Kitarat: kitarakamat ›

Sergei Fallinen: onko vaikka Fender tehnyt yhtään mitään merkittävää 60-luvun jälkeen?
 
70-luvulla tajusivat laittaa stratoihin viisiasentoisen mikkivalitsimen, vaikkakaan eivät sitä itse keksineet. Sen jälkeen en tiedä merkittävistä, ei varmaan mitään ihmeempiä.

Pistin jo soitinrakennuspuolelle mutta pistämpä tännekkin jos täällä jollakin on tietoa. Oon ajatellut ehkä joskus pistää nykyisen straton 3- bolt kaulan toiseen bodiin. Uudet reiät pitäisi siinä tapauksessa tehdä kaulaan joten onko jollakulla täällä neuvoja vanhojen reikien täyttämiseen. 3-bolt ja 4-bolt kiinnitys-systeemin ruuvien väli (kahden ylemmän ruuvin) on hieman eri levyinn joten ei riitä että kaulaan tekisi vain kaksi uutta (alempana olevaa) rrikää. En tiedä ymmärtääkö tuosta pointin. Varmaan helpompaa olisi ostaa 3-bolt body mutt ne ovat harvemmassa ja ajatteöin että vois samalla pistää 2 point tremolon, joten esim. perus am. stankku body olisi sopiva.

Sergei Fallinen: ..............mutta onko vaikka Fender tehnyt yhtään mitään merkittävää 60-luvun jälkeen? ........................
 
Riippuu vähän mitä pitää merkittävänä, mutta vahvistimia se ainakin on tehnyt. Tai siis tarkoitan, että ne ovat kehittyneet sitten kuuskytluvun ja ovat nykyaikaisia yhä edelleen. Kitaroiden saralla olen nähnyt ihan merkittävää innovatiivisuutta stratojen kehityksessä tuli nämä pietzolla ryyditetyt mallit ja sitten se missä pystyy kitaran kytkennät vaihtamaan kortilla. Kahkesankytluvulla straton elitemalli oli mielestäni tosi hieno. Nykyaikaisissa malleissa olen nähnyt, että kytkentöjen määrä on kasvanut kun nämä s-1 kytkimet on tulleet mukaan eli viiden asennon lisäksi saa vielä vastavaihesoundit ja sarjaan ja rinnakkain kytkennän. Hurinattomat mikrofonit ovat tulleet joihinkin malleihin. Lukkovirittimet tulivat joihinkin malleihin ja se fenderin kuuluisa tremolo myös on nykyaikaistettu kahden tolpan varassa keinuvaksi jossakin vaiheessa. Kaulaprofiilit, pintakäsittelyt etc. ovat myös eläneet vuosikymmenten saatossa. Itseasiassa setkytluvulle loppui aika jolloin oli vain yksi stratokaster ja sen jälkeen niitä variaatioita on ihan älyttömästi.
 
Kysymys kuuluu siis, mitä me pidämme merkittävänä? jos nuo mainitut kehitysaskeleet eivät ole merkittäviä, niin on syytä kysyä onko kukaan keksinyt mitään merkittävää sitten kuuskytluvun? sähkökitaran kehittäminen on pikkuisen eri juttu kuin jonkun matkapuhelimen, koska kitaran keskeisiä ratkaisuja ei voi mielivaltaisesti mennä muuttamaan. Ihan turha kuvitella että rakenteet joiden kehittäminen on vienyt satoja vuosia voitaisiin tuostavain korvata jollakin paremmalla. Toinen juttu on että matkapuhelimen käyttäjä on passiivinen ja sähkökitaran käyttäjä on aktiivinen. Matkapuhelinta voi siis kehittää sisältöteollisuuden ehdoilla kun taas sähkökitaraa on pakko kehittää käyttäjän ehdoilla. Sähkökitaran soittamaan oppiminen vaatii käyttäjältä merkittäviä ponnisteluja, ei valmistaja voi niitä tehdä tuosta vain tehdä tyhjäksi keksimällä jotain innovatiivista jonka seurauksena kitara soi itsekseen ja käyttäjä katselee sitä tumput suorana.

Kai sillä on jotain tekemistä innovaatioiden ja tuotekehityksen vähäisyyden kanssa että se haluavat suojella perinteistä tuotemerkkiään, ihan kuten Gibsonkin. Nössöt. Tunkevat sitten markkinoille niitä modernimpia tuotteita muilla omistamillaan alimerkeillä.
--
Mutta olisihan se kivaa jos tuuppaisivat markkinoille esim. Fender Stratocasterin jossa neck-thru -rakenne, 24 nauhaa sekä Floyd Rose. Järkevällä hinnalla varustettuna. Eiköhän sitä jokunen pöhkö löytyisi jotka semmoisen ostaisivat.. Tuo olisi sitä tuotekehittelyä.

hallu:
Kysymys kuuluu siis, mitä me pidämme merkittävänä? jos nuo mainitut kehitysaskeleet eivät ole merkittäviä, niin on syytä kysyä onko kukaan keksinyt mitään merkittävää sitten kuuskytluvun?
 
Niin pitkään kuin ollaan sähkökitaroiden kontekstissa, nuo ovat varmaan kutakuinkin niin merkittäviä kuin keksinnöt voivat olla, vaikkei tietysti ole meidän tehtävä tässä keskustelussa mitättömällä RD-kokemuksella ja rajallisella ajalla sitä päätöstä tehdä. Mutta musiikkimaailma on muuttunut vaikka kuinka paljon ja iso osa siitä kehityksestä on ajanut Fenderin ohi. Kun viimeisetkin 60-lukukaipuuta potevat suurten ikäluokkien harrastelijasoittimenomistajat ovat liian reumaisia ostamaan kitaroita, saattaa tulla isojakin ongelmia. Brändiä ei ole vuosikymmenten aikana oikeasti asemoitu siten, että se kykenisi uudistamaan itsensä ja löytämään jatkuvasti uusia musiikin tekemisen ja kuluttamisen yhteyksiä. Eikös Gibson keiku jo konkurssin partaalla?

Sergei Fallinen: Patenttien ja tuotekehityksen määrä ei ole ainoa, millä on merkitystä siinä vaiheessa kun niiden merkitys yhtiön strategiassa on lähinnä kilpailijoiden pitäminen poissa markkinoilta. Alasta riippuen esim IT-alalla yritykset joutuvat oikeasti haastamaan itsensä koko ajan, mutta onko vaikka Fender tehnyt yhtään mitään merkittävää 60-luvun jälkeen? Toki se on usein pitkällä tähtäimellä haitallista yritykselle itselleenkin, mutta lyhyellä aikavälillä toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet ovat vain ihmisiä, jotka pyrkivät maksimoimaan rahallisen odotusarvonsa. Mitä patenttien kestoon tulee, vuosikymmen on ikuisuus aikana, jolloin suuren firman markkinointibudjetilla puoli vuottakin riittäisi saamaan olennaisen edun. Tämä on kärjistys, en sano että patenttien keston pitäisi olla nimenomaan puoli vuotta.
 
Onhan tämä aika tapauskohtaista. Joissain tapauksissa tuo puoli vuotta varmasti riittää, toisissa voi mennä vuosia ennen kuin se patentti tuottaa yhtään mitään. Ja varmasti joissain tapauksissa se patentti on parin vuoden jälkeen niin vanhentunutta tekniikka, ettei sillä enää tee mitään. Vaikea sanoa, mikä olisi paras pituus patenttisuojalle. Kaikille tapauksille sopivaa optimia ei ole olemassakaan.
 
Eipä Fenderiltä ole tainnut tulla mitään kovin merkittävää vuosikymmeniin. Jotain pientä kehittelyä ja vahvistin puolellakin pääasiassa rahastettu vanhoilla klassikoilla kuorrutettuna entistä hienommilla myyntipuheilla. Mutta toisaalta, strato on strato, en nyt näe, miten sitä voisi kauheasti kehitellä niin, että se on edelleen strato.
 
Itse näkisin, että eri skaala tai tremolovaihtoehdot ovat ennemmin uusia optioita vanhaan malliin kuin varsinaisia tuotekehityksiä. Varsinkin, kun ne tallat ja skaalat on jo tehty Fenderinkin toimesta jo ennestään, joten eipä siinä tuotekehitystä juurikaan tarvita.

Mutta olisihan se kivaa jos tuuppaisivat markkinoille esim. Fender Stratocasterin jossa neck-thru -rakenne, 24 nauhaa sekä Floyd Rose. Järkevällä hinnalla varustettuna. Eiköhän sitä jokunen pöhkö löytyisi jotka semmoisen ostaisivat.. Tuo olisi sitä tuotekehittelyä.
 
Tuollainenhan oli jo, tosin Squierilta: http://1.bp.blogspot.com/-xC7rzRRss … +stagemaster+guitarz+by+bertram.jpg

zedder: Kai sillä on jotain tekemistä innovaatioiden ja tuotekehityksen vähäisyyden kanssa että se haluavat suojella perinteistä tuotemerkkiään, ihan kuten Gibsonkin. Nössöt. Tunkevat sitten markkinoille niitä modernimpia tuotteita muilla omistamillaan alimerkeillä.
--
Mutta olisihan se kivaa jos tuuppaisivat markkinoille esim. Fender Stratocasterin jossa neck-thru -rakenne, 24 nauhaa sekä Floyd Rose. Järkevällä hinnalla varustettuna. Eiköhän sitä jokunen pöhkö löytyisi jotka semmoisen ostaisivat.. Tuo olisi sitä tuotekehittelyä.

Sitähän varten on härvelit ettei fenderin tarvi sellasia tehä.

midprice: Tuollainenhan oli jo, tosin Squierilta: http://1.bp.blogspot.com/-xC7rzRRss … +stagemaster+guitarz+by+bertram.jpg
 
Tuo stagemaster nyt näyttäisi olevan laadultaan aika pilipali, ainakin jos tallasta voi jotakin päätellä.
 
Olikohan niin että Fenderin Custom Shop teki jossakin vaiheessa ihan pleksillä varustettua perinteisen näköistä stratocasterin näköistä värkkiä joka oli neck-thru?

freakingenius: Sitähän varten on härvelit ettei fenderin tarvi sellasia tehä.
 
Eip taida härvel tehdä stratolapaista neck-thru -keppiä?

Millon "emma"Stratocaster kävi Pietarsaaressa?Kuka omistaa kyseisen kitaran nyt?Kiitos jo eestä päin.

Sergei Fallinen: onko vaikka Fender tehnyt yhtään mitään merkittävää 60-luvun jälkeen?
Onhan tuolla DeluxePlus-puolella tulossa kovaa vauhtia ne persoonallisuuskortit...
Mutta vakavammin, osittain homma on jämähtänyt vintagen korostamiseen, varmaan asiakaskunnan mieltymyksistäkin johtuen.
Ja ehkä sähkökitaran perusolemus on jo valmis ;)

zedder: Eip taida härvel tehdä stratolapaista neck-thru -keppiä?
 
Katos eipäs ookkaan.. aika jännä. Guthrie Govan Charvelissa ois fender deluxe strato tyylinen kaulaliitos, floikan tyylinen tremolo, stratolapa ja 24-nauhaa.

zedder: Eip taida härvel tehdä stratolapaista neck-thru -keppiä?
 
Oliko tuon neckthru joku kaula päi pudyn juttu? mitä edistystä se nyt sitten olisi olevinaan? siinähän mene koko kitara uusiksi jos kaula särkyy kun taas fenderin ratkaisussa jos kaula mene niin no problem, uusi vaan kehiin ja rokki jatkuu :-). Mulla on yksi Carvinin superstrato jossa on tuollainen läpipodyn kaula ja en ihan äkkiä keksi mitä etua siitä lienee.... paitsi tietenkin se kaulaliitos puuttuu niin sinne ylänauhoille pääsee sujuvammin.... ehkä.

hallu: Oliko tuon neckthru joku kaula päi pudyn juttu? mitä edistystä se nyt sitten olisi olevinaan? siinähän mene koko kitara uusiksi jos kaula särkyy kun taas fenderin ratkaisussa jos kaula mene niin no problem, uusi vaan kehiin ja rokki jatkuu :-). Mulla on yksi Carvinin superstrato jossa on tuollainen läpipodyn kaula ja en ihan äkkiä keksi mitä etua siitä lienee.... paitsi tietenkin se kaulaliitos puuttuu niin sinne ylänauhoille pääsee sujuvammin.... ehkä.
 
Ihan viimeisessä virkkeessäsi osuit asian ytimeen.

zedder: Ihan viimeisessä virkkeessäsi osuit asian ytimeen.
 
No ilmankos olen vähän ylenkatsonut sitä ominaisuutta kun en itse osaa tiluttaa niin en ole sen vuoksi koskaan tullut ajatelleeksi, että kaulaliitos on soittamisen näkökulmasta tärkeä, mutta kyllähän tuolla on merkitystä jos tiluttelee. Olen nähnyt myös liimatuissa liitoksissa aika virtaviivaisia ratkaisuja, mutta vähän aina mietityttää miten ne mahtaa kestää. Kaipa se läpipodyn kaula on siinäkin suhteessa parempi ratkaisu.

Onpa sekin omituista jos ei pulttikaulalla muka voi soittaa ihan ylänauhoilta asti.

hallu: Voi soittaa tietenkin, minäkin soitan, mutta en tiluta niin ei ole niin kiire sinne että kolaisin kämmen syrjää kaulaliitokseen kiihkoissani :-). Tiluttajat ovat kuin päästäisiä jotka joutuvat raivaamaan pienimmätkin havut polultaan ehtiäkseen maksimaalista vauhtia kompuroimatta.
 
Minä tilutan vähäsen, mutta minulla on semmonen Warmothin vähän ohennettu pulttikaulaliitos. Ei se minusta kyllä paljon eroa tavallisesta pulttikaulaliitoksesta. En oikeastaan tiedä miten kämmensyrjänsä saisi siihen liitokseen lyötyä kun en ole ikinä kokenut moista, vaikka pelkkiä stratoja soittelen.

Kun heikohko harrastelijasoittaja yrittää tiluttaa, niin kaikki doping mitä tarjolla on pitää käyttää. Helpposoittoinen kaulaliitoskohta on yksi varsin hyödyllinen "lääke".
 
Vaikka muuten tykkäänkin tuosta tuoreimmasta stratocasterimaisesta hankinnastani, niin siinä kohtaa tulee vähän ikävä Jacksonin soloistia tai neck-thru rhoadsia kun pitäisi soittaa jotakin 16. nauhan yläpuolelta.
 
Tokihan sitä hihnaa voisi kiristellä eli nostaa soitinta, mutta semmoinen ei nyt vaan sovi... Istualtaan soitettaessahan tuon kaulaliitännän merkitys toki vähenee olennaisesti.