Kitarat: kitarakamat ›

FensonGibder: voitko kertoa miten puut vaikuttavat sustainiin?
 
Eikö periaatteessa sustaini lyhene jos puut ovat kovasti herkästi väräjävää sorttia eli nielevät energian kielestä nopeasti?? siis eikö jazzlootien lyhytsustainen ja nopeasti sukeltava "tumppuus" johdu juurikin akustisen rakententeen energiatehottomuudesta? E: sen takia mä olen luullut, että kovasti akustisesti soivat lankut on niitä "huonompia".
 
..... ääk mun ei pitänyt enää sanoa mitään prkl :-D

FensonGibder: Juuh, haluaisin vain kuulla todistelusi, koska muiden päätelmät ilman todistelua oli roskiskamaa.
 
Syynä voi myös olla sektoriaalinen jäyhyys.

FensonGibder: Juuh, haluaisin vain kuulla todistelusi, koska muiden päätelmät ilman todistelua oli roskiskamaa.
 
Noh, pointti lähinnä oli että minusta ei ole tieteellisiä todisteita kumpaankaan suuntaan. Jos löytyy oikeasti uskottava tutkimus asiasta, niin olen ensimmäisenä myöntämässä asian.
 
Minun päätelmäni ovat täysin mutua ja henkilökohtainen mielipiteeni.

hallu: Eikö periaatteessa sustaini lyhene jos puut ovat kovasti herkästi väräjävää sorttia eli nielevät energian kielestä nopeasti?? siis eikö jazzlootien lyhytsustainen ja nopeasti sukeltava "tumppuus" johdu juurikin akustisen rakententeen energiatehottomuudesta? E: sen takia mä olen luullut, että kovasti akustisesti soivat lankut on niitä "huonompia".
 
..... ääk mun ei pitänyt enää sanoa mitään prkl :-D

 
Ei se nyt taida ihan näin olla.
 
Ei ilman liikuttamiseen tarvita kovin paljoa energiaa.
 
Lankkukitarassa hyvä resonointi kertoo siitä, että kitara soi hyvin.
 
Makuasiat on tietysti makuasioita.

GiovanniDiRondo: Lankkukitarassa hyvä resonointi kertoo siitä, että kitara soi hyvin.
 
Se kertonee että runko soi hyvin akustisesti, mutta kertooko se mitään kielten soimisesta?

varpio: Se kertonee että runko soi hyvin akustisesti, mutta kertooko se mitään kielten soimisesta?
 
No se on makuasia. Monet ovat sitä mieltä että hyvin resonoivat kitarat kuulostavat hyvältä. Sillä lailla kitarat yleensä pyritään rakentamaan, valitaan sellaiset puut jotka johtavat ääntä hyvin ja liitokset tehdään samoin hyvin.
 
Mutta makuasioistahan nämä. Toinen tykkää toisella tavalla ja toinen toisella tavalla soivasta kitarasta.

varpio: Moniko näistä erottaa vahvistetun saundin perusteella hyvin resonoivan kitaran huonosti resonoivasta?
 
Ei kai sitä voi mitenkään erottaa? Ehkä joku tietää mitä tuossa pitää kuunnella, mutta eihän sillä sitten ole enää väliä jos se kuulostaa hyvältä. :)

GiovanniDiRondo: Minusta tämä vänkääminen jostain "tonesta" ja "sustainista" on aika älytöntä. Teoriassa kielen sointi syttyy ensin yläpäästä ja vasta sitten lopulta perussävelestä.
 
Jos vedät jännitettyä narua, kieltä, tms., niin ensinhän siinä on oltava se venytyksesi muodon mukainen kuvio. Mikä muu siinä voisi olla?
 
Nyt jos puussa on sopivia taajuuksia muokkaavia ominaisuuksia ja se resonoi hyvin, tuo muutos on erilainen.
 
Mikä muokkaava ominaisuus? Ei mikään väliaine (puu mukaanlukien) muuta/muokkaa taajuuksia. Siinä kulkeva energia vain muuttaa nopeuttaan ja vähenee ajan kuluessa, muuttuessa esim. lämmöksi.
 
Esimerkki:
Soitat A-nuotin.
Osa kielessä liikkuvasta aallosta siirtyy pois kielestä kohdatessa tallan tai satulan. Pieni osa tästä energiasta häviää tallassa (tai satulassa), mutta suurin osa siirtyy puuhun. Koska tallan resonanssitaajuus on suuri, se ei värise. Rungossa on taas useita kohtia (joihin vaikuttaa mm. kitaran ja rungon osien mittasuhteet) joissa osa energiasta muuttuu silminnähtäväksi, tai helposti tunnettavaksi, resonanssiksi. Näissä kohdissa kitaraa on siis A-nuotin taajuudelle osuva resonanssitaajuus.
 
Sama kohta ei resonoi jos soitat d-nuotin. Jo tästä ääliökin ymmärtää, että soitettaessa musiikkia, joka on vaikka G-pentatonista, kitara värisee eri lailla kuin A-pentatonisessa musiikissa. Mutta tämä on sivujuonne. Jatketaan.
 
Miten tämän värinän runsaus vaikuttaa sähköiseen saundiin (toneen)?
 
Ei mitenkään. Koska värinä on samaa taajuutta kuin jo kielestä lähtevä värähtely, se värinä ei voi muuttaa kielen värinää (jos se edes sinne pääsee takaisin).
 
Miten tämä puun värähtely vaikuttaa lankkukitaran sustainiin?
 
Ei juuri mitenkään. Kielestä siirtyy tallaan saman verran energiaa, riippumatta siitä värähteleekö joku osa rungosta enemmän tai vähemmän - siis lankkukitaran rakenteen antamissa rajoissa.
 
Koska sähkiksen runko ei juurikaan resonoi tallan alueella tai edes sen lähettyvillä, voidaan sanoa, että rungon värinä kauempana ei vaikuta mitenkään tallan, eikä tallan ja rungon kiinnityksen energiasiirtoihin.
 
Rungon vaikutus sustainin pituuteen liittynee lähinnä tallan ja rungon liitokseen sekä puun huokoisuuteen, paino kuitenkin enemmän materiaalin tiheydellä.
 
Muuta huomattavaa:
 
Resonoinnit eivät muuta äänen taajuutta.
Siksi mikään vaihtoehtoinen runkomuoto tai materiaali rungossa EI muuta kielen ääntä tikutaku-ääneksi ta moottoripyörän pärinäksi, se vain kuolettaa alkuperäisen äänen pienentämällä amplitudia.
 
Mikäli runkomuodolla tai runkomateriaalilla on OMIA korvin kuultavia akustisia ominaisuuksia (eli toimivat itsessään äänilähteinä, siis saavat ympäröivän ilman värähtelemään) ne saattavat itse tuottaa hyvinkin omaperäisiä ääniä. Metalli ja puurunkoinen kitara kuullostavat siksi akustisesti erilaiselta. Mutta esim. akryylistrato ja puinen vastaava kuulostavat sähköisesti jopa identtisiltä.
 
Ainakin niin identtisiltä ettei tämän foorumin kultakorvatkaan uskalla osallistua sokkotesteihin :)

Fenson: ...
 
Mistä sitten eri kitaramallien erilainen attack johtuu? Stratossa nyt on selkeästi aivan erilainen kuin ES-335:ssä, minkä taas pitäisi olla identtinen Les Paulin kanssa? Ja siis se kuuluu myös sähköisesti, ei pelkästään akustisesti...
 
Ja tuohan tarkoittaa kait, ettei kaulaliitoksellakaan ole mitään merkitystä mihinkään?

FensonGibder:
Miten tämän värinän runsaus vaikuttaa sähköiseen saundiin (toneen)?
 
Ei mitenkään. Koska värinä on samaa taajuutta kuin jo kielestä lähtevä värähtely, se värinä ei voi muuttaa kielen värinää (jos se edes sinne pääsee takaisin).
 
Miten tämä puun värähtely vaikuttaa lankkukitaran sustainiin?
 
Ei juuri mitenkään. Kielestä siirtyy tallaan saman verran energiaa, riippumatta siitä värähteleekö joku osa rungosta enemmän tai vähemmän - siis lankkukitaran rakenteen antamissa rajoissa.
 
Koska sähkiksen runko ei juurikaan resonoi tallan alueella tai edes sen lähettyvillä, voidaan sanoa, että rungon värinä kauempana ei vaikuta mitenkään tallan, eikä tallan ja rungon kiinnityksen energiasiirtoihin.
 
Rungon vaikutus sustainin pituuteen liittynee lähinnä tallan ja rungon liitokseen sekä puun huokoisuuteen, paino kuitenkin enemmän materiaalin tiheydellä.
 
Muuta huomattavaa:
 
Resonoinnit eivät muuta äänen taajuutta.

 
Mutta resonoinnit muuttavat niitä äänen perustaajuuden harmonisien taajuuksien amplitudeja eli tonea. Kitaralla, pianolla ja saksofonilla voi olla äänessä sama perustaajuus, mutta silti se ääni on erilainen. Ja kuten on helsingin yliopistossa tutkittu, niin akustisesta kitarasta kitaramikrofonista oleva ääni ei vastaa saman kitaran akustista ääntä, mutta siltikin niillä akustisen kitaran puilla on vaikutusta toneen.
 
Ja pistetään nyt vielä kerran tämä linkki jossa voi kuulla mitä sinne tallaan, tai mikkeihin siirtyy rungosta
 
https://www.dropbox.com/s/wj1n074z0 … empattu_ja%20painot_16_bit.wav?dl=0
 
Eli tallennus on toisesta lankkukitarasta, jonka kielet on vaimennettu, ei siitä kitarasta, jota soitetaan. Tokai, jonka kieliä näpätään on tuon kitaran päällä, ja siten siis tuossa pätkässä on vain kitarasta toiseen siirtyneet värinän tuottamat äänet. Semmoinen huomio on kuitenkin selvä, että ohkaisten kielten äänet ovat vaimeita (vähän energiaa), kun taas paksujen kielten värähtely siirtyy huomattavasti selkeämmin. Tuon kuitenkin pitäisi todistaa päätelmäsi, että ei vaikuta sähköiseen toneen mitenkään.

Nyt on taas oikea ote!

GiovanniDiRondo: Ei se nyt taida ihan näin olla.
 
Ei ilman liikuttamiseen tarvita kovin paljoa energiaa.
 
Lankkukitarassa hyvä resonointi kertoo siitä, että kitara soi hyvin.
 
Makuasiat on tietysti makuasioita.
 
Ei se kieli ilmaa liikutakaan (tai no kai se sitäkin liikuttaa vähän), vaan sitä lankkua. Jos kielen värinä siirtyy lankkuun niin silloinhan ääni kuolee kielestä nopeammin kuin jos se värinä ei siirtyisi sinne runkoon.
 
.... sviddu, nyt mä olen ihan suossa vänkäämässä tästä asiasta, vaikka piti lopettaa jo sivu sitten:-). Samperi tämän siitä saa kun antaa pahalle pikkusormen ja lkaa leikkimään tikuilla, nyt mä lupaan olla enää vääntämättä tästä asiasta, vaikka sanoisitte minun olevan väärässä..... sehän on ihan mahdollista, vaikkei sitä tyhmempi heti huomaa;-).

Ei kellään satu olemaan äänirautaa ja lankkukitaraa. Tekisi tallenteen, jossa kielet on vaimennettu, pistää ääniraudan soimaan, ja sitten pistää sen ääniraudan kiinni kitaraan. Sama temppu ilman, että vaimentaa kieliä. Äänirautaa voi sitten kokeilla eri rungon kohdista, onko sillä vaikutusta jne. Antaisi ainakin viitteitä noiden värinöiden todellisista vaikutuksien voimakkuuksista siihen sähköiseen ääneen.

tumppusormi: Mutta resonoinnit muuttavat niitä äänen perustaajuuden harmonisien taajuuksien amplitudeja eli tonea.
 
Höpöä.
 
Harmonisten taajuuksien energia on ja pysyy kielessä. Ne antavat kitaralle sen sointivärin. Runkoon siirtyvä energia on epäharmonista taajuutta.
 
Tämä saa mietteliääksi, että paras sustain taitaakin löytyä kitarasta jota soittaa matemaattisestilahjakas fyysikko..

Laulava Kylätohtori:
Ja tuohan tarkoittaa kait, ettei kaulaliitoksellakaan ole mitään merkitystä mihinkään?
 
tuostahan oli tutkimus aikaisemman triidin alkupuolella.
 
Lopputulos oli, ettei set-neck, liimaliitos ja pulttikaulassa ollut kummoisia eroja. Mittauksista pisimmän sustainin antoi yllättäen pulttikaula :)

hallu: Ei se kieli ilmaa liikutakaan (tai no kai se sitäkin liikuttaa vähän), vaan sitä lankkua. Jos kielen värinä siirtyy lankkuun niin silloinhan ääni kuolee kielestä nopeammin kuin jos se värinä ei siirtyisi sinne runkoon.
 
.... sviddu, nyt mä olen ihan suossa vänkäämässä tästä asiasta, vaikka piti lopettaa jo sivu sitten:-). Samperi tämän siitä saa kun antaa pahalle pikkusormen ja lkaa leikkimään tikuilla, nyt mä lupaan olla enää vääntämättä tästä asiasta, vaikka sanoisitte minun olevan väärässä..... sehän on ihan mahdollista, vaikkei sitä tyhmempi heti huomaa;-).
 
Instrumenteissa resonanssirakenne toimii energiavarastona, joka siirtää energiaa takaisin kieleen ja luo sen sustainin.

GiovanniDiRondo: Instrumenteissa resonanssirakenne toimii energiavarastona, joka siirtää energiaa takaisin kieleen ja luo sen sustainin.
 
Tarkoittavat ehkä akustista, tosin ei täsmää sittenkään. Luit varmaan väärin.
 
Pistäpä linkkiä, missä näin puhutaan sähkökitarasta..

FensonGibder: Höpöä.
 
Harmonisten taajuuksien energia on ja pysyy kielessä. Ne antavat kitaralle sen sointivärin. Runkoon siirtyvä energia on epäharmonista taajuutta.

Eli tässä klipissä on sitten vain epäharmonisia taajuuksia ?
https://www.dropbox.com/s/wj1n074z0 … empattu_ja%20painot_16_bit.wav?dl=0
 
Millä perusteella ?

Anti-tonewood-muljutusta hehkeimmillään.