Laululyriikkaa: Kesän loppu (29.8.2015)
Ylitin lammikot ja ehkä niihin astuinkin
kirjoitin sinulle runoja lastuihin
jätin ne venevajaan
annoin liukua pyörteiden rajaan
se aika oli kirjavaa
ja tunteeni, tiedätkö miten viljaa korjataan
sateessa tuskin onnistuu, maata pitkin nojaa
kuin mies, joka tulee niin helposti lempensä orjaksi
syys joutui pitkälle ja itkinkö
kun vedin veneeni kohti itseäni
heikoksi kävin ja makuulle ruohikkoon
kertosäe:
olkoon,
olkoon
ruoho mattoni
pilvien paino kattoni
ja sisäinen raivoni
runoni sinulle lastuihin
olkoon,
olkoon lammikot
kuun kuvajaiset
ehkä niihin astuinkin
kävelin ruohikkoon vanaa, tuuli paitani läpi
kädet veressä pyörin, tein kuin karhu pesääni
mietin sua ja kesääni, itkinkö
kun vedin veneeni kohti itseäni
heikoksi kävin ja makuulle ruohikkoon
kertosäe:
olkoon,
olkoon
ruoho mattoni
pilvien paino kattoni
ja sisäinen raivoni
runoni sinulle lastuihin
olkoon,
olkoon lammikot
kuun kuvajaiset
ehkä niihin astuinkin
,
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |
soihtu55
