Kitarat: kitarakamat ›

Entropia666: L on tosiaankin Rhoads. DI-soundeissa on huomattava ero, mutta sitten taasen vahvarin läpi häviää kaikki. Siitä voi jokainen pohdiskella että kuinka moni kuuntelee sitä DI-soundia ja paljonko sille tonewoodille kannattaa laskee arvoo verrattaessa muuhun signaaliketjuun. Tosin Lespan ja Rhoadsin rakenteellisetkin erot on suuret, veikkaan että siinä on isommat soundierot kuin itse pelkissä puissa.
.
 
Tässä pitäisi olla vielä se heviäijän vastaus, että särösoundeilla ei ole paljon eroa ja niin minustakin aivan samalta kuulosti kun säröttimet on päällä. Mutta eikös tässä ole jo pitkän aikaa ollut selvää että erot kuulee vain ilman säröjä.
 
Kommentoin tähän samaan noita karvamammutin klippejä. Ne rokkisäröiset kuulosti musta aika samalta. On niissä ehkä pieniä eroja, mutta ei tule hyvin esiin, ja kuitenkin ei ole käytetty samaa mikkiä, niin johtopäätöksiä vaikea vetää suuntaan tai toiseen. Niistä vähemmän säröisistäkään ei voi kyllä sanoa puutyyppejä. Ei voi kyllä sanoa myöskään mikä mikki oli kyseessä ja mitkä kielet jne. Jos nyt jotain uskallan heittää, niin A ja D oli ilmeisesti liimakaulaisia ja mahonkisia tai sitten set neck trough tai necktrhough. B ja C kielet rämisi aika pahasti nauhoja vasten mutta rankataan ne nyt sitten pulttikaulaisiksi.
 
Kummankin Entropian ja karvamammutin näytteet voisi olla vähän hidastempoisempia ja liikkua myös siellä ylemmillä nauhoilla.
 
Mutta itse aiheeseen liittyen eroja siis on. Mutta johtuuko puu lajikkeesta vai ihan vaan soittimessa olevan puun laadusta jää kyllä kysymysmerkiksi. Ja näiden testien perusteella vielä siitä merkittävyydestäkään ei uskalla sanoa juuta eikä jaata.