Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Olen tekemässä soolotranskriptiota tästä: https://www.youtube.com/watch?v=hAgK_27CQTw
Kerkesin kirjoittamaan ensimmäiset neljä tahtia kun rupesin miettimään etumerkintää. Kyseessä on jazz-blues beestä. Laitoin lappuun b-duurin etumerkinnän mutta aika paljon tulee tällä etumerkinnällä tilapäisiä etumerkkejä. Jatkanko viidellä ylennyksellä vai olisikohan mielekkäämpää käyttää B-mollin etumerkintää?
 
edit: Tässä kun tutkailin niin viidellä alennusmerkillä pääsisin ehkä helpoimmalla. Soolossa tulee kuitenkin aika paljon molli-terssiä ja alennettua seiskaa. Hmm.

kookosjanne: Olen tekemässä soolotranskriptiota tästä: https://www.youtube.com/watch?v=hAgK_27CQTw
Kerkesin kirjoittamaan ensimmäiset neljä tahtia kun rupesin miettimään etumerkintää. Kyseessä on jazz-blues beestä. Laitoin lappuun b-duurin etumerkinnän mutta aika paljon tulee tällä etumerkinnällä tilapäisiä etumerkkejä. Jatkanko viidellä ylennyksellä vai olisikohan mielekkäämpää käyttää B-mollin etumerkintää?
 
Tohtori Toonikassa on esimerkki jossa E-blues on kirjoitettu C-duurietumerkinnöillä. Mites jos analogisesti kokeilisit G-duurietumerkintää? (En ole kuunnellut piisiäsi, pelkkää teoreettista pohdiskelua mutta ainakaan pieni terssi tai pieni septimi ei vaadi tilapäistä etumerkkiä)
 
Edit: Viisi alennusmerkkiä: Des-duuri tai Bb-molli?????)
B-duuri 5 ristiä, B-molli 2 ristiä)

baron: Tohtori Toonikassa on esimerkki jossa E-blues on kirjoitettu C-duurietumerkinnöillä. Mites jos analogisesti kokeilisit G-duurietumerkintää? (En ole kuunnellut piisiäsi, pelkkää teoreettista pohdiskelua mutta ainakaan pieni terssi tai pieni septimi ei vaadi tilapäistä etumerkkiä)
 
Edit: Viisi alennusmerkkiä: Des-duuri tai Fes-molli?????)
B-duuri 5 ristiä, B-molli 2 ristiä)
 
Jees, oikeassa olet tuon B-mollin kanssa, en tiiä mikä aivopieru tuo viisi alennusta oli. :D Ulkomaailaisilta foorumeilta lueskelin niin bluesit kannattais kirjoittaa duurisävellajeihin, eli F-bluesit F-duurin jne. Kun järjellä ajattelee niin kyllähän se ehkä nuotin lukijalle on selkeintä (vai onko sittenkään?). Odotellaan muita kommentteja.

ThrashGuitarist: Mä en saa tuosta biisistä millään duuria.
 
Bluesin idis on se että duurisoinnun päälle soitetaan pientä terssiä ja pientä septimiä (ja tritonusta)
Onhan niitä mollibluesejakin mutta ne on harvinaisuuksia.

ThrashGuitarist: Jos kirjoittaa soinnun, ja haluaa yhdelle sen keskellä olevalle sävelelle trillin, miten se merkitään? Jos laittaisi trillimerkinnän tavallisesti soinnun päälle, se meinaisi ylintä säveltä vai?
 
Näin. (Rachmaninoff: 13 preludia)
 
http://aijaa.com/uTvKgz

baron: Onhan niitä mollibluesejakin mutta ne on harvinaisuuksia.
 
En sanoisi ihan "harvinaisuuksiksi", monet blues-teemat on iiseintä kirjoittaa mollietumerkeillä. Monesti näissä kierroissa vielä V7-asteelta ei siirrytä IV asteen kautta I:lle, vaan V7 laajenee aika luonnostaan alt-tyyppiseksi. "Mr. P.C." tuli ensimmäisenä mieleen kummemmin miettimättä, ja muitakin varmasti löytyy.
 
http://www.saxuet.qc.ca/TheSaxyPage/Realbook%20C/Mr_pc.jpg

Janus: . "Mr. P.C." tuli ensimmäisenä mieleen kummemmin miettimättä, ja muitakin varmasti löytyy.
 
Mr. P.C. on ainoa "mollijazzblues" jonka oon kohdannut verrattuna muutamaan kymmeneen duurijazzbluesiin.
Onhan niitä tietysti muitakin, googlaamalla löytyy mutta ei mulle tuttuja.
 
Bobby Timmonsin "Moanin'" piisin (kait sitä voi bluesina pitää, vaikka poikkeava rakenne?) oon nähnyt sekä f-duuri että f-molli etumerkeillä.

ThrashGuitarist: Mä en saa tuosta biisistä millään duuria.
 
Korvia päähän sitten vain. 2. teemachoruksen alussa (n. 1:00-) teema harmonisoidaan mm. duuriterssillä, joka on aika vahvana esillä myös introssa (vahva tahdinosa/aksentoitu fonifraasin lopetus).
 
Ko. kappaleessa on niin paljon kromatiikkaa, että itse saattaisin kirjoittaa transkription kokonaan ilman kiinteää etumerkintää ("open/neutral key signature") ja kaikki kromaattiset ilmiöt tilapäisillä etumerkeillä. Intro tosiaan kuulostaa enemmän duuribluesilta, maustettuna b3/#9:llä bassolinjassa, teema taas kääntyilee välillä enemmän molliin päin (toisinaan taas duurimausteita on mukana siinäkin).
 
Sointumerkit tulisi varmasti laitettua mukaan joka tapauksessa, joten tonaalinen keskiö tulisi varmasti niistä selväksi, eikä viivastolle tarvitsisi laittaa ylimääräisiä palautusmerkkejä (ja muutenkin kromaattiset linjat voisi kirjoittaa vapaammin, "fraasi kerrallaan", ilman että olisi sidottu jonkun sävellajin "klassisiin" käytäntöihin, kuten "älä alenna perussäveltä, subdominanttia äläkä dominanttia" tms.).

baron: Onhan niitä tietysti muitakin, googlaamalla löytyy mutta ei mulle tuttuja.
 
Footprints (Shorter) tuli mieleen melkein heti tuon kirjoittamisen jälkeen. Olet oikeassa siinä, että enemmistö "jazz-stankku"-blueseista nojaa dominanttisointujen perusteella vahvasti enemmän duuriin, ja sellaisena ne kannattaa kirjoittaa mutta blues-pohjaisia biisejä löytyy myös jazz-laatikon ulkopuolelta esim. 60- ja 70-lukujen (ja vielä 80-luvunkin puolella!) rock-musiikista. Hendrix, Deep Purple, Zeppelin...
 
EDIT: https://www.youtube.com/watch?v=-c-9YHXw6tg (A-osat 12 tahdin mollibluesia)

baron: Bluesin idis on se että duurisoinnun päälle soitetaan pientä terssiä ja pientä septimiä (ja tritonusta)
Onhan niitä mollibluesejakin mutta ne on harvinaisuuksia.
 
Tunnustan olevani vähän vieraalla pelikentällä, mutta mites tuo klassikko St. James infirmary?

Janus:Ko. kappaleessa on niin paljon kromatiikkaa, että itse saattaisin kirjoittaa transkription kokonaan ilman kiinteää etumerkintää ("open/neutral key signature") ja kaikki kromaattiset ilmiöt tilapäisillä etumerkeillä. Intro tosiaan kuulostaa enemmän duuribluesilta, maustettuna b3/#9:llä bassolinjassa, teema taas kääntyilee välillä enemmän molliin päin (toisinaan taas duurimausteita on mukana siinäkin).
 
Sointumerkit tulisi varmasti laitettua mukaan joka tapauksessa, joten tonaalinen keskiö tulisi varmasti niistä selväksi, eikä viivastolle tarvitsisi laittaa ylimääräisiä palautusmerkkejä (ja muutenkin kromaattiset linjat voisi kirjoittaa vapaammin, "fraasi kerrallaan", ilman että olisi sidottu jonkun sävellajin "klassisiin" käytäntöihin, kuten "älä alenna perussäveltä, subdominanttia äläkä dominanttia" tms.).
 
Jeps, tämäkin kävi kyllä mielessä, jatkoin siltikin B-duurin etumerkinnällä eikä tuosta ainakaan yhden choruksen jälkeen mitenkään häiritsevän näköistä tullut. Kunhan kirjoitan Sibeliuksella puhtaaksi niin voisi kokeilla myös open key-signaturea.
 
Mollibluusseista, tai ainakin sen tapasista tuli itellä mieleen Oliver Nelsonin Cascades ja Stolen Moments. Jokuhan voisi sanoa myös Solariakin mollibluesiksi.

Tuli näin jälkeen päin mieleen tuosta duurin ja mollin vaihtelusta, että kannattaisiko nuottiin merkitä tällainen biisi (linkki) mieluummin es-mollissa vai -duurissa? Aluksi merkkasin soinnut mollin mukaan, mutta duuri taitaakin vaikuttaa paremmalta, onhan kertsikin tykkänään duurissa.
 
The Partridge Family: I Think I Love You
https://www.youtube.com/watch?v=bb4FMn-IWEY

kookosjanne: Oliver Nelsonin Cascades
 
Kaikessa etydiyydessään hauska biisi. Ja muutenkin erinomainen levy. Eric Dolphy ftw!

Kopsaanpa kitarapalstalle kirjoittamani viestin tänne, kun ei tuolta sen puolen jelppikerhosta ainakaan tullu mitään reaktiota:
 
"Hoi! Tarviis sointujelppiä:

https://www.youtube.com/watch?v=75hpOj0S3sA

Toi 0:33 jotain niitä main lähtevä täppinkihomma, järkeilin soinnuiksi jotain tällaista:

BbMaj7(/9)
EbMaj7(/9)
BbMaj7(/9, sama kuvio ku eka?)
Cjotain (ehkä C9 tai C11 ois lähimpänä, miksolyydistä sävyä?)
A7(b9) (fryyginen dominantti -sävyinen, Bbdim7-tyyppinen jännite D-mollille)
Dm(9)

Kuulostaako järkevältä? Onko jäikö jokin lisäsävel huomiotta? Suluissa mahdolliset laajennukset, Eb laajentuis ehkä lyydiseksi ja Bb jooniseksi tuossa ekan kolmen soinnun aikana miten oma kuulokuva sen sanois."

Osaako joku kertoa tarkan logiikan siihen, että milloin molliseiskoissa soitetaan pieni terssi tai seitsemäs sävel, (dominantti?? Onko oikea termi??) vertaa Dm7 Dmin7. Itselläni on pieni käry asiasta, mutta kaipaisin varmistusta. + miksi parissa duuriseiska arpeggiossa jota soittelin oli samat nuotit kuin duuriskaalassa? Riittääkö että seitsemäs sävel soi, siihen että se nimetään seiskaksi? Sehän on vakiona duuriasteikossa.

heviäijä: Osaako joku kertoa tarkan logiikan siihen, että milloin molliseiskoissa soitetaan pieni terssi tai seitsemäs sävel, (dominantti?? Onko oikea termi??) vertaa Dm7 Dmin7. Itselläni on pieni käry asiasta, mutta kaipaisin varmistusta. + miksi parissa duuriseiska arpeggiossa jota soittelin oli samat nuotit kuin duuriskaalassa? Riittääkö että seitsemäs sävel soi, siihen että se nimetään seiskaksi? Sehän on vakiona duuriasteikossa.
 
Seiska (septimi) on X7 tai Xm7/ Xmin7 (sama asia) soinnuissa aina pieni ("alennettu")
Se ei kuulu duuriasteikkoon, sen sijaan luonnolliseen molliin kuuluu.
Suuri seiska on maj soinnuissa, Xmaj7 tai Xmmaj7. Se kuuluu duuriasteikkoon ja melodiseen sekä harmoniseen molliasteikkoon.

baron: Seiska (septimi) on X7 tai Xm7/ Xmin7 (sama asia) soinnuissa aina pieni ("alennettu")
Se ei kuulu duuriasteikkoon, sen sijaan luonnolliseen molliin kuuluu.
Suuri seiska on maj soinnuissa, Xmaj7 tai Xmmaj7. Se kuuluu duuriasteikkoon ja melodiseen sekä harmoniseen molliasteikkoon.
 
Eli jos sointu on duuri soitetaan suuri terssi ja suuri seiska, ja jos on molli niin pieni terssi ja pieni se(ptimi?)iska?
 
Jos duuriskaalan lähtösävel olisi A niin eikö se sisällä G# säveltä?

Ei, vaan kun sointu on duuri, terssi on suuri. Kun sointu on molli, terssi on molli. Molliterssin tunnistat sointumerkissä pienestä m-kirjaimesta, min tai mi-tekstistä tai miinusmerkistä:
 
Cm
Cmi
Cmin
C-
 
Seiska on ilmoitettu siinä sointumerkissä erikseen. Pelkkä numero 7 tarkoittaa pientä septimiä, ja maj7, ma7 tai kolmio7 tarkoittaa suurta septimiä.
 
C7 (duuriterssi, pieni seiska)
Cm7, Cmin7, C-7 (molliterssi, pieni seiska)
Cmaj7, CMA7, Ckolmio7 (duuriterssi, suuri seiska)
CmMaj7, C-kolmio7, C-Maj7 (molliterssi, suuri seiska)

heviäijä: Eli jos sointu on duuri soitetaan suuri terssi ja suuri seiska, ja jos on molli niin pieni terssi ja pieni se(ptimi?)iska?
 
Jos duuriskaalan lähtösävel olisi A niin eikö se sisällä G# säveltä?
 
1. Kuten mun allekirjoitukseni sanoo, mitä tahansa saa soittaa jos se kuulostaa hyvältä.
2. Jos pysytään duuriasteikossa niin suuri terssi ja suuri seiska.
3. Molliasteikoista luonnollisessa mollissa on pieni terssi ja pieni septimi, harmonisessa ja melodisessa mollissa pieni terssi ja suuri septimi.
 
A-duuriasteikossa on gis.
 
Edit: No Dominant ehti sössimään tänne sillä aikaa kun kirjoittelin:-)
 
C7 (duuriterssi, pieni seiska) C-miksolyydinen
Cm7, Cmin7, C-7 (molliterssi, pieni seiska) C luonnollinen molli = C aiolinen
Cmaj7, CMA7, Ckolmio7 (duuriterssi, suuri seiska) C-duuri = C-jooninen
CmMaj7, C-kolmio7, C-Maj7 (molliterssi, suuri seiska) C harmoninen ja melodinen molli