Kitarat: kitarakamat ›

FensonGibder: Oma, lyhyt, loppuyhteenveto:
 
Kiitos tämän ja aikaisempien asiaan pureutuneiden triidien, olen täysin vakuuttunut e t t e i tavallinen puu, eikä tonewood, k u u l u lankkukitaran sähköisessä signaalissa.
 
Pääargumentit
- kaikki ei-kaupalliset yliopistotestit tukevat tätä näkemystä (joka myöhemmin liimattiin minun näkemyksekseni, vaikka tulin keskusteluun avoimin mielin)
 
- kukaan kaupallinen toimija ei ole tullut tänne esittämään 'totuutta'
 
- mitään (toimivaa) fysikaalista selitystä ei esitetty edes harrastelijoiden puolelta
 
- parhaan todistuksen antoi se, ettei äänekkäimmätkään kultakorvat suostuneet osallistumaan, useista pyynnöistä huolimatta, sokkotesteihin, eli minusta tämä oli taputeltu juttu jo 6kk sitten
 
Kiitos osallistujille.
 
Vaikka olen tästä _melko_ samaam ieltä, niin ensimmäinen pääargumentti on toisaalta hieman kyseenalainen. Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, niin tämän asian mittaaminen ei ole triviaalia. Jos mitataan sähköistä spektriä klassisilla taajuusvasteen näyttävillä menetelmillä, niin eipä sieltä juuri mitään nähdä. Se ei tarkoita, etteikö siellä nähtäisi jotain evidenssiä jollain toisella menetelmällä tai suodatuksella ja/tai tiettyjen taajuuksien jälkikäsittelyllä.

darrell: Vaikka olen tästä _melko_ samaam ieltä, niin ensimmäinen pääargumentti on toisaalta hieman kyseenalainen. Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, niin tämän asian mittaaminen ei ole triviaalia. Jos mitataan sähköistä spektriä klassisilla taajuusvasteen näyttävillä menetelmillä, niin eipä sieltä juuri mitään nähdä. Se ei tarkoita, etteikö siellä nähtäisi jotain evidenssiä jollain toisella menetelmällä tai suodatuksella ja/tai tiettyjen taajuuksien jälkikäsittelyllä.
 
Se onkin vain yksi argumentti muiden joukossa.
 
Totta kai ymmärrän, ettei yliopistotutkielmat ne olleet mitään jättitutkimuksia, mutta koska y h t ä ä n samantasoista, tai parempaa, päinvastaista tutkielmaa esitetty, niin sen pitää herättää kelloja: selkeät erot pitäisi olla helposti havainnoitavissa, niin aistein kuin mittauksin.
 
Niitä ei kuitenkaan löydetty.
 
Tsemppiä - Enää 99 sivua jäljellä!

FensonGibder: Se onkin vain yksi argumentti muiden joukossa.
 
Totta kai ymmärrän, ettei yliopistotutkielmat ne olleet mitään jättitutkimuksia, mutta koska y h t ä ä n samantasoista, tai parempaa, päinvastaista tutkielmaa esitetty, niin sen pitää herättää kelloja: selkeät erot pitäisi olla helposti havainnoitavissa, niin aistein kuin mittauksin.
 
Niitä ei kuitenkaan löydetty.
 
Tsemppiä - Enää 99 sivua jäljellä!
 
Tiedän, että yliopistotasolla on osana tutkimusta mitattu lyhyitä ja pitkiä instrumenttikaapeleita ja ei oikein nähty merkittäviä eroja. Pitkällisen tuskailun jälkeen joku keksi, että kaapelin pitää olla osana resonoivaa systeemiä ja johan alko eroja näkyä ... alkuun ei osattu mitata.
 
Olen monta kertaa yrittänyt vastaavissa ketjuissa herätellä osallistuvaa ja rakentavaa keskustelua, jossa näitä ongelmia olisi yriettty ratkoa ja lisätä tietoa ilman herneitä ja vittuilua. Ei vaan onnistu. Esim. tässä tapauksessa olisi todella mielenkiintoista jos oikeasti pari kaveria mittaisi eri puita olevista stratoistaan kielikohtaisia äänisämplejä ... datat dropboxiin kaikkien käyttöön. Siinä voisi sitten kukin oman osaamisensa puitteissa arvioida samplen laatua, käsitellä signaaleja joko valmiilla ohjelmalla tai vaikka Matlabilla. Itse tein näin kun viime talvena oli pitkä kinastelu siitä, toimiiko ToneRite vai ei, ja miten/miksi jos toimii. Kävin lopulta keskustelua yksityisviesteinä, koska julkinen keskustelu oli mahdotonta. Oli melkein mahdotonta TIETOA LISÄTEN keskistella asiasta. Parin päivän testailu- ja ohjelmointirupeaman jälkeen tulet takaisin ja välissä on melkein 10 sivua pelkkää paskaa eikä kukaan muista enää aikaisempaa rakentavaa keskustelua olleen olemassakaan. Ainoa keino olisi keskustella soitinrakennuspuolella (=vähän mutta kiinnostuneita seuraajia ja perusperseilijät puuttuu) tai sitten voisi olla ominaisuus, jossa ketjun aloittaja saa ketjun lukkoon siksi aikaa, kun aiheeseen valmistellaan uutta tietoa.
 
E: pientä edittiä.

darrell: Tiedän, että yliopistotasolla on osana tutkimusta mitattu lyhyitä ja pitkiä instrumenttikaapeleita ja ei oikein nähty merkittäviä eroja. Pitkällisen tuskailun jälkeen joku keksi, että kaapelin pitää olla osana resonoivaa systeemiä ja johan alko eroja näkyä ... alkuun ei osattu mitata.
 
Olen monta kertaa yrittänyt vastaavissa ketjuissa herätellä osallistuvaa ja rakentavaa keskustelua, jossa näitä ongelmia olisi yriettty ratkoa ja lisätä tietoa ilman herneitä ja vittuilua. Ei vaan onnistu. Esim. tässä tapauksessa olisi todella mielenkiintoista jos oikeasti pari kaveria mittaisi eri puita olevista stratoistaan esim. piezoilla kielikohtaisia äänisämplejä ... datat dropboxiin kaikkien käyttöön. Siinä voisi sitten kukin oman osaamisensa puitteissa arvioida samplen laatua, käsitellä signaaleja joko valmiilla ohjelmalla tai vaikka Matlabilla. Itse tein näin kun viime talvena oli pitkä kinastelu siitä, toimiiko ToneRite vai ei, ja miten/miksi jos toimii. Kävin lopulta keskustelua yksityisviesteinä, koska julkinen keskustelu oli mahdotonta. Oli melkein mahdotonta TIETOA LISÄTEN keskistella asiasta. Parin päivän testailu- ja ohjelmointirupeaman jälkeen tulet takaisin ja välissä on melkein 10 sivua pelkkää paskaa eikä kukaan muista enää aikaisempaa rakentavaa keskustelua olleen olemassakaan. Ainoa keino olisi keskustella soitinrakennuspuolella (=vähän mutta kiinnostuneita seuraajia ja perusperseilijät puuttuu) tai sitten voisi olla ominaisuus, jossa ketjun aloittaja saa ketjun lukkoon siksi aikaa, kun aiheeseen valmistellaan uutta tietoa.
 
Eiköhän piezoissa toi periaate signaalin synnylle ole aika erilainen kuin magneettimikeissä, joista tässä nyt pääasiallisesti väännetään...

qal: Eiköhän piezoissa toi periaate signaalin synnylle ole aika erilainen kuin magneettimikeissä, joista tässä nyt pääasiallisesti väännetään...
 
Joo, Oli jo tuo aikaisempi ToneRiten testaus mielessä, jossa oli piezot kiinni.

Nostellaas, kun tuli itselle uusi video vastaan.
https://www.youtube.com/watch?v=Umu1QJ8dN5E
 
Videolla 14 min kohdalta eteenpäin samantapainen testi, mitä itse tein, mutta tällä kertaa värähtelyt siirretään vain kitaran lavasta toiseen.
 
Videon heppu myös kyseenalaistaa nämä tietyt tutkimukset. Samalla selittää, miksi äänirauta ei todista asiassa mitään, ja siksi täytyy toisesta kitarasta soitetun nuotin värähtelyt siirtää. Eli koko taajuusalue, eikä vain kaularaudan yhtä taajuutta.
 
Videon loppupäätelmä on, että on mahdollista, että puilla on merkitystä sähköiseen soundiin. Puiden vaikutus on siis mahdollista, mutta ei varmaa. Kuitenkin jyrkkä "ei vaikuta sähköiseen ääneen" ei ole vielä todistettu.
 
Jospa nostellaan tät aihetta tälläin pikkuhiljaa, kun jotain uutta tulee esiin. Ei tuu sitten sitä turhaketta niin paljoa väliin.

Taas löytyi jotain asiaan liittyvää. Tekstii englanniksi
http://www.unofficialwarmoth.com/index.php?topic=5262.50;wap2
 
Sokkotestien osalta
"
On the subject, Antonio Torres Jurado, sometimes called the Stradivari of luthiers, once showed, in a blind test, that people could not tell the difference between a classical guitar whose back and sides were made of spruce, and one whose back and sides were made of papier mache.
"
 
Eli ihmiset eivät osanneet erottaa puita klassisella kitaralla soitettuna, kuitenkin ilmeisesti ihmisten mielestä puut vaikuttavat klassisen kitaran ääneen merkittävästi.
 
Toinen juttu on, että vanerista valmistettu kitara voi soida paremmin kuin kokopuusta valmistettu, eli sitä puulajiketta on turha tuijottaa. Sanoisin, että halpa on halpaa ja kallis mahdollisesti hyvää, joskus kuitenkin kalliilla saa vain sitä halpaa ja mieli on entistäkin pahempi.
 
Tuli tuo linkki eteen kun etsin oman ekan vanerista tehdyn kitarani session stage series strato kopion tietoja tietoja.
 
Tätähän oli pakko editoida. Ei mitään vanerista soitettua... :D Voi helvata.

tumppusormi: Taas löytyi jotain asiaan liittyvää. Tekstii englanniksi
http://www.unofficialwarmoth.com/index.php?topic=5262.50;wap2
 
Sokkotestien osalta
"
On the subject, Antonio Torres Jurado, sometimes called the Stradivari of luthiers, once showed, in a blind test, that people could not tell the difference between a classical guitar whose back and sides were made of spruce, and one whose back and sides were made of papier mache.
"
 
Eli ihmiset eivät osanneet erottaa puita klassisella kitaralla soitettuna, kuitenkin ilmeisesti ihmisten mielestä puut vaikuttavat klassisen kitaran ääneen merkittävästi.
 
Toinen juttu on, että vanerista soitettu kitara voi soida paremmin kuin kokopuusta valmistettu, eli sitä puulajiketta on turha tuijottaa. Sanoisin, että halpa on halpaa ja kallis mahdollisesti hyvää, joskus kuitenkin kalliilla saa vain sitä halpaa ja mieli on entistäkin pahempi.
 
Tuli tuo linkki eteen kun etsin oman ekan vanerista tehdyn kitarani session stage series strato kopion tietoja tietoja.
 
Kyllä tämäkin on ollut jossain aikaisemmassa triidissä, jossa väännettiin puiden merkitsemättömyydestä (suomenkieli, ihana!).
 
Akkarissa sillä kannella on isompi merkitys kuin yllä mainituilla muilla kopan osilla. Samoin mittasuhteet on tärkeämmät kuin mistä materiaalista sivut ja takakansi on tehty.
 
Vanerisella Stage Seriesillä tuli itsekin aloiteltua. Hyvä kitara hintaansa nähden. Akustisesti tumpuhko, mutta sähköillä soittaessahan tämä vanerisuus ei haittaa :)

FensonGibder: Kyllä tämäkin on ollut jossain aikaisemmassa triidissä, jossa väännettiin puiden merkitsemättömyydestä (suomenkieli, ihana!).
 
Eiks tuon pitäisi olla kirjoitettu "merkityksettömyydestä"?
 
Vai oliko kyseessä luvattomasti kaadetut puut -aihe?

tumppusormi: Taas löytyi jotain asiaan liittyvää. Tekstii englanniksi
http://www.unofficialwarmoth.com/index.php?topic=5262.50;wap2
 
Sokkotestien osalta
"
On the subject, Antonio Torres Jurado, sometimes called the Stradivari of luthiers, once showed, in a blind test, that people could not tell the difference between a classical guitar whose back and sides were made of spruce, and one whose back and sides were made of papier mache.
"
 
Eli ihmiset eivät osanneet erottaa puita klassisella kitaralla soitettuna, kuitenkin ilmeisesti ihmisten mielestä puut vaikuttavat klassisen kitaran ääneen merkittävästi.
 
Toinen juttu on, että vanerista soitettu kitara voi soida paremmin kuin kokopuusta valmistettu, eli sitä puulajiketta on turha tuijottaa. Sanoisin, että halpa on halpaa ja kallis mahdollisesti hyvää, joskus kuitenkin kalliilla saa vain sitä halpaa ja mieli on entistäkin pahempi.
 
Tuli tuo linkki eteen kun etsin oman ekan vanerista tehdyn kitarani session stage series strato kopion tietoja tietoja.
 
Akustisia kitaroita tähän kysymykseen ei pitäisi sotkea jos edelleen pidetään huomio magneettimikrofonien rajallisuudessa, mutta jos kitarapuista noin ylipäätään niin sitten on eri juttu. Pitää muuten huomauttaa, että ei se iha tavallista vesivaneria ole mistä niitä kitaroita tehdään, vaan laminoitu rakenne on hyvinkin funtsittu juttu soitinkäytössä ja kai tyypillisemmin käytössä archtopeissa (nyt en yllättäen tiedä mitä tuo kaareva kansi on suomeksi). Kustisissa kitaroissa on myös huomiotava rakenteen suuri merkitys sointiin ja etenkin kansirimoitus on tärkeässä roolissa. Se että onko se puuta vai laminaattia voi olla vähemmän merkittävä kysymys akkarissa kuin se, miten se materiaali on huomioitu soittimen rakenteissa. Varsinkin kokopukantisissa kitaroissa on tärkeää miten se rimoitus on tehty sopivaksi juuri sille kyseiselle kannelle eli se kansipuu ja tukirimoitus muodostavat yhdessä sen värähtelevän rakenteen. Kokopuukantisessa kitarassa myös se kannen aukisoittaminen tarkoittaa jotakin (joskushan se kansi aukeaa vasta kun se halkeaa). Muistaakseni akkarissa se kansi pitää myös "virittää" eli joskus se kansi saattaa oikeasti tappaa sustainin joltain taajuudelta tuottamatta ääntä kunnolla.
 
Mielestäni akustisen kitaran ja lankkukitaran soitinpuita ei voi verrata keskenään koska niille on ihan omat vaatimuksensa. Esimerkiksi akustisen kitaran kansipuiden tulee olla suorasyisiä kun taas lankkukitaran runkokalikka voi olla vaikka minkälaista lahokäkkärää, joka on vaan tarpeeksi näyttävän näköistä.

hallu: archtopeissa (nyt en yllättäen tiedä mitä tuo kaareva kansi on suomeksi).
 
Suomeksi puhutaan kaarevakantisista kitaroista ;)

Kefiiri: Suomeksi puhutaan kaarevakantisista kitaroista ;)
 
No niinpä tietenkin :-D ja yhdyssanakin se taitaa olla toisin kuin olin sulkeisiini laittanut ;-)

zedder: Eiks tuon pitäisi olla kirjoitettu "merkityksettömyydestä"?
 
Vai oliko kyseessä luvattomasti kaadetut puut -aihe?
 
Kjulla! Aamu-unissa (ei aamu-uinnissa) kirjoitettu.
 
Ja se kaadetun puun ääni ei kuulu, jos kukaan ei ole kuulemasasam!

hallu: Akustisia kitaroita tähän kysymykseen ei pitäisi sotkea jos edelleen pidetään huomio magneettimikrofonien rajallisuudessa, mutta jos kitarapuista noin ylipäätään niin sitten on eri juttu.
 
No siis pointti oli lähinnä se, että sokkotesti ei välttämättä ole oikea mittari puun vaikutuksesta ääneen ja sen merkityksellisyydestä. Jos siis oletetaan, että akustisissa puilla olisi merkittävä vaikutus ääneen, mutta sitä ei kuitenkaan sokkotestissä pysty erottamaan.

hallu: No niinpä tietenkin :-D ja yhdyssanakin se taitaa olla toisin kuin olin sulkeisiini laittanut ;-)
 
Pakko nyt puuttua, mutta siis kaareva kansi ja kaarevakantinen ovat kumpikin oikein kirjoitettu, se riippuu vain kontekstista kummin kirjoitetaa... tai näin minä ainakin ymmärrän?

Toiset kitarat on kansikaarteisia, useimmat ovat kylkikaarteisia, vaan on niitä kylkisakaraisiakin. Hmh.

Generalissimo: Pakko nyt puuttua, mutta siis kaareva kansi ja kaarevakantinen ovat kumpikin oikein kirjoitettu, se riippuu vain kontekstista kummin kirjoitetaa... tai näin minä ainakin ymmärrän?
 
No juu olet varmasti oikeassa, en mene kielioppiin pidemmälle kun en siitä juuri mitään ymmärrä.

Tämä topiikki on mennyt paskaksi.
 
Uskovainen voi siis kertoa: miksi se muka vaikuttaa ja miten?

varpio: Uskovainen voi siis kertoa: miksi se muka vaikuttaa ja miten?
 
Mene ja kuuntele se useamman bodyn telecasterdemo. Selitykset eroille voi sitten kukin keksiä tukemaan omaa norsunluutorniaan.