Aihe: Puiden vaikutus kitaran soundiin
1 2 3 4 594 95 96 97 98266 267 268 269 270
FensonGibder
27.09.2015 19:22:05
tumppusormi: Eli tässä klipissä on sitten vain epäharmonisia taajuuksia ?
https://www.dropbox.com/s/wj1n074z0 … empattu_ja%20painot_16_bit.wav?dl=0
 
Millä perusteella ?

 
Mun dropboxini suostui soittamaan vain ekat 14 sekunttia, ja voin sanoa ettei earth moved under my feet.
 
Joka tapauksessa ei voi olla v a i n epäharmonisia taajuuksia. That's bullshit.
 
Unohda nuo monimutkaiset testisi ja kokeile tätä yksinkertaista:
Korva kiinni plugaamattomaan kitaraan ja näppäile muut kielet sammutettuina yksi nuotti. Sammuta näppäilyn jälkeen myös soiva kieli ja kuuntele runkoa.
 
Lopputulos on joko:
A) sammutettuasi kielen kaikki äänet katoavat, on hiljaista.
B) runko jää suht voimakkaasti soimaan näppäilemälläsi nuotilla piitkäksi aikaa.
 
Päätelmät:
- Runkosi ominaistaajuus/taajuudet löytyvät kohdasta B.
- muilla nuoteilla taas hiljaisuus kertoo, ettei kitarassa ole mitään energiavarastoja, niinkuin joku kirjoitti. Ellei sitten soita kokoajan samaa nuottia :)
- runko resonoi vain osalla nuotteja, joten ne eivät voi vaikuttaa koko kitaran sointiin eri nuoteilla.
 
Esim. itsellä yksi strato soi H-nuotilla, joten H-molliblues on sille luonnollinen valinta, akustisesti soitellessa ainakin :)
Riffi, nyt.
tumppusormi
27.09.2015 19:45:13 (muokattu 27.09.2015 19:47:31)
FensonGibder: Mun dropboxini suostui soittamaan vain ekat 14 sekunttia, ja voin sanoa ettei earth moved under my feet.
 
Joka tapauksessa ei voi olla v a i n epäharmonisia taajuuksia. That's bullshit.

 
Kirjoitit aiemmin
FensonGibder:
Harmonisten taajuuksien energia on ja pysyy kielessä. Ne antavat kitaralle sen sointivärin. Runkoon siirtyvä energia on epäharmonista taajuutta.

 
Ja minun ymmärrykseni mukaan tuohon klippiin
https://www.dropbox.com/s/wj1n074z0 empattu_ja%20painot_16_bit.wav?dl=0

on tallennettu vain kielistä runkoon ja rungosta toiseen siirtyvää energiaa. Klipin voi myös ladata linkistä omalle koneelle, jolloin kuulee myös vapailla kielillä soitetut äänet, ja ääniä, jolloin olen painanut nuotteja nauhalta.
 
FensonGibder:
Unohda nuo monimutkaiset testisi ja kokeile tätä yksinkertaista:
Korva kiinni plugaamattomaan kitaraan ja näppäile muut kielet sammutettuina yksi nuotti. Sammuta näppäilyn jälkeen myös soiva kieli ja kuuntele runkoa.
 
Lopputulos on joko:
A) sammutettuasi kielen kaikki äänet katoavat, on hiljaista.
B) runko jää suht voimakkaasti soimaan näppäilemälläsi nuotilla piitkäksi aikaa.
 
Päätelmät:
- Runkosi ominaistaajuus/taajuudet löytyvät kohdasta B.
- muilla nuoteilla taas hiljaisuus kertoo, ettei kitarassa ole mitään energiavarastoja, niinkuin joku kirjoitti. Ellei sitten soita kokoajan samaa nuottia :)
- runko resonoi vain osalla nuotteja, joten ne eivät voi vaikuttaa koko kitaran sointiin eri nuoteilla.
 
Esim. itsellä yksi strato soi H-nuotilla, joten H-molliblues on sille luonnollinen valinta, akustisesti soitellessa ainakin :)

 
Edit. Parempi muotoilu ja ilmaisu.
 
Jos se onkin straton kammen jousi, joka jää värisemään ?
Yallup
27.09.2015 19:57:06
FensonGibder: Hassua, että eilen just mietin ihan tätä samaa, eli jos näppäilet vaikka G-kieleltä jonkun vapaan kielen nuotin, niin se vapaa kieli ei kyllä resonoi joko ollenkaan tai ainakaan korvinkuultavasti. Jos rungon pitäisi lähettää merkittävästi energiaa takaisin kieliin, niin kai sen pitäisi saada ne edes liikkeelle..
 
Tuopa ei pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan vapaa kieli soi hyvinkin lujasti jos joku toinen kieli soi - vaikka G-kieleltä painettuna E värisyttää molempia ylä- ja ala-E-kieltä. Edellisessä väittelyssä kerroin, kuinka toinen kitara sai toisen kitaran kielet soimaan, kun ne kosketti toisiaan. Siis kun sähköt oli siinä kitarassa jota ei soitettu, niin vahvistimesta kuului sen kytkemättömän kitaran soitto - tosin kytketyn kielien kautta. Jos toinen kitara vaikuttaa puukosketuksen kautta näin voimakkaasti, niin kuinka paljon kitara omiin kieliin - puun kautta. Kokeilepa piruuttasi. Jos näin ei käy, niin kitarasi puut ovat tumppua.
 
Samalla huomasi, kuinka eri tavalla vaikkapa mahonki ja leppä korostivat tai vaimensivat tiettyjä kieliä. Ero oli hämmästyttävä.
"Tosta se taitaa lähteä.."
Yallup
27.09.2015 20:17:22
FensonGibder: Jos vedät jännitettyä narua, kieltä, tms., niin ensinhän siinä on oltava se venytyksesi muodon mukainen kuvio. Mikä muu siinä voisi olla?
 

 
Mikä muokkaava ominaisuus? Ei mikään väliaine (puu mukaanlukien) muuta/muokkaa taajuuksia. Siinä kulkeva energia vain muuttaa nopeuttaan ja vähenee ajan kuluessa, muuttuessa esim. lämmöksi.
 
Esimerkki:
Soitat A-nuotin.
Osa kielessä liikkuvasta aallosta siirtyy pois kielestä kohdatessa tallan tai satulan. Pieni osa tästä energiasta häviää tallassa (tai satulassa), mutta suurin osa siirtyy puuhun. Koska tallan resonanssitaajuus on suuri, se ei värise. Rungossa on taas useita kohtia (joihin vaikuttaa mm. kitaran ja rungon osien mittasuhteet) joissa osa energiasta muuttuu silminnähtäväksi, tai helposti tunnettavaksi, resonanssiksi. Näissä kohdissa kitaraa on siis A-nuotin taajuudelle osuva resonanssitaajuus.
 
Sama kohta ei resonoi jos soitat d-nuotin. Jo tästä ääliökin ymmärtää, että soitettaessa musiikkia, joka on vaikka G-pentatonista, kitara värisee eri lailla kuin A-pentatonisessa musiikissa. Mutta tämä on sivujuonne. Jatketaan.
 
Miten tämän värinän runsaus vaikuttaa sähköiseen saundiin (toneen)?
 
Ei mitenkään. Koska värinä on samaa taajuutta kuin jo kielestä lähtevä värähtely, se värinä ei voi muuttaa kielen värinää (jos se edes sinne pääsee takaisin).
 
Miten tämä puun värähtely vaikuttaa lankkukitaran sustainiin?
 
Ei juuri mitenkään. Kielestä siirtyy tallaan saman verran energiaa, riippumatta siitä värähteleekö joku osa rungosta enemmän tai vähemmän - siis lankkukitaran rakenteen antamissa rajoissa.
 
Koska sähkiksen runko ei juurikaan resonoi tallan alueella tai edes sen lähettyvillä, voidaan sanoa, että rungon värinä kauempana ei vaikuta mitenkään tallan, eikä tallan ja rungon kiinnityksen energiasiirtoihin.
 
Rungon vaikutus sustainin pituuteen liittynee lähinnä tallan ja rungon liitokseen sekä puun huokoisuuteen, paino kuitenkin enemmän materiaalin tiheydellä.
 
Muuta huomattavaa:
 
Resonoinnit eivät muuta äänen taajuutta.
Siksi mikään vaihtoehtoinen runkomuoto tai materiaali rungossa EI muuta kielen ääntä tikutaku-ääneksi ta moottoripyörän pärinäksi, se vain kuolettaa alkuperäisen äänen pienentämällä amplitudia.
 
Mikäli runkomuodolla tai runkomateriaalilla on OMIA korvin kuultavia akustisia ominaisuuksia (eli toimivat itsessään äänilähteinä, siis saavat ympäröivän ilman värähtelemään) ne saattavat itse tuottaa hyvinkin omaperäisiä ääniä. Metalli ja puurunkoinen kitara kuullostavat siksi akustisesti erilaiselta. Mutta esim. akryylistrato ja puinen vastaava kuulostavat sähköisesti jopa identtisiltä.
 
Ainakin niin identtisiltä ettei tämän foorumin kultakorvatkaan uskalla osallistua sokkotesteihin :)

 
Tuossakin on ihan perustavaa laatua oleva virhe, siis oletus että kitaran kieli soi yhdellä taajuudella (siniaalto) Jos näin olisi, kaikki kitarat - ja soittimet yleensä - kuulostaisivat samanlaisilta. Kun näppäät E:n, niin toki siinä on perustaajuus päällimmäisenä, mutta hyvin paljon kerrannaisia ja harmonisia taajuuksia moduloituneena. Ei siis kuulosta viululta tai pianolta, vaikka niissäkin kieli soi samalla taajuudella. Se mitä komponentteja äänessä on, riippuu soittimen rakenteesta. Halvoissa ritsoissa näitä persoonallisia elementtejä ei juuri ole, joten niissä perustaajuus on vallitseva ja soundi sen mukainen. Ja siihenhän mikeillä - huonoillakin - on vain pieni osuus. Nehän kuitenkin toistavat vain sen kielen liikkeen. Eikä se ritsa parane hyvillä mikeilläkään, ehkä jopa huononee.
"Tosta se taitaa lähteä.."
FensonGibder
27.09.2015 20:20:22
Yallup: Tuopa ei pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan vapaa kieli soi hyvinkin lujasti jos joku toinen kieli soi - vaikka G-kieleltä painettuna E värisyttää molempia ylä- ja ala-E-kieltä.
 
Pistä joku videoklippi jos pystyt. Tuo hyvinkin lujasti on aika epämääräinen käsite.
Riffi, nyt.
FensonGibder
27.09.2015 20:33:53
Yallup: Tuossakin on ihan perustavaa laatua oleva virhe, siis oletus että kitaran kieli soi yhdellä taajuudella (siniaalto)..
 
Missä luki, että yhdellä taajuudella? Kyse oli A-nuotin taajuudesta, joten on oltava kyse A:n yläsävelsarjasta, koska perustaajuus itse (eli seisovat aallot) eivät siirry runkoon.
 
Kaikki soittimien tuottamat äänet sisältävät useamman kuin yhden taajuuden, joten ajatuksesi pelkästä yhdestä taajuudesta täytyy olla jostain eri universumista.
Riffi, nyt.
Yallup
27.09.2015 21:06:04
Mitä tulee vaikka Toledon tutkimukseen, niin väitän että jos siinä olisi otettu kolmas otos vaikka Les Paulilla, niin tuloksessa olisi ollut yhtä pienet erot näihin Fenkkuihin
"Tosta se taitaa lähteä.."
Laulava Kylätohtori
27.09.2015 22:04:56
73nd3r: Voi kiitos, Nicola Pavan. Vihdoin voimme siirtyä asiakeskusteluun siitä, minkä värinen legopalikka soi paremmin kuin sustain.
https://www.youtube.com/watch?v=nU7Rw6QNHJM

 
Höpsö, tottakai värillä on väliä. Eri väreissähän on erilaiset väriaineet, joiden soundierot ovat korvin kuultavissa, jos vain osaa kuunnella...
Believe what you want, it doesn't mean you're right...
Gabe
27.09.2015 22:35:58
Laulava Kylätohtori: Höpsö, tottakai värillä on väliä. Eri väreissähän on erilaiset väriaineet, joiden soundierot ovat korvin kuultavissa, jos vain osaa kuunnella...
 
Puhumattakaan dublot vs pikkulegot asettelusta. Oma näkemys: punaiset dublot on paras. Tästä löytyy Toledon y k k ö s yliopiston opiskelijan tekemä tutkielma missä verrattiin eri värisiä legoja keskenään, käppyrät olivat hämmentäviä.
markkuilari
28.09.2015 01:17:48
Laulava Kylätohtori: Höpsö, tottakai värillä on väliä. Eri väreissähän on erilaiset väriaineet, joiden soundierot ovat korvin kuultavissa, jos vain osaa kuunnella...
 
Nyt ollaan asian ytimessä. Tottakai väri vaikuttaa, kuulehan sen nyt puukorvakin. Maalasin yhden sunburstin vihreäksi, niin soundi muuttui ihan selvästi. Maalimyyjäkin sanoi että se voi vaikuttaa. Mikään tieteellinen testi joka on tehty tai tullaan ikinä tekemään, ei sitä tosiasiaa kaada. Sokkotesteihin ei ole aikaa, eikä ne kiinnosta. Eihän mitään muutakaan kitarakamaa tarvi näkemättä tietää, mutta vihree on paras, koska mä kuulen sen.
 
Aikaisemmin uskoin että puilla on jotain merkitystä, mutta tän ketjun myötä se uskomus on ruvennut vahvasti häipymään.
FensonGibder
28.09.2015 03:22:08
Trio Töykeät esittää:
 
Lego Löpinää
Riffi, nyt.
GiovanniDiRondo
28.09.2015 06:47:09
 
 
Ihmisten on vaikea erottaa omia päätelmiään faktoista. Monet päätelmät ovat oikeastaan jonkinlaisia harhoja.
 
Anti-tonewood-ihmisten harha-ajatus on se, että kitaran kieli jollain tavalla itsekseen "soi". Se ei oikein nimittäin paikkaansa. Kieli ei soi, mutta akustisesti kuunneltuna *kitara* kyllä alkaa soimaan, sähköisesti kuunneltuna kaiutin.
 
Tonewood-asiaa puolustavat (joita tässä ketjussa ei muuten juurikaan ole edes näkynyt, on vain eri tavalla kriittisiä keskustelijoita) sen sijaan voivat sortua toiseen harhaan: ajatukseen siitä että kitaran soiminen jotenkin kuuluisi sieltä kaiuttimesta. Sekään ei pidä paikkaansa magneettisten mikrofonien tapauksessa.
 
Näistä vääristä mielikuvista kannattaisi ensin luopua, ja sen jälkeen alkaa ottamaan selvää, miten sähkökitara ihan oikeasti toimii. Aloittaa vaikka nöyrästi siitä, että selvittää skaalan ja vireen vaikutuksen kielen värähtelyyn, miten kieli syttyy, harmonisen värähtelyn periaatteet ja siitä sitten pikkuhiljaa kohti mikrofonin toimintaa, signaalikäsittelyn periaatteet, miksaamisen teoriaa ja käytäntöä, ja sitten voisi pikkuhiljaa osoittaa jotain asiantuntemusta puiden vaikutukseen nähden.
 
Teoria-opinnot voi tietysti korvata vuosien käytännön ammattimaisella kokemuksella kitaranrakennuksesta, soittamisesta ja miksaamisesta.
 
Päinvastoin kuin jotkut yrittävät aika ajoin tyrkyttää, sähkökitaran toiminnan ymmärtäminen tällä tasolla ei ole mitenkään yksinkertaista, vaan aivan äärettömän monimutkaista.
 
Ainakaan täysin virheellisten fysikaalisten todistelujen toistaminen parin sadan sivun verran ei ihan kauheasti edistä tätä asiaa.
FensonGibder
28.09.2015 07:06:01 (muokattu 28.09.2015 07:07:31)
GiovanniDiRondo: Ihmisten on vaikea erottaa omia päätelmiään faktoista. Monet päätelmät ovat oikeastaan jonkinlaisia harhoja.
 
Anti-tonewood-ihmisten harha-ajatus on se, että kitaran kieli jollain tavalla itsekseen "soi". Se ei oikein nimittäin paikkaansa.

 
Hehe, se sähköinen tone muodostuu v a i n kielten liikeestä magneettikentässä. Rungon soinnilla ei ole tekemestä tämän kanssa sen enempää kuin timo soinilla tai kielen soinnilla.
 
Siinä olit näköjään oikeassa, että ihmisillä todellakin on perustavanlaatuisia harhoja.
Riffi, nyt.
GiovanniDiRondo
28.09.2015 07:08:53
 
 
FensonGibder:
 
Siinä olit näköjään oikeassa, että ihmisillä todellakin on perustavanlaatuisia harhoja.

 
Niinhän mä just sanoin. Siksi asiat kannattaa perustella faktojen avulla, jos mahdollista.
GiovanniDiRondo
28.09.2015 07:24:36
 
 
FensonGibder: Hehe, se sähköinen tone muodostuu v a i n kielten liikeestä magneettikentässä.
 
No tässä sitä taas ollaan. Se tone muodostuu kyllä ihan siellä kaiuttimessa lopulta.
 
Siinä olit näköjään oikeassa, että ihmisillä todellakin on perustavanlaatuisia harhoja.
FensonGibder
28.09.2015 07:35:43
GiovanniDiRondo: Niinhän mä just sanoin. Siksi asiat kannattaa perustella faktojen avulla, jos mahdollista.
 
Sitten sun kannattaa lyödä faktaa tiskiin, kun sanot jonkun ryhmän olevan väärässä.
 
Muistellaanpa täällä vapaasti esitetyistä, sähkökitaralla tehdyistä mittauksista:

ei-kaupallisten instanssien mittaukset runkomateriaalin kuulumisesta sähköisessä saundissa = 4 kpl
 
Montako näistä neljästä sanoi, että runkomateriaali ei aiheuta korvin kuultavia eroja sähköisessä saundissa = 4
 
Puolen vuoden aikana esitetyistä, ei-kaupallisista instansseista, 100% on sitä mieltä että runkosi ei kuulu vahvaristasi korviisi.
Riffi, nyt.
FensonGibder
28.09.2015 07:42:54
GiovanniDiRondo: No tässä sitä taas ollaan. Se tone muodostuu kyllä ihan siellä kaiuttimessa lopulta.
 
Höpöä. Kaiutin ei muodosta itse mitään tonea, se ottaa vastaan kielen aaltomuodon sähköisen energian muodossa ja muuttaa sen (esimerkiksi) liikkuvassa kalvossa liike-energiaksi - siis ääneksi.
 
Se kaiutin on siis kuin tulostin: näppäilet sormin tekstin jonka sähköisen koodin tulostin sitten ulostaa printatuksi paperiksi.
Riffi, nyt.
Laulava Kylätohtori
28.09.2015 08:49:33 (muokattu 28.09.2015 08:51:00)
FensonGibder: Höpöä. Kaiutin ei muodosta itse mitään tonea, se ottaa vastaan kielen aaltomuodon sähköisen energian muodossa ja muuttaa sen (esimerkiksi) liikkuvassa kalvossa liike-energiaksi - siis ääneksi.
 
Se kaiutin on siis kuin tulostin: näppäilet sormin tekstin jonka sähköisen koodin tulostin sitten ulostaa printatuksi paperiksi.

 
Miksi sitten täydellisesti sama signaaliketju kuulostaa radikaalisti erilaiselta eri elementeillä?
 
e. eli tottakai kaiutin muodostaa erilaisia toneja riippuen siitä, miten se korostaa eri taajuuksia...
Believe what you want, it doesn't mean you're right...
Gabe
28.09.2015 09:18:02
FensonGibder: Höpöä. Kaiutin ei muodosta itse mitään tonea, se ottaa vastaan kielen aaltomuodon sähköisen energian muodossa ja muuttaa sen (esimerkiksi) liikkuvassa kalvossa liike-energiaksi - siis ääneksi.
 
Se kaiutin on siis kuin tulostin: näppäilet sormin tekstin jonka sähköisen koodin tulostin sitten ulostaa printatuksi paperiksi.

 
Eli nyt väität vielä tähän päälle että kaiutin on täysin neutraali ja soundiin vaikuttamaton osa signaaliketjua? Jos et tosiaan kuule mitään eroja eri kaiuttimien välilläkään niin johan ratkesi tämäkin satoja sivuja kestänyt mysteeri, wanha kunnon puukorva. :D
 
Kyllä sillä kaiuttimen vaihdolla jos jollain saa isoja eroja aikaan.
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)