| Aihe: Autotune bassolle | 1 |
|---|
|
Nyt saa olla vihainen kun autotune mainittiin - nyt voi rauhoittua.
Tuli sellainen ongelma eteen, että en millään löydä tietoa siitä miten sävelkorjausvehkeet toimivat basson kanssa. Melodyneä ja Autotunea tarjotaan, mutta näiden käytössä on omat haasteensa jos yrittää soittaakin jotain livenä. Ideaali vaihtoehto olisi pieni efektipedaali, jota voisi klikata jotta saisi korjauksen pois ja päälle. Näitä on valmistettu muutama, mutta niistäkin vain yksi kitaralle, ja loput vokalisteille.
Suurimmat ongelmat tulevatkin jo heti tässä: tukevatko tällaiset sävelkorjainpedaalit basson matalia ääniä; tai onko niissä tekniikkaa rikkovia phantom-virtoja asennettuna.
Onko kellään mitään käryä mitä tilanteessa voisi käyttää? Kaikki ehdotukset käyvät usb-kytkimistä räkkiefekteihin. Kunhan vain slaidi nauhattomalla otelaudalla alabeekieltä ylös saisi portaat allensa. |
|
Ei tule sellaista palikkaa mieleen mutta pakko silti ihan uteliaisuudesta kysyä, että mitä sä tarkalleen haet tällä? Onko mielessä jokin tietty soundi tyyliin överiksi vedetty autotune vai haluatko korjata virettä? |
 Etvi
05.10.2015 10:26:33 | |
|
Throni: Kunhan vain slaidi nauhattomalla otelaudalla alabeekieltä ylös saisi portaat allensa. Ensimmäisen kerran kuulen jonkun kaipailevan tällaista. Onko portainen tarkoitus olla kromaattista sorttia vai jonkun erityisen sävellajin mukainen?
Herra Tossavainen - Jatsia apinan raivolla |
|
Throni: Kunhan vain slaidi nauhattomalla otelaudalla alabeekieltä ylös saisi portaat allensa.
Musta tuntuu että tuollaisen soundin saisi aikaan helpoimmin jollain softasynalla. Ajat sitten vaikkapa jalkiolla sitä.
Tuntuu aika absurdilta tuo "slaidilla nauhatonta" mutta voihan se johonkin toimia. Viimeinen vaihtoehto on tietysti treenata tekninen puoli kuntoon mutta siinä saattaa hiukan kestää.
"This motherfucker can play AND dance!" - Paul Jackson |
 Antti1
05.10.2015 14:13:29 (muokattu 05.10.2015 14:13:48) | |
|
Basso on vireenkorjauksen kannalta hyvin ongelmallinen soitin, koska sen sävelkorkeus huitelee erittäin leveästi edestakas rinnakkaisten sävelten kanssa. Lisäksi siinä on usein äärimmäisen vähän sellaista informaatiota mukana, johon nykyaikaiset korjaimet osaavat tarttua. Korkeammat sävelet on helpompia, noiden analysaattorit ymmärtävät poikkeuksetta paremmin korkeampia taajuuksia ja sopivasti soivia yläsävelsarjoja.
Vastaisin jotakuinkin niin, että bassolla hyvin toimivaa korjainta ei ole olemassakaan. |
|
Oisko tähän tarpeeseen?: https://www.youtube.com/watch?v=sOXClSKn-ME |
 MPU
05.10.2015 15:38:15 | |
|
J.Hollström: Oisko tähän tarpeeseen?: https://www.youtube.com/watch?v=sOXClSKn-ME
Ei saa laittaa tällasta linkkiä. Korvat vuotaa verta!
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Moi.
Throni: Kunhan vain slaidi nauhattomalla otelaudalla alabeekieltä ylös saisi portaat allensa.
Bassonkielillä et tule signaalista poimivaa, reaaliaikaisen prosessoinnin mahdollistavaa laitetta löytämään.
Syynä ovat signaalimuodostuksen ja prosessoinnin fysiikka.
DSP:n viive saadaan yksinkertaisella informaatiolla -esim. suodatettu piezo- riittävän viiveettömäksi pienelläkin prosessoriteholla (joka toki kriittisellä hetkellä loppuu), mutta triggaus vaatii aina vähintään yhden täyden aallon jotta informaatio saataisiin tunnistetuksi.
Usein yhden aallon käyttö matalilla taajuuksilla toimii parhaimmillaankin fifty-sixty, eli monasti valitaan useampi aalto vaikka viive aina kasvaa jokaisella "ylimääräisellä" aallolla.
Pitkillä aallonpituuksilla (=matalilla taajuuksilla) millisekunnit juoksevat pitkään ennen kuin päästään prosessoimaan.
Reaaliaikaisesta soittamisesta tulee varsin vekkulia.
Varsinkin kun viive pienenee korkeampiin taajuuksiin päin jos tuota ei ole kompensoitu.
Kuten ensilauseesta voi arvata, helpoin tapa hoitaa homma on vaihtaa piccolokieliin ja käyttää oktaaveria/synaa.
Näin ovat MIDI-basistit tehneet 80-luvulta lähtien.
Itsekin joskus koitin tuota Z3 vanhuksellani.
Toinen vaihtoehto ovat otelautamatriiseihin ja piezotriggaukseen perustuvat soittimet, mutta tuolloin DIY on pitkälti se ainoa tie koska kaupallisia sovellutuksia ei vaivaksi asti ole.
Vieläkään.
T:Samuli |
|
Isotalo: Onko mielessä jokin tietty soundi tyyliin överiksi vedetty autotune vai haluatko korjata virettä?
Sekä-että.
Etvi: kromaattista sorttia vai jonkun erityisen sävellajin mukainen?
Kromaattista. Jälkimmäinen voisi olla vähän liikaa pyydetty stompboxilta.
http://www.autotuneforguitar.com/pr … o-Tune_for_Guitar_Floor_Processor_1
Tai sitten ei?
J.Hollström: Oisko tähän tarpeeseen?: https://www.youtube.com/watch?v=sOXClSKn-ME
Totuus paljastui ;_;
basisti1971 ja Antti1: viisaita sanoja
Että fysiikka tuli sitten pilaamaan kaiken. Noh, tenorikielet vinkumaan efektien kautta kautta jätän kikkailut keikkojen ulkopuolelle. Melodyne riittäneepi nauhoille.
Ei enempää tyhmiä kysymyksiä. Kiitos vastauksista kaikille! |
|
Toimisko nauhallinen basso? ;)
Madwill, power metallia: https://www.facebook.com/madwillband |
|
SnowCrow: Toimisko nauhallinen basso? ;)
mäkin mietin ihan samaa, et kannattaako asioita tehä liian vaikeeks jos niihin on olemassa jo lähes sata vuotta vanha ratkaisukin. |
|
Lainaan vapaasti suomentaen ja lyhentäen Tony Baconin ja Barry Moorhousen kirjaa The bass book kohdasta Electronic bass.
Brittiläinen Vox valmisti epäluotettavan Guitar organin 1960-luvun puolessa välissä. Ainakin yksi bassoprototyyppi tunnetaan.
1970-luvun lopulla Ampeg ja Hagström tekivät yhdessä mallin Patch 2000. Ainakin luetteloissa on nähty kuva bassosta mutta siitä ei ilmeisesti tullut tuotannollista mallia.
Roland tuotti lopulta kaupallisia versioita: G33 ja G88 (1980) sekä futuristisen näköinen G77 (1985). Nämä bassot valmisti Fuji Gen-Gakki, joka teki tuotteita myös Ibanezille ja Fender/Squierille.
Art Of Noisen Dave Bronze käytti G77:a keikoilla ja kiertueilla. Hän soitti oktaavia ylempää ja eteen kompensoidakseen MIDI-viivettä. Siirryttyään kiertueitten jälkeen takaisin tavalliseen sähköbassoon, hänen täytyi opetella soittamaan metronomin kanssa, ettei olisi kiilannut.
Vuonna 1982 aussi Steve Chick keksi sahata jokaisen nauhan neljään ja kytkemään jokaisen nauhanpätkän ohjaimeen. Mikrofoni tunnisti äänen voimakkuuden ja nauha äänen. Viive poistui. Järjestelmän (MIDI Bass system, MB4) ottivät käyttöön Maton ('85), Valley Arts ja Wal. Chick päivitti järjestelmäänsä vuonna 1992 ja lisensoi sen Peaveylle. Samana vuonna ilmestyi Midibase ja kahta vuotta myöhemmin CyberBass. Nimen vaihto liittyy - musiikkibisneksessä ei niin yllättäen - riitaan nimen käytöstä.
Erilaisia softapohjaisia palikoita on tarjolla mutta keikkakäyttöön niistä tuskin on. Vaativat ainakin paljon harjoitusta.
Steve Chick jatkaa edelleen soittimien valmistusta yrityksessä Industrial Radio. Toinen aussi, Michael Zarimis on teetättänyt "kolmikielistä" soitinta tri-bass, joka on MIDI-ohjain. Varsinaiset kielet puuttuvat ja tilalla on kosketuspinnat. Viivettä ei luonnollisesti ole. Ohjaimen edeltäjää, "kitara", on hyödyntänyt muun muassa Musen basisti Statuksen hybridissä.
Myös efektejä on rakennettu bassoihin, uusimpia lienee Ibanezin ja Korgin sekoitelma.
softaa:
http://jamorigin.com/products/midi-bass/
http://www.sonuus.com/products_b2m.html
rautaa:
http://www.industrialradio.com.au/
http://misa-digital.myshopify.com/
http://www.ibanez.co.jp/eu/news/f_products/2014/KP/index.html
CW & Status & kitara
http://ajournalofmusicalthings.com/ … rd-about-the-misa-digital-tri-bass/ |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
