Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Dropped C: Niin, kun tämä on valmiiksi pureskeltu tuote. Jos on 25-vuotta kuunnellut heviä, niin ei tästä voi löytää mitään, tulee vain pahalle päälle. Tai suuri osa tulee. Satunnaiselle radio-rokin kuuntelijalle homma taas on täysin eri...
 
Noinhan se menee. jos yhtyeellä on hitti sitä varten. mutta mikä sitten ei ole valmiiksi pureskeltu tuote kuluttajien kuulemasta musiikista? Mikäli pääosin tuotettu matsku on se mitä 99% kuulee.

Burn: Trollailultahan tää jo hiukan haiskahtaa, mutta sieppaa melko rankasti tämä myynnin ja laadun yhdistäminen toisiinsa. Tulee mieleen se tyyppi Amoral-ketjussa, joka vastasi bändin nykylinjaan ja Ari Koivuseen koskevaan kritiikkiin kysymällä, että kuinka monta kertaa sinun bändisi on keikkaillut Kiinassa. Heh juum.
 
Niin haiskahtaa.

santakasa: Siis meinääksä, kun yli satakiloset jässikät suunnittelee noita painimatseja ja toteuttaa mahdollisimman viihdyttävästi ettei se olisi ns. vakavasti otettavissa viihdettä? Siis nimenomaan viihdettä. Musta se on kieltämättä aikamoista, kun noi köriläät tekee noita temppuja aika kevyesti.
 
Nythän on muuten niin että enpäs edes yritä aloittaa määrittelemään ..

santakasa: En ota samalla tavalla vakavasti kuin esim. päivän kuumia poliittisia kysymyksiä. Omassa viihdetoiminassahan noi on, mitä vakavasti otettavissa. Jos nyt saat yhtään kiinni, mitä ajan takaa.
 
Niin, tekniikan ja tuotannon näkökulmasta vapaapaini ja metallimusiikki..saavat
hyvinkin vakavan ja taloudellisesti relevantin sävyn, jota ilman etenkin jälkimmäinen ei olisi oikein mitään. Politiikka taas esiintyy usein niin populististisena sen viihteellisissä raameissan ettei siihen kannata suhtautua kuin..
 
Mutta se on sitten eri asia kun osa ihmisistä nautti joskus kauan taannoin sitten esimerkiksi Gladiaattori-taisteluista pitäen sitä vakavana viihdyttäjänä , kun taas osa populaatiosta protestoi sitä vastaan esim, moraalisista seikoista johtuen. ovatko ne makuasiota sitten..
 
Sirkushuvit kuitenkin sirkushuveina.

Burn: Niin varmasti myös kriitikoiden ylistämät Britney Spears, Katy Perry, Rihanna ja Kanye West. Jälkimmäisin on myynyt öbaut 120 miljoonaa levyä, eli on siis 10 kertaa parempi kuin vain 11-15 miljoonaa myynyt Disturbed.
 
Siis hetkinen, tarkoitako todella että määrällisyys, eli myytyjen levyjen määrä tekee toisesta tuotteesta paremman?

santakasa: En ota samalla tavalla vakavasti kuin esim. päivän kuumia poliittisia kysymyksiä. Omassa viihdetoiminassahan noi on, mitä vakavasti otettavissa. Jos nyt saat yhtään kiinni, mitä ajan takaa.
 
Äläs nyt, kumminkin otat haudan vakavana - niin kuin vapaa-paininkin.

santakasa: Siis suoraan levymyynnin mukaan? Meneeks tää arvoittaminen sitten tyylilajien sisällä vai onko Kanye West siten arvokkaampi artistina kuin Yesin porukka, kun on myynyt levyjä enemmän?
 
Veikkaan että se selviää kun luet uudestaan tämän topicin lävitse ,
se eroavaisuus.

Olen pahoillani :)

E: ei mitään