Kitarat: kitarakamat ›

Tuossa kun joku taisi ihmetellä, miksi ei Les Pauleja tehdä kokonaan vaahterasta--> niin kyllä niitä on Gibson tehnyt myös sellaisiakin.
 
Tämä vääntö ei varmasti kyllä lopu ikinä. Varmaan olisi jokaiselle parasta kun soitteli/treenaisi sitä kitaran soittoa olipa niillä puilla sitten omaan soundiin tai muutenkaan mitään väliä. Itse voi toki jokainen hommata sellaisen kitaran jolla tämä soitto sitten sujuu ja soitin viihtyy muutenkin kädessä. Sama varmaan mitä se puu on jos muuten tykkää...
 
Kyllä tuolla akustisella, minusta, kannattaa soittaa/treenata vaikka se musatyyli ei ensisijaisesti sellainen olisikaan bändisoitossa. Akustisella erottuu paremmin kitaristit toisistaan kun on keskityttävä siihen soittamiseen hieman toisella tyylillä.

Entropia666: En omista, enkä aio kyllä hankkiakkaa. Treenaamista tosin harrastan, ja suosittelen muidenkin käyttävän siihen aikaa ylenmääräisen korkinhaistelun sijaan.
Mä vaan aukasen ja juon.

mpekkanen: Tuossa kun joku taisi ihmetellä, miksi ei Les Pauleja tehdä kokonaan vaahterasta--> niin kyllä niitä on Gibson tehnyt myös sellaisiakin.
 
Eikös sen ihan alkujaan protona pitänyt koko vaahteraa olla, mutta käytäntö osoitti että se paino niin rutosti--->mahonkia sekaan.

Entropia666: Lähinnä toi että mallintavan särösoundin läpi ei kuule eroja voi sivuuttaa suorilta käsiltä jonninjoutavana hapatuksena. Hyvinhän noista säröklipeistä erottaa TB5 vs M6 -erot. M6 erot keskenään sitten taasen ei erota, mutta se tukeekin sitä hypoteesia minkä moni muu täällä on esittänyt; puiden vaikutus kitaran soundiin sähköillä on häviävän pieni ja sitä kautta merkityksetön. Pikikset on turhia, koska toi testi riitti hälventämään ainakin omat uskot puiden maagisuudesta. Enemmän annan painoarvoa sähköille, kaulaliitokselle ja tallaratkaisulle.
 
Sitten vielä kun pystyt yksilöimään tallaratkaisun, kaulaliitoksen ja sähköjen vaikutuksen soundista, niin tule toki kertomaan :D Aika vaikea on sanoa, että mikä tekee minkäkin ominaisuuden sähkökitaran soundille. On vaan aika turvallista olettaa, että pulttikaula, stratotalla, vaahteraotelauta ja leppä- tai saarnirunko tekee stratolle sen ominaisen soundin. Vaikea kuitenkin siitä on lähteä yksilöimään, että minkä verran milläkin noista ominaisuuksista on vaikutusta.
 
Tästä päästään siihen, että kuitenkin aika yleisesti hyväksytty tosiasia on se, että kitaran rakenne (materiaalit, raudat yms) vaikuttaa kitaran soundiin, joten miksi sulkea puut pois? Ne vaan on osa kokonaisuutta.
 
Nyt se tulee: BLACKLETTERIN soitin kummatkin kitarat 25,5" skaalalla olevilla suunnikkailla joissa kummassakin oli M6 tallassa. Soundit oli ihan kitaran vaihdolla sen verran erilaiset, ettei mikitystä tai vahvarin säätöä tarvinnu muokata. Erona oli kaulamatsku (vaahtera vs. mahonki) ja toinen kitara oli osittain ontto.

mpekkanen: Tuossa kun joku taisi ihmetellä, miksi ei Les Pauleja tehdä kokonaan vaahterasta--> niin kyllä niitä on Gibson tehnyt myös sellaisiakin.
 
Tämä vääntö ei varmasti kyllä lopu ikinä.
 
Noi Vaahtera Gibbonin on vaan vähän harvinaisempia, niin ei pääse vertaamaan rinta rinnan mahonkiseen. Tosin G:n kohdalla on aivan sama mistä puusta on..Kallis se on kuitenkin.
 
Ja tästä puuväännöstä. Sehän tämä ongelma on, kun se ei itselle ole vielä varmistunut, että onko niillä puulajikkeillla väliä vai ei. Kaikennäköisiä testejä on tehty mutta missään ei ole keskitytty rauhalliseen kitaramusiikkiin. Joko on nopeaa rämpytystä tai sitten räpätään yksi kieli soimaan. Kukaan ei ole vielä testannut Fenderin Custom shop vaahteraa vs Harley Benton vaahteraa jne. Nykytekniikalla luulisi saatavan tähän vääntöön sellaisen varman vastauksen. Metallimiehille ja efektikikkailijoille tämä nyt on aika turha aihe. Se musiikki, missä mahdollisesti jotain vaikutusta on ei koske heitä.

tumppusormi: Toisaalta kuinka moni testaa tai edes saa testata...
 
Jos mulle myyjä sanoo että en saa testata soitinta niin kävelen kyllä toiseen kauppaan. Sama käytettyjen kanssa.
 
Sitten taas jos rakennuttaa kitaransa jollakin Ruokankaalla, täytyy sihenkin valita puut. Vaikka ne puut onkin näisssä tapauksissa vain hyvin pieni osa hinnasta, niin kai sitä nyt sitten sitä halvinta ottaa.
 
No jaa, kyllä minä itse tuollaista tilatessa ainakin otin sellaisen asenteen että rakentajan avustuksella valkkaan ne puut mitkä siihen soittimeen parhaiten sopii, sekä soundin kannalta että visuaalisesti, ja ne sitten maksavat mitä maksavat. Vähän luulen muutenkin että jos tuon hintaluokan customia alkaa tilaamaan niin yleensä lähdetään siitä lähtökohdasta että se soitin on tilaajalle paras mahdollinen, eikä halvimmista mahdollisista puista. :)

Entropia666: Eikös sen ihan alkujaan protona pitänyt koko vaahteraa olla, mutta käytäntö osoitti että se paino niin rutosti--->mahonkia sekaan.
 
Voi olla näin, en tiedä.
 
Ainakin vaahterakansi laitettiin siksi, että sitä sustainia haluttiin lisää. Kuulemma.
70-luvulla on ainakin tehty ihan kokonaan vaahterasta Les Pauleja. Onhan niitä sitten tehty vaikka mistä puista, mutta soittajat ovat niin konservatiivisiä ettei ne ratkaisut taida miellyttää.
On nimittäin tehty aika hienoistakin eksoottisista puista, mutta kun pitää olla samanlainen kun omalla esikuvalla. Joitain näistä on vieläpä tehty sen takia kun sademetsistä alkaa monet perinteiset soitin puut vähenemään ja Gibson tarjosi ekologisempaa ratkaisua(vaikka kyllä nämä eksoottiset puut ovat tietysti kaikki pois aina jostain, niinkuin muutkin puut). Ei kuitenkaan Gibsonilla osoittautunut ilmeisesti kovinkaan kannattavaksi.
Kuitenkin monia muita kielisoittimia tehdään jatkuvasti vaikka seetristä esim. ja monesta muustakin materiaalista. Ihan hyvin soittimessa tuntuu toimivan monenkinlaiset puut. Tärkeitä varmaan, että se soitin on muutoin hyvin tehty ja hyvilla osilla.
Käsittääkseni nämä monetkin muista kuin mahongista ja vaahterakannella olevat ovat olleet kitarana hyviä ja soundanneet myös hyvälle. Ettei se mahonki/vaahterakansi mikään ehdoton ykkönen ole jos soundista puhutaan. Ei aina tosiaan edes ulkonäössä, mutta makuja on monenlaisia niin ulkonäöllisesti kuin muutenkin.

Entropia666: Emmä nyt sano että sulkis pois, mutta tekis pikku reality chekin sen asian kanssa. Uskoisin että tele jossa on telemikit, pulttikaula ja teletalla kuulostaa silti teleltä vaikka se ois mahonkia. Sun keississä veikkaan myös että toi onttous vaikutti rakenteellisena ominaisuutena enemmän ku noi puut. Mä taasen en tosiaankaan huomannu noitten kahden jacksonin välillä mitää eroa vaikka puut ja skaalat oli eri.
 
Tuli myös mieleen että tässä keskustelussa on ehkä enemmän filosofinen ja dogmaattinen näkövinkkeli. Mä pohdin näitä juttuja nimenomaan soittajan näkökulmasta, en hifistelijän tai kamarunkkarin. Se saa meikän arvostamaan nimenomaan sitä käytännön osastoa, onko jollain asialla kamoissa merkitystä käytännössä. Himassa soittavalle kamarunkkarille se koko kuvio voi olla sitten ihan päinvastainen.
 
Elä lähe yleistämään, että korkinhaistelijat olis vaan kotirunkkareita. Toi käytännön asia tulee vähän eri tavalla erilaisissa musatyyleissä esiin. Itellä tulee soitettua aika paljon puhtailla ja hitaita juttuja. Siinä oikeasti arvostaa sitä soundin syttymisen tyyliä ja esimerkiksi sitä kuinka dynaamisesti ja herkästi se kitara soi. Toki sähköt vaikuttaa tohon paljon, mutta noi ominaisuudet on kitarassa vaikka sähköt uusisi kokonaan.
 
Hevihommissa taas oikeestaan kitaran tärkeintä antia on atakki koska usein nuotit on todella lyhyitä. Lisäksi iso kompression ja särön määrä tasottaa todella paljon niitä eläväisiä juttuja, joita reunamurolla tai puhtailla soundeilla kuulee. Täs kannattaa muistaa myös käytettävä vahvari. Jotkut vahvarit kuulostaa käytettävältä kitaralta enemmän kuin toiset.
 
Toi mun keissi nimenomaan osoittaa sen, että rakenne vaikuttaa paljon siihen soundiin. Vaikea sitä on yksilöidä että paljonko vaahterakaula teki soundille. Mun pointti lähinnä tossa on se, että rakenne vaikuttaa ja sen takia jokainen kitara on osiensa summa ja yksittäisen osan roolia soundissa on vaikea lähteä osoittamaan. Täähän tarkottaa sitä, että ihan hyvin sulla voi olla hyvin soundillisesti samankaltaiset kitarat käsissäs vaikka speksit olis kuinka erilaiset. Arvailua, mutta mahdollisesti sen sun AT:n vaahterakansi kompensoi RR:n pulttikaulaa. Leppäkitara voi hyvin kuulostaa siltä, että se voisi olla mahonkia. Munsta leppä ei ole mitenkään erityisen kirkas soitinpuu.

Himassa soittavalle kamarunkkarille se koko kuvio voi olla sitten ihan päinvastainen.
 
Himassa soittavana kamarunkkarina voisin sanoo, että myös toi soittokamoihin perehtyminen ja se millasista laitteista saa millasta soundia irti on melko tärkeetä. Niin kitara-, effu- kuin vahvistinjudskienkin kanssa. Toki jos päähän mahtuu yks hyvä soundi ja kaikki muu on paskaa ja käyttökelvotonta niin sitten asia on eri. Eri skeboilla, vahvareilla ja purkeilla tulee myös soitettua asioita jotka on omasta mielestä siistejä ko. soundin kanssa.

Mr. Speed:
 
Toi mun keissi nimenomaan osoittaa sen, että rakenne vaikuttaa paljon siihen soundiin. Vaikea sitä on yksilöidä että paljonko vaahterakaula teki soundille. Mun pointti lähinnä tossa on se, että rakenne vaikuttaa ja sen takia jokainen kitara on osiensa summa ja yksittäisen osan roolia soundissa on vaikea lähteä osoittamaan. Täähän tarkottaa sitä, että ihan hyvin sulla voi olla hyvin soundillisesti samankaltaiset kitarat käsissäs vaikka speksit olis kuinka erilaiset. Arvailua, mutta mahdollisesti sen sun AT:n vaahterakansi kompensoi RR:n pulttikaulaa. Leppäkitara voi hyvin kuulostaa siltä, että se voisi olla mahonkia. Munsta leppä ei ole mitenkään erityisen kirkas soitinpuu.
 
Mun Rhoadsissa on läpikaula. Nimenomaan toi korkea random-kerroin puulaaduissa tekee tästä hommasta mulle vähän turhanpäiväisen. Tulevissa kitaroissa selkeesti meikä painottaa ulkonäköö , speksejä ja miltä se tuntuu kädessä. Puut kosmeettisessa mielessä puoltaa siis paikkansa (loimukansi ja eebenotelauta), mutta soundillisesti se ei tuu olemaan enää deal breaker jos ne puut ei ookkaa semmoset mitä oon ennen pitäny arvossa. Tosiaan, vielä puoli vuotta sitten oli merkitystä mistä kalikoista ne keihäät oli tehty, koska uskoin että esim. mahonkibody kuulostaa jytäkämmältä kuin esim. amerikan lehmus. Nyttemmin kelkka kääntynyt, koska käytännössä sillä bändisoitossa ei oo virkaa.

Juzpe: Himassa soittavana kamarunkkarina voisin sanoo, että myös toi soittokamoihin perehtyminen ja se millasista laitteista saa millasta soundia irti on melko tärkeetä. Niin kitara-, effu- kuin vahvistinjudskienkin kanssa. Toki jos päähän mahtuu yks hyvä soundi ja kaikki muu on paskaa ja käyttökelvotonta niin sitten asia on eri. Eri skeboilla, vahvareilla ja purkeilla tulee myös soitettua asioita jotka on omasta mielestä siistejä ko. soundin kanssa.
 
Emmä nyt näe miten tää korreloi sen kaa ettei pidä soitinpuita kovin merkityksellisinä loppusoundiin. Kyllä meikäläinen yritti haalia pitkäsoitolle hyvät soundit ja siihen liittyi mm. etusten kanssa pelleilyä. Vahvarin kanssa vietettiin useampi tunti putkien kanssa runkkaillessa, säätöjä ruuvatessa ja mikin paikkaa etsiessä. Meinasin myös laittaa straton väliasentosoundeja, mutta todettii että akkari oli sittenkin parempi siihen hommaan.
 
Sen sijaan se, että onko esim. seuraavissa nauhotuksissa jonkun biisin näppäilyosio vedetty perinteisen speksin stratolla vaiko esim. mahonkirunkosella stratolla, tuskin kukaan kuuntelija kiinnittää huomiota. Kunhan se väliasentosoundi on siellä, ja sehän lähtee nimenomaan mikeistä ja kaulaliitoksesta.

Entropia666: Mun Rhoadsissa on läpikaula. Nimenomaan toi korkea random-kerroin puulaaduissa tekee tästä hommasta mulle vähän turhanpäiväisen. Tulevissa kitaroissa selkeesti meikä painottaa ulkonäköö , speksejä ja miltä se tuntuu kädessä. Puut kosmeettisessa mielessä puoltaa siis paikkansa (loimukansi ja eebenotelauta), mutta soundillisesti se ei tuu olemaan enää deal breaker jos ne puut ei ookkaa semmoset mitä oon ennen pitäny arvossa. Tosiaan, vielä puoli vuotta sitten oli merkitystä mistä kalikoista ne keihäät oli tehty, koska uskoin että esim. mahonkibody kuulostaa jytäkämmältä kuin esim. amerikan lehmus. Nyttemmin kelkka kääntynyt, koska käytännössä sillä bändisoitossa ei oo virkaa.
 
Joo, tollaset nyanssit tosiaan häviää sinne pändisoittoon, varsinkin jos tyylilaji sisältää melko vähän dynamiikkaa ja paljon säröä. Itellä soundi tulee aina ensisijaisena kitarassa koska kaulaan tottuu aina. Tosin, jos on useampi loistavasoundinen keppi mutta kovin erilaisilla kauloilla, niin tarttee miettiä vähän pidempään.
 
Omaan makuun oon löytänyt parhaat soundit kitaroista, joissa on lespa-viba, eli mahonkia, vaahteraa ja liimakaula. Kuitenkin kitaroina vaikka nykykattauksesta Custom24 kutsuu soittamaan paljon teknisempää ja reippaampaa kamaa kun taas SC245 kutsuu soittamaan enempi näppäily- ja fiilisjuttuja. Puut noissa on samat, skaaloissa puolen tuuman ero ja talla on eri. Lisäksi CU24 on paljon ohkasempi. Täysin erilaisia keppejä eri fiiliksellä, eri soinnilla ja eri soundilla.

Entropia666: Sen sijaan se, että onko esim. seuraavissa nauhotuksissa jonkun biisin näppäilyosio vedetty perinteisen speksin stratolla vaiko esim. mahonkirunkosella stratolla, tuskin kukaan kuuntelija kiinnittää huomiota. Kunhan se väliasentosoundi on siellä, ja sehän lähtee nimenomaan mikeistä ja kaulaliitoksesta.
 
Täs tullaan kans vähän siihen, että onko kiistakapulana se, että runkopuun voisi tunnistaa, vai se, että runkopuu muuttaisi soundia. Itse uskon ekaan sillä rajauksella, että puut asettaa sointia vaan johonkin suuntaan, ja uskon tokaan täysin. Siksi suosin lähinnä hyviä kitaroita, ja oma suunta on löytynyt mahongista vaahterakannella.

Mr. Speed: Joo, tollaset nyanssit tosiaan häviää sinne pändisoittoon, varsinkin jos tyylilaji sisältää melko vähän dynamiikkaa ja paljon säröä. Itellä soundi tulee aina ensisijaisena kitarassa koska kaulaan tottuu aina. Tosin, jos on useampi loistavasoundinen keppi mutta kovin erilaisilla kauloilla, niin tarttee miettiä vähän pidempään.
 
Omaan makuun oon löytänyt parhaat soundit kitaroista, joissa on lespa-viba, eli mahonkia, vaahteraa ja liimakaula. Kuitenkin kitaroina vaikka nykykattauksesta Custom24 kutsuu soittamaan paljon teknisempää ja reippaampaa kamaa kun taas SC245 kutsuu soittamaan enempi näppäily- ja fiilisjuttuja. Puut noissa on samat, skaaloissa puolen tuuman ero ja talla on eri. Lisäksi CU24 on paljon ohkasempi. Täysin erilaisia keppejä eri fiiliksellä, eri soinnilla ja eri soundilla.
 
Meikä taasen on päätyny Jacksoneihin nimenomaan soittotatsin ja ergonomian puolesta. Lespasta lähti hyvin lähelle samat soundit kuin RR:stä kun mikit oli samat, mutta se oli nahkeempi soittaa ja paino enempi. Ja kampikin puuttu. Sittemmin sen tilalle tullut AT Soloist vei välittömästi ykköskitaran tontin näppäryydellään.

Mr. Speed: Täs tullaan kans vähän siihen, että onko kiistakapulana se, että runkopuun voisi tunnistaa, vai se, että runkopuu muuttaisi soundia. Itse uskon ekaan sillä rajauksella, että puut asettaa sointia vaan johonkin suuntaan, ja uskon tokaan täysin. Siksi suosin lähinnä hyviä kitaroita, ja oma suunta on löytynyt mahongista vaahterakannella.
 
Voipi olla. Tarkentaisin sen verran vielä että puu muuttanee soundi, joo, mutta kuinka paljon ja onko sen vaikutusta liioiteltu esim. kitaran rakentajien ja kamarunkkareitten toimesta.

Entropia666: Voipi olla. Tarkentaisin sen verran vielä että puu muuttanee soundi, joo, mutta kuinka paljon ja onko sen vaikutusta liioiteltu esim. kitaran rakentajien ja kamarunkkareitten toimesta.
 
Kyllähän sitä todennäkösesti paisutellaan, mutta on se kuitenkin olennainen osa just sen yksilön soundia. Lisäksi munsta on hölmöä tilata kitara, johon sitten tekee kompromisseja. Samahan se olis suoraan ostaa perusversio kaupasta.

Entropia666: Voipi olla. Tarkentaisin sen verran vielä että puu muuttanee soundi, joo, mutta kuinka paljon ja onko sen vaikutusta liioiteltu esim. kitaran rakentajien ja kamarunkkareitten toimesta.
 
On liioiteltu ilman muuta. Siitä kai voidaan kaikki olla samaa mieltä?

Vahvarin kanssa vietettiin useampi tunti putkien kanssa runkkaillessa, säätöjä ruuvatessa ja mikin paikkaa etsiessä.
 
Itse ku viimeks äänitin julkastavaa matskua, laitoin BT 2550:n päälle, lespan kii inputtiin piuhalla (kaappi oli jo valmiiks), tsekkasin että asetukset on about kohillaan, heitin NT2:en telineeseen metrin päähän kaapista, kävin kessulla ja soitin äänitettävän materiaalin ns. purkkiin.
 
Ei vaikuta siihen myydäänkö ko. levyä 1 vai 3 kpl.

Tuolla toisaalla jo aiemmin puitiin vähän tätä asiaa. Siitäpä arvailemaan, tai jos ei osaa arvata, kelaamaan ketjua etiäpäin, siellä ne on ne vastauksetkin.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=12404027
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=12407359