Kitarat: kitarakamat ›

Sarko: Sinänsä ottamatta kantaa kitarakamoihin niin kyllähän yhteiskunnassamme on runsaasti ihmisiä jotka joutuvat miettimään pärjäämistään esim. esittelemiesi skenaarioiden puitteissa sekä konteksteissa. Parempi ehkä sanoa että joudutaan tyytymään johonkin ennemmin kuin pärjäämään, varsinkin elämiselle sekä hengittämiselle vähemmän välttämättömissä asioissa.
 
Mut mä meen takas tonne dadaan :)
 
Kyllä kyllä, olet oikeassa, mutta eipä siinä tilanteessa varmaan olla CS stratoa ostamassakaan. Meinasin, että jos on varaa. Se tarkoittaa juuri sitä, että lasten viikkorahat ja kesäleirirahat eivät mene isin uuteen kitaraan. Mpekkanen kiteytti koko homman mielestäni täydellisesti. Eipä tuota varmaan tarvitse selitellä tai täydennellä:
 
mpekkanen: Jokainen mielestäni arvio itse millaiset soittokamat tarvitsee tai ovat riittävät... ...Tärkeintä varmaan, että tekee sellaista mistä itse tykkää ja laittaa rahansa myös niihin asioihin jotka tuovat mielihyvää.

mpekkanen: Eikä tosiaan kannata miettiä mahdollisia sairauksia jne. Elämän tilanteet kuitenkin muuttuvat ja se on osa ihan normaalia elämää.
 
Juu, tiettyjä juttuja ei voi ymmärtää ennen kuin kohdalle sattuu, mutta sen verran voi ymmärtää, että varautuu niihin. Meinaan, ettei sairastapauksessa löydä itseään katuojasta, kun työt sekä asunto meni alta ja muija lähti naapurin matkaan.
 
Mutta sorry ot, lopetan taas hetkeksi tähän. :)
 
Vaikka joku kitara maksaisikin aika paljon, niin kyllä silläkin voi soitella vuosia ja saada monenlaisia kokemuksia ja muistoja. Siinäkin tapauksessa, että se kitara tulisi syystä tai toisesta joskus myytyä.
Kuitenkaan minkään Custom kitaran teettämisessä ei minusta kannattaisi miettiä mitään mahdollisia myyntiarvoja. Jos sellaisia miettii, niin minusta silloin ei vielä kannattaisi hankkia olenkaan minkäänlaista Custom soitinta. Tosin jokainen saa kyllä käyttää rahansa ihan miten haluaa.
 
Juuri näin.
 
Kyllä parikin vuotta alkaa olemaan aika huikea odotusaika. En kyllä jaksaisi kitaraa niin kauan odotella. Mutta mulla nyt on huonot hermot odotella yhtään mitään.
 
Mutta aloittaja on oikealla tiellä. Kun se Fender ei nyt ole välttämättömyys, niin ehkä kääntyisin kotimaisten pajojen puoleen. Olen käsittänyt, että se odotus ja fiilistely on aika paljon mukavampaa, kun voi käväistä pajalla turisemassa mestarin kanssa ja katsoa, miten homma etenee. Eipä pääse tulemaan kovin pahoja yllätyksiäkään, kun on koko ajan kartalla, mitä tapahtuu...
 
Mutta eihän mulla taas mitään asiaa ollut. Jatkakaa. Ja kyllä CS Fender kelpaisi kyllä meikäläisellekin. :)

iec: Samoin näin perheellisenä joutuu miettimään esimerkiksi lasten harrastukset yms kesälomareissut. Omalla kohdalla kitarakamppeet jäävät kyllä kakkoseksi siinä vaiheessa jos mietitään tehdäänkö perheen kanssa kesälomareissu, vai ostaako iskä uuden kitaran tai vahvarin.
 
Sama täällä. Lapin reissu poikien kanssa, muutama huvipuistokierros, vanhemman innostus radio ohjattaviin.. eipä ole isin tarvinnut miettiä kitaroihin törsäämistä. :) Mutta kaikki mikä muilta menoilta ja säästötilille jemmaamiselta liikenee menee kyllä ihan hyvällä omallatunnolla sitten kitarakamppeisiin. Se on kuitenkin meikäläisen ainut harrastus.. oikeastaan ainoa seikka mihin rahaa säännöllisesti kulutan. Lisäksi näitä on haalittu jo aika kauan sillä meiningillä että ostan mieleiseni (mielellään käytettynä) ja myyn sen sitten kun tulee jotain parempaa eteen. Pikku hiljaa se taso nousee ja kun vanhaa kierrättää niin ei tarvitse koskaan kerralla mitään järkyttävää summaa satsata. Pitkäjänteisellä säästämisellä saa kyllä ihan kuka vain asiansa fiksusti hoitava normaalissa tilanteessa oleva aikuinen ihminen vaikka minkä CS tason kamppeet.
 
OKe_: Aloitin keskustelun sen takia kun minustakin tuo on helvetin kova hinta laittaa kitaraan kaavakkeiden perusteella 2500€.
Haluisin tietää jos joku on tilannut pitääkö tuo paikkansa vai onko täyttä paskaa.
Nyt on noussut pari varteenotettavaa suomalaista tekijää ja nimimiehiä, miltä saa itse suunnitelllun kitaran hyvässä lykyssä alle 3500€, kiitos siitä. Itse kun on katsellut vaan näitä mainstream merkkejä ja ohittanut kaiken muun.
Välttämättä en sulje ajatusta valmiinakaan ostettua kitaraa liikkestä, jos se vain miellyttää minua niin "sisäisestikin" kuin ulkoisestikin.
Mutta olisi se pirun hienoa olla sellainen kitara kun on halunnut/toivonut
 
Kyllä se unelmien kitara sieltä löytyy. Kysele ihmeessä kotimaisilta tekijöiltä, käy mahdollisesti paikan päällä katselemassa niitä (monella pajalla on demomalleja hypisteltäväksi) ja erinäisistä liikkeistä löytyy CS Fendereitäkin uutena ja käytettynä kokeiltavaksi. Kyllä se sulle sopiva suunta sitten äkkiä selkenee kun pääset niitä oikeassa elämässä käpistelemään.
 
Onnea kuitenkin kitaran etsintään. Rohkenen epäillä että löydät kyllä upean instrumentin itsellesi päädyitpä mihin tahansa esille tulleeseen vaihtoehtoon.

Olin näköjään lauseen jättänyt pois välistä. Siis kaavakkeiden mukaan yli 5000 euroa, vaikka kuinka ottaisi valmiista kaulamateriaalista ja bodyst mallit. Kun musa liikkeestä saa alle 2500 euron cs kepin

Laulava Kylätohtori: Onhan tässä paljon asiaa ja aika samoilla linjoilla olen monessakin asiassa. Mutta liialla varovaisuudella voi koko elämä jäädä elämättä. Ja jos on ok duunissa, niin mitä väliä, vaikka pistäisi 10000 kitaraan? Miksi pitäisi ostaa Squier, koska silläkin pärjää? Mihin sitä raha pitäisi oikein säästää? Käärinliinoissa ei ole taskuja, että mitään täältä ei saa mukaansa, kun kerran lähdetään. Ja kuten sanoit, sitä ei voi tietää, koska se päivä on, eikä minusta voi elää niin, että sillä perusteella jättää asioita tekemättä.
 
Mikä tämä koko pärjäämis-aspekti edes on? Kuka elää kaikessa sen mukaan, millä pärjää. Asuu parakissa, ajaa moposkootterilla, ei harrasta mitään, syö vain makaronilaatikkoa ja oman kasvimaan porkkanoita, koska niilläkin pärjää. Minusta koko pärjäämis-juttu on aivan järjetön. Eihän tällaista millään muullakaan elämän osa-alueella pidetä. Autoksi Lada ja veneeksi soutupaatti, koska niilläkin pärjää. Matkailu voi olla oman kylän kotiseutumuseoon, koska niilläkin muistoilla pärjää vanhainkodissa - eikä sitä dementoituneena kuitenkaan mitään muista, että turha se on muistojakin hankkia. Ja koko matkailu on turhaa, koska ilmankin pärjää.
 
Otetaan tämä nyt huumorilla, mutta sen suhteen olen tosissani, että koko pärjäämis-ininä on kitarakamojen suhteen (ja varsinkin toisten kitarakamojen suhteen) on melkoisen naurettavaa kitinää. Eikä tämä nyt ole suoraan mpekkaselle (jolla on asenne ihan kunnossa), vaan ihan yleisesti.
 
Meikä pärjäisi hyvin Squierilla, mutta en tiedä yhtä syytä, miksi minun pitäisi sellaisella soittaa...
 
Se on ihan sama millä kukakin soittaa. Squierilla ja SC-startolla tehdään prikuulleen samaa asiaa ja tärkeintä että se huomio pysyy siinä tekemisessä koska se on ainoa mikä on tärkeää. Ihan sama kuin matkailussa, olen noissa prätkämiiteissä huomannut, että osa nukkuu sviitissä lakanoiden välissä ja toiset teltassa makuupussissa, mutta silti illalla kaulaillaan ja juodaan kaljaa yhdessä. Niin se on soittamisessakin, ei kukaan irvistele jos treenikämpälle tulee Squierin kanssa eikä luultavasti puheka suosionosoituksiin vaikka sieltä salkusta löytyisi CS-strato. Ainoa mikä vakuuttaa soittokaverit on se mitä sillä kitarallasi teet ja millainen olet kun et soita.
 
Jos joku haluaa CS-straton niin mitä sitten? täytyyhän amerikkalaisenkin duunarin elää ;-)

_OKe_: Olin näköjään lauseen jättänyt pois välistä. Siis kaavakkeiden mukaan yli 5000 euroa, vaikka kuinka ottaisi valmiista kaulamateriaalista ja bodyst mallit. Kun musa liikkeestä saa alle 2500 euron cs kepin
 
No jos mallit ja materiaalit on marketista niin eikö se kitarakin kannata sitten ottaa kaupasta? minusta puolet kalliimpi hinta samanlaisesta kitarasta on aika paljon. Strato se on masterbuildinkin strato... paitsi jos se ei ole, niin sitten se ei ole strato, vaan joku mikä lienee customshoppi :-D

Jos olen ymmärtänyt oikein, masterbuilt- ja teambuilt-straton ero on siinä, että masterbuilt-kitara on yhden rakentajan tekemä/kokoama. Molemmissa tapauksissa kaula ja runko tulevat samalta CNC-linjalta. Jokainen voi itse miettiä, paljonko lisäarvoa/mojoa tälle asialle antaa.

milahtee: Jos olen ymmärtänyt oikein, masterbuilt- ja teambuilt-straton ero on siinä, että masterbuilt-kitara on yhden rakentajan tekemä/kokoama. Molemmissa tapauksissa kaula ja runko tulevat samalta CNC-linjalta. Jokainen voi itse miettiä, paljonko lisäarvoa/mojoa tälle asialle antaa.
 
Minunkin käsittääkseni se kaula ja runko ovat samasta puupinosta ja samalta CNC-linjalta. Tämän vuoksi itsekin aikoinaan pohdiskelin voiko se Masterbuilt keihäs oikeasti olla yhtään sen kummoisempi kuin teambuilt vastaava.

Gabe: Minunkin käsittääkseni se kaula ja runko ovat samasta puupinosta ja samalta CNC-linjalta. Tämän vuoksi itsekin aikoinaan pohdiskelin voiko se Masterbuilt keihäs oikeasti olla yhtään sen kummoisempi kuin teambuilt vastaava.
 
Muistaakseni Mike Eldred selitti asian youtube-videossa.
 
Ja on hyvä muistaa, että pienemmänkin yhden henkilön nimeä kantavan tehtaan/pajan kitara on harvoin alusta loppuun yhden rakentajan tekemä, jos firmassa on useampi työntekijä. Usein kuvio menee niin, että kitaroiden menekin kasvaessa firman pystyyn polkaissut rakentaja palkkaa uusia työntekijöitä, jotka rakentavat soittimia, kun taas hän itse keskittyy markkinointiin ja tuotekehitykseen.
 
Voisihan asian ajatella niinkin päin, että jos yksi rakentaja erikoistuu tiettyyn työvaiheeseen, hän osaa tehdä sen nopeammin ja laadukkaammin kuin joku toinen. Näin ollen teambuilt-kitarassa kaikki vaiheet olisi tehty osaavimman rakentajan toimesta. ;-)

milahtee: Muistaakseni Mike Eldred selitti asian youtube-videossa.
 
Ja on hyvä muistaa, että pienemmänkin yhden henkilön nimeä kantavan tehtaan/pajan kitara on harvoin alusta loppuun yhden rakentajan tekemä, jos firmassa on useampi työntekijä. Usein kuvio menee niin, että kitaroiden menekin kasvaessa firman pystyyn polkaissut rakentaja palkkaa uusia työntekijöitä, jotka rakentavat soittimia, kun taas hän itse keskittyy markkinointiin ja tuotekehitykseen.
 
Voisihan asian ajatella niinkin päin, että jos yksi rakentaja erikoistuu tiettyyn työvaiheeseen, hän osaa tehdä sen nopeammin ja laadukkaammin kuin joku toinen. Näin ollen teambuilt-kitarassa kaikki vaiheet olisi tehty osaavimman rakentajan toimesta. ;-)
 
Varmaan toimintatapoja on yhtä monia kuin on pajojakin. Ainakin Ruokankaalla, Amfisoundilla ja Lottosella nyt esimerkiksi homma menee kuulemma niin että yksi henkilö tekee kitaran alusta loppuun. Eri tekijät ovat taas erikoistuneet kukin enemmän eri malleihin.
 
Onhan noissa masterbuilt malleissa joissain kivoja erikoisuuksia ja jotkut niistä on esteettisesti hienoja. Eihän siinä mitään. Mutta vähän on rahastuksen makua noissa, kun ne osat nyt tosiaan tulee kuitenkin samasta pinosta ja samalta CNC-linjalta.. eikä vissiin mitään lomakkeen ulkopuolisia toiveita voi toteuttaa?