Kitarat: kitarakamat ›

Ja mitä enempi säröä, sitä mitättömämpi vaikutus.
Signaaliketjun muut osat vaikuttaa paljon enempi, mutta en jossain heleissä cleaneissa nyt täysin sulkisi pois etteikö olisi mitään väliä onko niin hyvää puuta, tai lastulevyä.
Johan pelkällä toneritepäristyksellä saa kuuluvia muutoksia puhtaille aikaan jos nyt provolinjalle lähtisi, mutta olkoot se unohdettu vääntö jo :D

Gabe: Kyllä attack ja sustain kuuluvat sähkökitaran soundiin siinä missä äänenvärikin.
 
Onko tämä nyt varmasti jokin yleismaailmallinen totuus, ja missä se on sellaiseksi hyväksytty? Kun osa puhuu ihan selvästi pelkästään äänensävystä ja osa ei edes tiedä mistä puhuu, eikä osaa kertoa mikä siihen saundiin kuuluu.
 
Luepa otsikko ajatuksen kanssa: Puiden vaikutus kitaran soundiin.
 
Usein näissä on vaan tapana verrata nimenomaan puulajeja. Että lepällä on sellainen saundi ja mahongilla tällainen jne. Aina ei täälläkään tiedä onko kyse tästä vai jostain muusta.

varpio: saundi: puhutaanko pelkästään äänensävystä vai myös esim. atakista ja sustainista.
 
Noista kaikista puhutaan. Mutta sustainista puhuttaessa ei puhuta mistään tasaisesta tuutista, vaan siitä miten eri taajuudet häipyy taikka sustanisoi. Ja sehän tapahtuu eri puulajeille jonkinverran tyypillisellä tavalla, jos niitä puita riittävän laajassa mittakaavassa seurataan.
 
Sitten päättäkää että puhutaanko puulajeista vai vaan "puusta" jossa muuttujina on esim. tiheys ja kovuus jne.
 
"eri puulajeille jonkinverran tyypillisellä tavalla, jos niitä puita riittävän laajassa mittakaavassa seurataan"
 
Tuota samaa jankutusta ja saivartelua on ollut nyt jo kymmeniä sivuja.
 
Niin on, kun joillekin ei mene jakeluun edes noi peruslähtökohdat:
1) possibiliteetti että kielen ja puun värähtely ovat vuorovaikutuksessa
2) sustaini ei ole ikinä mikään tasaisena vaimeneva tuutti
 
En edes ymmärrä miks noi asiat vaatii niin paljon ajattelemista. Mielestäni itsestäänselvyyksiä. Jos menee tilaamaan soitinrakentajalta kitaraa ja haluaa kirkkaasti soivan kitaran joka ei lähtökohtaisesti anna mitenkään tanakkaa bassopäätä niin kannattaako aikoa kokomahonkista kitaraa? Aivan. Järkikin sen jo sanoo.

ReBeat: Noista kaikista puhutaan. Mutta sustainista puhuttaessa ei puhuta mistään tasaisesta tuutista, vaan siitä miten eri taajuudet häipyy taikka sustanisoi. Ja sehän tapahtuu eri puulajeille jonkinverran tyypillisellä tavalla, jos niitä puita riittävän laajassa mittakaavassa seurataan.
 
Hyvä homma, osoita että näin tapahtuu.
 
Jos menee tilaamaan soitinrakentajalta kitaraa ja haluaa kirkkaasti soivan kitaran joka ei lähtökohtaisesti anna mitenkään tanakkaa bassopäätä niin kannattaako aikoa kokomahonkista kitaraa? Aivan. Järkikin sen jo sanoo.
 
Aivan sama, vahvistimessa on sävynsäätömahdollisuuksia usein, ja mikkejäkin on erilaisia. Jos tykkää vaikka mahongin ulkonäöstä niin on hyvä vaan.

varpio: Aivan sama, vahvistimessa on sävynsäätömahdollisuuksia usein, ja mikkejäkin on erilaisia. Jos tykkää vaikka mahongin ulkonäöstä niin on hyvä vaan.
 
Noniin, päästiin ilmeisesti maaliin. Eli myönnät että jos otetaan satatuhatta kitaraa niin mahonkiset ei ole siitä joukosta todennäköisesti se kaikkein ohuimmin ja kirkkaimmin soiva porukka.

Entropia666: Tämä on toinen hyvä pointti.
 
Hyvä pontti myös siltä kannalta, että kokeneen skitantekijän pitäs osata valmiiksi luokitellusta puusta poimia ne kokemuksen perusteella toivotuimman soundivaikutuksen antavat lankunpätkät.

ReBeat: Noniin, päästiin ilmeisesti maaliin. Eli myönnät että jos otetaan satatuhatta kitaraa niin mahonkiset ei ole siitä joukosta todennäköisesti se kaikkein ohuimmin ja kirkkaimmin soiva porukka.
 
Riippuu aivan täysin siitä minkä vehkeiden läpi soitetaan, millä, miten ja kuka.

Pitäisi varmaan ensin määritellä sana HYVÄ, kun sekin on niin makuasia näissä soittojutuissa ja tässä puukeskutelussa. Toiselle hyvä voi olla taas toiselle täysin huono.
 
Metallia soittavalle kitaristille ei varmaan hyvää lap steel kitaraa ole olemassaan, joka hänen soittoonsa toimisi hyvin.
Perinteinen countrykitaristi tai ehkä lap steel kitaristi ei taas tee mitään 8-kielisellä 30 tuuman kaulaisella aktiivimikkikepillä.
Voiko tuosta päätellä jotain? Kitarathan voivat olla molemmat hyviä tai huonoja. Onko siihen tässä tapuksessa vaikuttaneet puut mitenkään? Voivatko ne kitarat olla kuitenkin toisissa käsissä hyviä ja onko silloin niiden "hyvyyteen" vaikuttaneet puuosat mitenkään?
 
Mitä tarkoittaa VAIKUTUS ja kuinka suuri sen täytyy olla, että sen voi myöntää tai pitää jotenkin olennaisena? Kuinka paljon pitää jonkun vaikuttaa, että se oikeasti vaikuttaa?
Jos siis kysytään puiden vaikutusta kitaran soundiin?
 
Miksi muiden mielipiteitä pitää yrittää muuttaa?
Minusta saa uskoa, ettei puilla ole mitään merkitystä/vaikutusta jos haluaa. Näin saa ainakin kitarat halvemmalla ja tällöin ei kannattaisi ainakaan muille narista kun itse saa haluamansa soundin halvemmalla. Eikös!!!!!!!!!!!!!
Ei varmaan ole keneltäkään mitenkään pois jos joku tykkää jostain sellaista joka itselle käy. Olipa syy sitten mikä tahansa.

mpekkanen: Pitäisi varmaan...
 
... opetella soittamaan?
 
Sana "vaikutus" tarkoittaa asioiden keskinäisen suhteen olemassaoloa. Esim vaikka sitä, että kitarassa käytetyllä puumateriaalilla ja kitaran soundilla on jokin keskinäinen suhde. Mun mielestä näin on. Samoin kun muillakin kitaran valmistuksessa käytetyillä osilla, materiaaleilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla.
 
Sitä, mikä tuo vaikutus on on hieman hankala sanoa. Lukaisepa jostain internetin suunnattomasta tietoavaruudesta hieman kaaosteoriasta, perhosvaikutuksesta ja fraktaaleista, niin saattaa aueta uusia ovia ajatteluun. Tai sitten ei.
 
Hyvä vs. huono on melko vitun subjektiivinen käsite. Itse käytän "käyttötarkoitukseen mielestäni sopiva" (lyh. käyttis) sanaa "hyvistä" laitteista. Sit jos ei lähe niin ei lähe.

Ei ainakaan mulle ole ollut tässä keskustelussa missään vaiheessa kyse siitä, että onko joku puulaji tai puu halvempi tai kalliimpi kuin toinen. Eikä puulajien välisestä paremmuudesta. Puulajien välisistä eroista kyllä. Ei ne käy ilmi jos joku vertaa kolmea kitaraa keskenään, mutta onneks maailmalla on laajoja toimijoita ja niillä vuosikymmenten kokemukset puulajeista. Kun siihen päälle pistetään internet niin onkin jo mahdollista lukea mihin tuloksiin ne toimijat on puidensa kanssa tulleet. Sen takia niiden sivuilla sitten lukee, että tietyillä puulajeilla on taipus antaa soundiin jotain tyypillisiä ominaispiirteitä. Niitä piirteitä voi odottaa saavansa niiden puulajien avulla todennäköisemmin kuin jonkun ihan vastakohtaisen puulajin avulla.
 
Huom. Niiden puutoimijoiden (esim. Warmoth) sivuillakaan EI LUE, että kalliimpi puu on parempi kuin halvempi. Siellä ei lue, että joku eksoottinen kallis puulaji antaa parhaan soinnin, jos tilaa vaikkapa rungon siitä puulajista. Asiakkaat saa ihan itse päättää mikä kellekin on paras sointi ja mihin tilanteeseen. Siellä vaan kokemuksen myötä mainitaan joitakin piirteitä mitä missäkin puulajeissa aika tyypillisesti on todettu tuppaavan olemaan.

ReBeat: Ei ainakaan mulle ole ollut tässä keskustelussa missään vaiheessa kyse siitä, että onko joku puulaji tai puu halvempi tai kalliimpi kuin toinen. Eikä puulajien välisestä paremmuudesta. Puulajien välisistä eroista kyllä. Ei ne käy ilmi jos joku vertaa kolmea kitaraa keskenään, mutta onneks maailmalla on laajoja toimijoita ja niillä vuosikymmenten kokemukset puulajeista. Kun siihen päälle pistetään internet niin onkin jo mahdollista lukea mihin tuloksiin ne toimijat on puidensa kanssa tulleet. Sen takia niiden sivuilla sitten lukee, että tietyillä puulajeilla on taipus antaa soundiin jotain tyypillisiä ominaispiirteitä. Niitä piirteitä voi odottaa saavansa niiden puulajien avulla todennäköisemmin kuin jonkun ihan vastakohtaisen puulajin avulla.
 
Huom. Niiden puutoimijoiden (esim. Warmoth) sivuillakaan EI LUE, että kalliimpi puu on parempi kuin halvempi. Siellä ei lue, että joku eksoottinen kallis puulaji antaa parhaan soinnin, jos tilaa vaikkapa rungon siitä puulajista. Asiakkaat saa ihan itse päättää mikä kellekin on paras sointi ja mihin tilanteeseen. Siellä vaan mainitaan kokemuksen myötä puille niitä piirteitä, joita kyseisissä puulajeissa on todettu tuppaavan olemaan.
 
Eikä unohdeta että eksoottiset ja kalliit, erikoisen näköiset puut kuitenkin yleensä valitaan lähinnä ulkonäkösyistä.

Juzpe: ... opetella soittamaan?
 
Sana "vaikutus" tarkoittaa asioiden keskinäisen suhteen olemassaoloa. Esim vaikka sitä, että kitarassa käytetyllä puumateriaalilla ja kitaran soundilla on jokin keskinäinen suhde. Mun mielestä näin on. Samoin kun muillakin kitaran valmistuksessa käytetyillä osilla, materiaaleilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla.
 
Kyllä itse olen soittanut jo aika kauan kitaraa, että jatkuva soittaminen ja treenaminen ei tule loppumaan koskaan. Omaa musaa etupäässä soitan ja sävellän. Kansanmusiikin, bluesin & jatsin ja jostain etnisen välimaastosta. Toki on muidenkin kappaleita tullut myös soiteltua. Ensimmäinen kitara kun tuli hankittua jo 80-luvun alussa.
 
Itsellä oli kerran sellainen SP-elektroniikan osista koottu tele johon oli itse tehty sen body. Ei ollut kuitenkaan minun tekemä.
Se kitara oli kyllä siinä mielessä erikoinen, että kokeilin sitä muutamallakin eripaksuisella kielisetillä ja sen bodyn oma resonanssi oli jossain Eb ja normaalin E välissä. Sitä oli aivan mahdoton saada vireeseen joka olisi ollut sellaisessa vireessä, että A sävel on 440. Voisihan se toki olla hieman muukin, mutta jos ei nyt puhuta siitä.
Joillekkin tämä ei varmaan haittaa, mutta itseä se kyllä haittasi. Soitan myös monenlaisia avoimia vireitä ja kokeilin siihen useita sellaisiakin ja se kitara ei soinut kunnolla missään äänessä eikä millään virityksellä. Tämä epävireisyys soi eniten varsinkin matalien kielien kohdalla. Paksuimman kielen kyllä sai vaikka D-säveleehen viritettyä, mutta se soi paremmin joko hieman ylennettynä tai sitten hieman alennettuna.
 
Silloin on siinä bodyssä pakko olla jotain joka siihen vaikuttaa, koska virityskoneistot olivat ihan hyvät. Myöskään tallassa tai satulassa ei ollut mitään vikaa. Kitaran kun viritti normaalista niin sen ruuvasi aina sellaiseen säveleeseen, ettei sillä pystynyt soittamaan muiden "oikeassa" vireessä olevien soittimien kanssa. Kitara kuitenkin soundasi ja soi ihan hyvin tuossa epävireissä vireessä. Body resonoi hyvin, mutta väärässä sävelessä.
Tällöin ainakin siinä kitarassa oli väliä niillä puuosilla ja tuo vire ongelma ei myöskään poistunut sähköisestikkään vahvarilla soitettuna.
 
Itsellä on monenlaisia kitaroita kun soitan erilaisilla vireillä ja joskus saa siihen omaan juttuun ihan hyvän soundin myös jostain halvemmistakin peleistä. En kuitenkaan tarkoita, etteikö joku paremmin tehty soisi ja olisi parempi.
 
Minusta puilla on merkitystä, mutta itse kyllä löydän monesta huonostakin kitarasta jotain hyvää. Se on taas hieman toinen juttu ja ei varmasti sovi kaikille. Tuollainen sikarilaatikkosoundi ja sen tyylinen soitin on aina jotenkin rajoittava. Niin soundillisesti kuin soitannollisestikkin, mutta taas ne antavat haastetta siihen soittoon.
 
Kyllähän soundilla ja soittotaidollakin on aina jonkinlainen suhde. Niin soittajalle kuin kuuntelijallekkin. Soittotaito tai sen puute on varmaan enemmän tärkeä kuin kitaran mahdollinen puulaji. Soittamisessahan tulee pakostakin joskus eteen erilaiset harmoniat skaalojen myötä ja varsinkin kun soittaa muiden kanssa rytmimusaa.

Juzpe: kokeneen skitantekijän pitäs osata valmiiksi luokitellusta puusta poimia ne kokemuksen perusteella toivotuimman soundivaikutuksen antavat lankunpätkät.
 
Juuri näin. Hyvä kitaraseppä tuntee hyvin eri puut ja miten ne vaikuttavat lopputulokseen. Ainakin itse ostan mieluummin kitarani sellaiselta rakentajalta jolla on kattava ymmärrys aiheesta ja runsaasti käytännön kokemusta.
 
ReBeat: Ei ainakaan mulle ole ollut tässä keskustelussa missään vaiheessa kyse siitä, että onko joku puulaji tai puu halvempi tai kalliimpi kuin toinen. Eikä puulajien välisestä paremmuudesta. Puulajien välisistä eroista kyllä. .
 
Sama täällä. Paras koskaan omistamani tai kokeilemani kitara on kasattu pääosin suomalaisesta lepästä ja vaahterasta, ei kovinkaan eksoottinen materiaali kumpainenkaan. No rehellisyyden nimissä on pakko sanoa että onhan siinä brassi ruusupuu otelauta, mutta sen valkkasin ihan puhtaasti ulkoasun ja tuntuman takia.. en usko että se muuten vaikuttaa mitenkään. Paras kokeilemani Les Paul on kyllä hondurasin mahonkia mutta sen suurin etu on varmasti sen keveys. Enkä tiedä onko hondurasin mahonki edes kalliimpaa kuin nykyään yleisemmin käytetty mahonki?
 
No kuitenkin, eihän se puumateriaalin hinta tai harvinaisuus korreloi yhtään siihen miten hyvin se sopii soitinrakennuspuuksi.
 
varpio: Usein näissä on vaan tapana verrata nimenomaan puulajeja. Että lepällä on sellainen saundi ja mahongilla tällainen jne. Aina ei täälläkään tiedä onko kyse tästä vai jostain muusta.
 
Eli jos tiivistän niin nyt ollaan siinä tilanteessa että sinäkin allerkijoitat sen väitteen että niillä rakennusmateriaaleilla kyllä on merkitystä, mutta et allekirjoita sitä että tietyt puulajit soundaavat aina ennustettavasti samalta? Jos näin, niin sittenhän me puhutaankin aika pitkälti samasta asiasta. Saarneahan sanotaan todella kirkkaaksi ja napakaksi puuksi, mutta yksi taannoin omistamani saarnirunko ei tosiaankaakaan edustanut tätä näkemystä. Vastaavasti mahonki ei välttämättä sano paljonkaan, lajikkeitakin on vissiin aika paljon ja niidenkin sisällä paino vaihtelee paljon. Leppä taas yleensä on aika pitkälti samankaltaista.

Gabe: Eli jos tiivistän niin nyt ollaan siinä tilanteessa että sinäkin allerkijoitat sen väitteen että niillä rakennusmateriaaleilla kyllä on merkitystä
 
Sen verran että ei kannata rakentaa esim. pahvista ja tinasta. Jos rakennetaan ylipäätään soitinrakennukseen kelpaavasta puusta ja kunnollisista metalliosista niin sitten ei ole suurta merkitystä sillä että mitä materiaaleja on, ja saundin kannalta ei mitään siinä määrin mitattavaa merkitystä että kannattaisi haaskata aikaansa tai ajatuksiansa siihen.

Aasian tehtaissa jossa valmistuu todella suuria määriä kitaroita ei kaikissa tule kuitenkaan kovinkaan paljoa hukkapaloja.
Taas sellainen soitinrakentaja joka tekee yksilöllisiä soittimia, voi valikoida siihen soittimeen ne puut todella suuresta määrästä.
 
Soitinrakennukseen kelpaava on termi joka ei ole kaikkien mielestä ihan sama, koska soittimia on myös erilaisia/hintaisia&laatuisia.
 
Onhan tuolla metsässä myös monenlaisia ja muotoisia puita.

naavanka_: Sitten mennään jo fysiikan puolelle, kielen resonanssitaajuus, pituus ja paksuus vaikuttaa tähän.
 
Ei puut.
Kaikissa omissa sähkiksissäni ja teräskielisessä akkarissani on noita kohtia. Oikea ulkomainen termi taitaa olla wolf tone. Halvassa nylonkielisessä HB akkarissa en kuullut mitään hirveän räikeitä vaimenemisia. Sähkiksistä voimakkaimmat kohdat löytyy Epiphonen SG:stä, mutta toisaalta taas tykkään sen soundeista kaikkein eniten. En ole kuitenkaan testannut, että vaikuttaako vireen muuttaminen noihin kohtiin, eli siis löytyykö ne aina samalta nauhaväliltä vaikka viritys olisi erilainen.

Semmoinen seikka tähän puukeskusteluun että kun myydään noita vanhoja kitaroita. Hinnat on ihan pilvissä, siis esimerkiksi 70-luvun fender stratocasterit. Selittyykö hinta puilla vai mikeillä vai molemmilla? Onko uudessa custom fenkussa yhtä hyvät "puut", koska hinta on sama ? Siis tuossa mielessä tämä puu nyt tuntuisi vaikuttavan soittimen hintaan.
 
Siis onko noissa kalliimmissa vehkeissä oikeasti soundillisesti jotain, jota ei saa kiinan vehkeillä. Luulen, että tämä on keskustelun pointti loppujen lopuksi.

tumppusormi: Semmoinen seikka tähän puukeskusteluun että kun myydään noita vanhoja kitaroita. Hinnat on ihan pilvissä, siis esimerkiksi 70-luvun fender stratocasterit. Selittyykö hinta puilla vai mikeillä vai molemmilla? Onko uudessa custom fenkussa yhtä hyvät "puut", koska hinta on sama ? Siis tuossa mielessä tämä puu nyt tuntuisi vaikuttavan soittimen hintaan.
 
Siis onko noissa kalliimmissa vehkeissä oikeasti soundillisesti jotain, jota ei saa kiinan vehkeillä. Luulen, että tämä on keskustelun pointti loppujen lopuksi.
 
Suurin juttu mikä niissä vaikuttaa, on se että ne on vanhoja ja sitä kautta "mojokkaita". Eli mielikuvat ja keräilyarvo, ei niinkään soitannolliset seikat.

tumppusormi: Semmoinen seikka tähän puukeskusteluun että kun myydään noita vanhoja kitaroita. Hinnat on ihan pilvissä, siis esimerkiksi 70-luvun fender stratocasterit. Selittyykö hinta puilla vai mikeillä vai molemmilla? Onko uudessa custom fenkussa yhtä hyvät "puut", koska hinta on sama ? Siis tuossa mielessä tämä puu nyt tuntuisi vaikuttavan soittimen hintaan.
 
Siis onko noissa kalliimmissa vehkeissä oikeasti soundillisesti jotain, jota ei saa kiinan vehkeillä. Luulen, että tämä on keskustelun pointti loppujen lopuksi.
 
Wanhat kitarat ovat kalliita siksi, että ne ovat harvinaisia ja haluttuja. Harvinaisia siksi ettei niitä alukujaankaan rakennettu niin paljoa kuin nykysoittimia ja osa on matkan varrella päätynyt saunan uuniin ja haluttuja ne ovat siksi, että Jimmy Page ja Richie Balckmore soitti niillä => korkeampi kysyntä kuin tarjonta => korkea hinta.
 
Kyllä ne vanhat laatusoittimet ovat hyviä, mutta eivät parempia kuin uudetkaan. Ja mitä tulee kiinan vehkeisin, niin Aasiassa jopa kiinassa tehdään myös hyviä soittimia mutta ne ovat kalliimpia kuin ne huonot soittimet.