saadaan pian koko levy kuuluville. Jaksan uskoa, että siellä on hyvää tavaraa.

Eri mieltä ollaan, mutta hyvä selitys.
 
Jucciz: Toivottavasti saadaan pian koko levy kuuluville. Jaksan uskoa, että siellä on hyvää tavaraa.
 
Eihän tuohon oo kuin vähän päälle kuukausi, nopealla aika taululla tulee. Jaksan myös uskoa samaa! Mitä mieltä oot Stindestä?

Stindessä on hyvä teksti, mutta biisi on sellainen perushumppa joka ei kyllä säväytä. A-osa ihan ookoo mutta kertsi on tuollainen jeejee. Tuo teksti olisi toiminut paremmin ehkä kunnon rokkivedon kanssa.
Kuulosti kyllä toisella kuuntelukerralla paremmalta.
Meripihkahuoneesta pidin, vaikka eihän se klassisena biisinä kummoinen ole, se on sellainen grooveveto.

shuffle: Stindessä on hyvä teksti
 
Oikeesti? Mä tosin olen aina pitänyt Jiin tekstejä hänen ylivoimaisesti heikoimpana osa-alueenaan. Oma tyyli joka ei vaan mulle lähde.

Kyllä mä tykkään monista Jiin teksteistä. Niissä on oma stailinsa. Ainoa mikä vähän välillä tökkii on Jiin laulutyyli, sellainen vähän kuiva ja toteava.
 
Hesarissa luki tähän tapaan:
 
"Karjalaisen tarinoille tyypillistä on, että laulun henkilöllä on nimi ja historia. Stindebinde, eli Timo K, on kertojan vanha koulukaveri, josta tuli sittemmin menestyvä, ulkomaillakin keikkaillut bändisoittaja ja lopulta kadulla harhaileva sekakäyttäjä."
 
Soittaako kenenkään kelloja, että kuka? Jos on tuolle tasolle päässyt, niin varmasti joku tuntee. Stindebinde on kyllä ihan magee nimi, oikein 70-lukulainen.
 
Jaahas, se olisi Ismonkin uusi levy sitten spottarissa....

Sävellys tuntuu aika kivalta Stindebindessä, kevyeltä ja juurikin sitä Jiin taattua laattua. Tokalla kuuntelukerralla toi teksti lähtee vähän aukeemaan. Taitaa olla vähän vakavampi toi tarina siinä vaikka laulettuna kuulostaakin aika kepeältä. Kokonaisuutena biisi on ihan toimiva ja kenties pientä hittiainestakin. Mielenkiintoista nähdä (tai kuulla) millanen uusi levy kokonaisuutena on. Ainakin tän biisin perusteella ei Jiiltä ole biisin aiheet vielä tosiaan loppuneet.

Nyt meni itseltä kyllä ohi, suorastaan tylsähkö sävellyksenä. Melodiakin kovin tylsä. Mut, se on vaan yks biisi. Odotellaan levyä tästä huolimatta.

Mainio kappale, vaikka ehkä liaan varmanpäälle vedetty kertsi. Hieno nimi biisillä. Levyä odotellessa!
 
Hienointa tässä uudessa J.Karjalais- tuotannossa on kuitenkin meininki, aikuiset miehet esittävät uskottavasti ja nauttien rock-musiikkia.

Oli aika laimea esitys uusi levy kun aamulla kuuntelin läpi.
Jii on sen tason jätkä että odotukset ovat aina suht korkealla. Ehkä vika on siinä.
Pari kohtalaista rallia.

Valitettavasti omaan makuun yks huonoimmista J-levyistä. Stinde on hyvä biisi, muut ei sytyttäny. Ehkä kun sanat ei miellyttäny (sekä sisältö että toteutus) ja lisäks panin merkille että kaikki biisit lauletaan tosi matalalta, tulee aika aikuisrockkifiilis. Tuotanto on hienoa sinänsä, mutta muutamasta raidasta olisin saanu enemmän irti jos olis ollu vähän sähäkämmät saundit.
 
Mutta tärkeintä lienee että J. ite sanoi levyn olevan "selvästi onnistuminen".

Tämä on rehellinen kolmen tähden levy. Toisaalta ymmärrän tuotannon niukkuuden tällä levyllä, mutta pari kunnon hittiä olisi tasapainottanut levyä kummasti. Edellinen levyhän on mestariteos.

Noin viiden kuuntelun jälkeen aivan kurko levy. Tykkään hemmetisti kun ensin pääsee vähän sisään. Fiilisjuttuja.

Eipä Jii pettänyt taaskaan, sentään, ensikuulemalta useita kivoja biisejä.

aho: Noin viiden kuuntelun jälkeen aivan kurko levy. Tykkään hemmetisti kun ensin pääsee vähän sisään. Fiilisjuttuja.
 
Täysin samaa mieltä! Todella hyvä levy ja en ymmärrä muuta.