Kitarat: kitarakamat ›

ÄrGee: ''Nykymetallissa käytetään pelkästään samaa saundia''... No niin 70-luvun rockissakin on aina sama plexi marsu ja fuzz pörinät. Ei ihan kuitenkaan, eri nyanssit pitää kyetä aistimaan, joillakin on siihen korvaa ja toisilla taas ei. Yleensä tämän tyyliset parjaukset tulevat pelkästään vanhempaa metallia kuuntelevien näppäimistöistä. Enkä allekirjoita AP:n otsikkoa millään tasolla.
 
Aika lailla olen samaa mieltä tästä, on kanssa melko huvittavaa se, kun monet kuolaa ihan hikisenä näitä putiikkivahvistimia ja pedaaleja, jotka on usein kumminkin vain niitä samoja Marshalleita ja Fenkkuja uudelleenkasattuina, ehkä hyvällä tuurilla modattuina ja sitten ihmetellään sitä että minkä takia kukaan ei keksi mitään uutta... :D Noh, hyviksihän nuo on monesti todettu niin eikai siinä, mitäs sitä pyörää uudelleen keksimään.
 
Beyond Creation - Elusive Reverence. Teknistä death metallia Kanadasta, yksikään bändi ei kuulosta täysin samalta kuin tämä.
https://www.youtube.com/watch?v=PNppS2dvMzU
 
Tästä bändistä on mulle tullut aina hyvin vahvasti mieleen Steve DiGiorgion miehittämä Death, mutta vaan paskemmilla vokaaleilla ja melko paljon mauttomilla rummuilla IMO, jotain hukattua potentiaalia tässä kyllä on.

Ite kun kuuntelen tuota lähinnä sludge/doom osastoa, niin ei kuulosta samalta kuin muu metalli. Välillä täysin epäselvää pörinää, välillä middlet kaakossa narinaa, toki useasti myös ihan vanhan liiton hevisoundia. Mut ei ainakaan tarvi "jonehevisaundeista", yms. muusta kärsiä, kun en radiotakaan kuuntele.

Mitenkähän tämä nyt taas käänyt hevistä puhumiseen. onhan sitä musiikkia sen ulkopuolellakin ? jopa kitaralla soitettua. Muutoin olen kyllä samaa mieltä siitä, että turha itskeä että miksei kukaan keksi uutta. Itse pitää keksiä ja kokeilla ja jos ei siihen pysty niin turha sitä on muiltakaan porata.
 
Mitä heviin tulee, niin minusta jotekin tuntuu, että se tie on kuljettu aika loppuun ja nyt odotellaan, että joku keksii sen uudelleen kuten aina aika ajoin se on vuosikymmenten saatossa keksitty. Kaheksankytluvulla laulettiin korkealta ja kovaa ja kitarat on teräviä ja läpileikkaavia, yheksänkytluvulla käytiin örinät ja mörinät ja alavirehommat aika pohjia myöten läpi on kokeiltu soittaa nopeasti ja on soitettu hitaasti kaheksankytluvulla soitettiin melodisesti ja yheksänkytluvulla kokeiltiin melodiasta luopua jopa kokonaan ja taisipa joku HIM kokeilla vetää matalaltakin melodisesti. Kaikki kuviteltavissa olevat särötyypit on kahlattu läpi..... ja mitäs vielä?
 
Ehkä joku voisi kokeilla yhdistää heviä räppiin tai kokeilla mitä muita ulottuvuuksia rytmistä voisi löytyä kuin nopeus. Toinen mikä tulee mieleen on, että jos kokeilisi vähän muuttaa niitä perusasetuksia eli mitä tulisi jos heviä soittaisi vähän toisenlaisella kokoonpanolla. Esimerkiksi alaviremörköheviin voisi sopia vaikkapa kaksi bassoa ja yksi kitara rumpupatterin seuraksi tai toisen kitaran voisi kokeilla korvata baritonikitaralla. Sitten ihan villejä juttuja voisi kokeilla ottaa joitakin yllättäviä soittimia mukaan, vaikka haitari, harmooni tai vaikka bongarummut ja huuliharppu. Sillä tavalla niitä hevin reuna alueita voisi tutkia ilman sitä menneisyyden taakkaa.
 
Totta on tietenkin sekin, että kaikia sopimuksia ei voi rikkoa kerralla ettei homma mene kaaokseksi ja karkaa käsistä.

Itse kun olen aina ajatellut, että ne soundit ruuvataan vähän "skeneen" sopivaksi....
 
Ja jos se skene on vaikka kasarirokki niin vähän vaikea sitä on lähteä vetämään jollain ihan ihmeellisellä soundilla joka ei edes kuulosta kitaralta ollenkaan. Sama metallissa, eiköhän siinä haetakin vähän sitä tiettyä juttua joten tietyt "kliseet" tuleekin täyttää.
 
Nykyään olen enemmän kuunellut konemusaa tai sitten konemusa vaikutteista psykeelistä "rokkia", tyyliin Ozric Tentacles, Hidria Spacefolk, etc. En - ainakaan paikka paikoin - sanoisi ton skenen soundeja ihan tavallisiksi kitarasoundeiksi joten aika lailla on kysymys siitä jaksaako metsästää jotain erilaista vai kuunteleeko aina vaan samanlaista musaa. Jos jälkimmäiseen kallistuu niin turha haukkua bändejä siitä, että tarjoavat kuulijalle sitä mitä hakevatkin. Niin, ja harvoin se itse soitto / sovituskaan tarjoilee mitään yllättävää tossa tilanteessa.
 
Joo, yhdyn mielipiteeseen, että kyllä nykysoundit on välillä vähän turhankin "yli-prosesessoidun" kuuloisia. Joku bläkmetallin "lofi" soundi on oli ainakin aikoinaan itselle johonkin melodethin ylituotettuun muovisoundimaailmaan verrattuna kyllä ihan perkeleen piristävää. Sopi sen musan kylmään atmosphääriinkin kuin nyrkki silmään.
 
Mutta jos tietynlainen musiikki tuntuu kyllästyttävän niin suosittelen laajentamaan musiikkimakua tai kuuntelemaan välillä vaan ihan erilaista musaa ylipäätään. Auttaa kummasti. ;-)
 
Jotenkin tuntuu vaan että nykylaitteistojen valtava potentiaali menee hukkaan, kun niistä lähinnä hierotaan toistensa identtisiä soundikopioita.
 
Menee itselle kategoriaan: Kaikkia ominaisuuksia ei aina tarvitse hyödyntää, mutta on hyvä, että ne ovat olemassa, jos niitä sattuukin tarvitsemaan.

hallu:
 
Ehkä joku voisi kokeilla yhdistää heviä räppiin
 
RATM, Apina, Body Count. Genrenä rapcore.
 
tai kokeilla mitä muita ulottuvuuksia rytmistä voisi löytyä kuin nopeus.
 
Doom ja Sludge, esim. Cult of Luna, Domovoyd, Crowbar.
 
simerkiksi alaviremörköheviin voisi sopia vaikkapa kaksi bassoa
Barathrum
 
ja yksi kitara rumpupatterin seuraksi tai toisen kitaran voisi kokeilla korvata baritonikitaralla.
Talbot, Lightning Bolt, Royal Blood
 
Sitten ihan villejä juttuja voisi kokeilla ottaa joitakin yllättäviä soittimia mukaan, vaikka haitari, harmooni tai vaikka bongarummut ja huuliharppu.
 
Näitä näkee useammassakin genressä. Wintersunilla on orkestraatioita, Whisperedillä japanihommat ja Nilellä lähi-idän mystiikkaa.

Entropia666:
Näitä näkee useammassakin genressä. Wintersunilla on orkestraatioita, Whisperedillä japanihommat ja Nilellä lähi-idän mystiikkaa.
 
Unsanella on huuliharppuliidejä, ihavvitunsiistejä.
 
Lähes mahdoton on keksiä mitään uutta kun kaikki on jo tehty.

naavanka_: Unsanella on huuliharppuliidejä, ihavvitunsiistejä.
 
Lähes mahdoton on keksiä mitään uutta kun kaikki on jo tehty.
 
Sen takia nykyää eletäänki postmodernia aikaa jonka periaatteessa voi miettiä ajatella siten että "olisimpa voinut itsekkin keksiä tuon, vaan empä keksinyt". Vähä niinkö legopalikoista rakentelu, palat on samoja ku aina ennenkin, mutta lopputulos aina jotai uutta. Käytännössä samat jutut kiertää, mutta eri värkkääjä tekee erilaisen.
 
"Hyvät lainaa, parhaat varastaa."

Entropia666: RATM, Apina, Body Count. Genrenä rapcore.
 

 
Doom ja Sludge, esim. Cult of Luna, Domovoyd, Crowbar.
 
Barathrum
 
Talbot, Lightning Bolt, Royal Blood
 

 
Näitä näkee useammassakin genressä. Wintersunilla on orkestraatioita, Whisperedillä japanihommat ja Nilellä lähi-idän mystiikkaa.
 
Peter Gabriel, David Bowie, Joe Jackson, 10CC. Trio Töykeät kuunteluun ...

Entropia666:Doom ja Sludge
Toinen on hidasta, toinen temmoltaan vaihtelevaa, mutta kumpikaan ei rytmikästä. Mahtaako Funk Metallia olla olemassa?
 
Edit. Onhan sitä.
https://www.youtube.com/watch?v=Yv_B6oU5B54&list=RDYv_B6oU5B54#t=3

Jorma Rysky: Toinen on hidasta, toinen temmoltaan vaihtelevaa, mutta kumpikaan ei rytmikästä. Mahtaako Funk Metallia olla olemassa?
 
Edit. Onhan sitä.
https://www.youtube.com/watch?v=Yv_B6oU5B54&list=RDYv_B6oU5B54#t=3
 
Onhan sitä, oli ysärillä varsinkin erittäin suosittua.

Anthrax teki kyllä jo 80-luvulla Public Enemyn kanssa tätä räp/metallimusaa, ei tosin levytolkulla mutta kuitenkin. Samoin Slayer oli mukana eräänkin toisen räppiin yhdistetyn nimen kanssa yhdellä kappaleella. Sen saa sitten joku etsiä itse.
 
Samoin Black Sabbath on soittanut muutamilla biiseillä, aika erikoisillakin soittimilla.
Wizard biisissä on huuliharppu ja ei ole tämäkään kappale ihan tuoreimmasta päästä tuotantoa.
 
Celtic Frost on vanhemmilla levyillä ottanut mukaan viuluja, selloja(ennen meidän kotimaan Apocalypticaa) jne.
Sepultura on myös käyttänyt monenkinlaisia Brasilialaisia rumpuja muutamissa kappaleissa.
 
Kyllä noita erilaisia viritelmiä löytyy jos vain jaksaa ja osaa etsiä.
 
E: Slayerin Kerry King oli siis eräässä biisissä mukana, mutta ei koko bändi. Beastie Boys....

mpekkanen: Wizard biisissä on huuliharppu ja ei ole tämäkään kappale ihan tuoreimmasta päästä tuotantoa.
 
60-luvun lopulla blues ja folk oli kovaa kamaa ja niissä huuliharppu oli hyvin yleinen soitin. Ei lopulta niin erikoinen soitinvalinta Ozzyltä.
 
Korn soitti 90-etenkin paljon säkkipilliä hevilevyillään. Tuota kombinaatiota olisi nyt vaikea tehdä kuulostamatta, öö kornilta.

Entropia666: RATM, Apina, Body Count. Genrenä rapcore.
 

 
Doom ja Sludge, esim. Cult of Luna, Domovoyd, Crowbar.
 
Barathrum
 
Talbot, Lightning Bolt, Royal Blood
 

 
Näitä näkee useammassakin genressä. Wintersunilla on orkestraatioita, Whisperedillä japanihommat ja Nilellä lähi-idän mystiikkaa.
 
Ei perkele, musta ole ainakaan minkään uudistajaksi :-D mää luovutan.

Ziggy Bubba: 60-luvun lopulla blues ja folk oli kovaa kamaa ja niissä huuliharppu oli hyvin yleinen soitin. Ei lopulta niin erikoinen soitinvalinta Ozzyltä.
 
Just näin. Tuohon maailmanaikaan rocktouhuissa huuliharppu oli ihan normaali soitin.

gary field: Löytyy myös AC/DC:n biisiltä It's a long way to the top, if you want to rock'n'roll.
 
Niinpä. Ois pitänyt muistaa kun just ennen keikkaa biisi kuunneltiin.
 
Metallissa on kyllä soundipuolella aika jämähtänyt meno, siis laskematta pienemmän piirin genrejä kuten sludge ja doom. Jos ette usko, käykää millä vaan hevifestarilla: noin jokaisella bändillä on ihan sama tuutattu kitaratone Mesasta/Piivistä ja rumpalilla se napsuva basari ja kuiva virveli. Ja basisti on luonnollisesti miksattu alas, vähintäänkin niin että hänen soittoaan ei kuule - paitsi jos sen juurinuotin alaoktaavin huminan ottaa pois mikseristä.
 
Nykyään tuon modernin hevisoundin - koko bändille - osaa tehdä lähes joka tuottaja, usein jopa joku bändin jäsenistä. Epäonnistuneesti yritän olla kuulostamatta vanhalta patulta: mutta oli se vaan ihan tuoretta kun toisilla hevilevyillä kolisi bassot pinnassa (Anthrax) tai joillain oli basarit muhjuista tömpötystä ja kitarat yläpään surinaa (Slayer). Vaikka kaikki pyrkikin siihen samaan ideaaliin, oli siinä sentään jotain vaihtelua. Niissä ns. paskoissa soundeissa.

Yks helposti parhaita hevisaundeja: https://www.youtube.com/watch?v=57pPK9LIa34
 
Miksei jengi oo tehnyt tätä enemmän? Ei trebleä tarvi pelätä, se on ystävä. Ärsyttävät akkarit pilaa hyvän korvapuukotuksen.

Eikös tämä Hendrixin biisin "riffi" ole laulamalla soitettu? Ei tarvitse aina kitara olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=DzAx_w9XoC0
 
Ja kyllähän tuottaja on aika usein se, joka on levyllä olevasta soundista vastuussa eniten. Esim. George Martin oli elintärkeä osa The Beatlesin soundia. Tuossa linkki, jossa mainittu muutamia esimerkkejä hra Martinin panoksesta The Beatlesin musiikkiin.
 
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/07/george-martin-kultasormi

melodian tekijä: Eikös tämä Hendrixin biisin "riffi" ole laulamalla soitettu? Ei tarvitse aina kitara olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=DzAx_w9XoC0
 
Niin tai siis lauletaan ja soitetaan kitaralla samaa juttua päällekkäin, toihan on ihan Hendrixin trademark.

Myrkky Nuoli: Niin tai siis lauletaan ja soitetaan kitaralla samaa juttua päällekkäin, toihan on ihan Hendrixin trademark.
 
Ok. Kiitos tarkennuksesta. Missä muissa biiseissä henkka käyttää tuota trademarkia?
 
Amorphis on käyttänyt musiikissaan mm. saksofonia ja huilua. Alla olevassa linkissä soi myös saha.
 
https://www.youtube.com/watch?v=La1RfTtXWus