Kitarat: kitarakamat ›

ReBeat: Juujuu. Mulla ei ole varmaan enempää tähän.
 
Senhän voisi osoittaa osittain siten että olisi lähes identtiset vehkeet, ja pelkästä vahvistetusta saundista pitäisi erottaa että tuossapa on vaahteralauta, tuossa ruusupuu- ja tuossa eebenpuu-. Ei onnistu varmaan edes se. Vaahteralauta on parhaimman näköinen ja tuntuinen, mutta ei sillä mitään sellaista voi tehdä mitä ei voisi tehdä vaikkapa ruusupuulla myös melko vaivattomasti.

Mun Danelectro U2 soundaa erittäin hyvältä niin akustisena kuin sähköillä, vaikka nämä funkyt halpikset on rokkiajan alkuhämäristä asti rakennettu masoniitista/lastulevystä/makkarankuorista. Masoniitissa on mojoa saateri soikoon!

hallu: Suomessa ei taida kasvaa edes huonekaluvalmistukseen kelvollista puuta saatikka sitten soitinpuuksi kelpaavaa. Sinällään kai männystäkin on ihan oivallisia lankkuja veistetty.
 
Höpö höpö, suomalainen vaahtera, leppä ja koivu ovat erinomaisia soitinrakennus puita. Mäntykin kuulemma toimii.

Gabe: Höpö höpö, suomalainen vaahtera, leppä ja koivu ovat erinomaisia soitinrakennus puita. Mäntykin kuulemma toimii.
 
Liimaahan sinne vaan joutuu väliin tunkemaan että saa kitukasvuisista puista rungon levyisen lankun.

varpio: Liimaahan sinne vaan joutuu väliin tunkemaan että saa kitukasvuisista puista rungon levyisen lankun.
 
Tai sitten tekee rungon puun mukaan. Esim näin https://www.thomann.de/fi/traveler_ … uitars_electric_ultra_light_nat.htm
 
Aikoinaan oli yks bändikaveri, joka rakenteli kitaran joka oli suurinpiirtein ton kokonen ja hyvältä soundas. En muista mitä puita mahtoi käyttää...

Gabe: Höpö höpö, suomalainen vaahtera, leppä ja koivu ovat erinomaisia soitinrakennus puita. Mäntykin kuulemma toimii.
 
Vaahterasta, lepästä ja koivusta ei ole tehty paperia joten varmaan asiallista puuta onkin saatavana niistä. Lähinnä suomen talousmetsät ovat toipumassa vasta vuosikymmeneten sellun kasvatuksesta ja oikea puukanta on vasta kehittymässä. Muistelisin jokusen vuosi sitten radiosta kuulleeni erään arvion, että suomalaisesta puustosta rakentamiseen kelpaavaa on vain noin kolmannes. Se kai selittää osaltaan nämä vaihtoehtoiset puukuidusta tehdyt materiaalit komposiitit ja liimapalkit sun muut, En tiedä saatan vetää vähän turhan suoria johtopäätöksiä.

varpio: Senhän voisi osoittaa osittain siten että olisi lähes identtiset vehkeet, ja pelkästä vahvistetusta saundista pitäisi erottaa että tuossapa on vaahteralauta, tuossa ruusupuu- ja tuossa eebenpuu-. Ei onnistu varmaan edes se. Vaahteralauta on parhaimman näköinen ja tuntuinen, mutta ei sillä mitään sellaista voi tehdä mitä ei voisi tehdä vaikkapa ruusupuulla myös melko vaivattomasti.
 
Mulla on kaikki vaahteralautaiset ollut varsin kirkkaita soundiltaan verrattuna rupuihin ja ebeneihin, bassot varsinkin, mutta toisaalta en ole päässyt soittamaan täysin samanlaisia eri laudoilla niin ei niistä oikein varmoja johtopäätöksiä voi vetää.
Tunkkaisin vaahterakaula oli warmothissa, se oli paksusti polylakattu. Jazzarimukaelma on varsin kirkas ja napsuva ja siinä on vaan seitinohut pyyhkäisy mitälie satiinilakkaa.
 
Ehkä se on vaan omassa päässä, mutta paremmat kilinät ja kolinat on lähtenyt aina vaahteralautaisilla peleillä, rupulla pehmeämmät tumpsuttelut. Eebenillä on tuntunut olevan "tiukin" saundi jostain niiden välistä, mutta niitä on ollut vain yksi, ja ihan eri tyylinen (thunderbird) kuin mikään muu omistamani laite.
 
Olen tyytyväinen psykoakustiikan uhri.

varpio: Liimaahan sinne vaan joutuu väliin tunkemaan että saa kitukasvuisista puista rungon levyisen lankun.
 
En tiedä miten hemmetin leveitä runkoja sulla on tapana käyttää, tai miten vähän oikeasti tiedät. Mutta jos ajatellaan perus tele/strato runkoja niin heittämällä saa kotimaan lepästä kaksi rungon puolikasta. Ja Liimaahan ne tunkee sinne väliin rapakon takanakin, vai millä luulit niiden runkojen pysyvän kasassa?? :D

Näin suomenkielisen tekstin netissä jossa joku soitinrakentaja kertoi puiden ominaisoundista. Eli taitaa ainakin jotkut soitinrakentajatkin uskoa tonewoodiin.

hallu: Vaahterasta, lepästä ja koivusta ei ole tehty paperia joten varmaan asiallista puuta onkin saatavana niistä. Lähinnä suomen talousmetsät ovat toipumassa vasta vuosikymmeneten sellun kasvatuksesta ja oikea puukanta on vasta kehittymässä. Muistelisin jokusen vuosi sitten radiosta kuulleeni erään arvion, että suomalaisesta puustosta rakentamiseen kelpaavaa on vain noin kolmannes. Se kai selittää osaltaan nämä vaihtoehtoiset puukuidusta tehdyt materiaalit komposiitit ja liimapalkit sun muut, En tiedä saatan vetää vähän turhan suoria johtopäätöksiä.
 
Joo, näinhän se on. Soitinrakentajan näkökulmasta täällä on kuitenkin hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koivusta saa ihan älyttömän hyviä kansia ja lepässä on nätti syykuvio.
 
Mitä tulee tähän tonewood hommaan niin itse tykkään että puu kyllä vaikuttaa monin tavoin, niin soundiin kuin sointiinkin. Käytön kannalta olennaisista seikoista puhumattakaan. Mutta se on pitkälti harhaa että puulajien perusteella pystyisi tekemään todella tarkkoja arvauksia miltä se soundaa. Eli vaihtelua on paljon, varsinkin saarnessa ja mahongissa.. Leppä on aika tasalaatuista.
 
Eikä se paras tonewood ole aina sitä harvinaisinta laatua. Esimerkiksi Hondurasin Mahonki on todella kevyttä, mikä on etu kun ajatellaan LP mallista kitaraa. Mulla painaa Navigator alle neljä kiloa vaikka on täys puinen, Gibson Traditional oli paljon painavampi vaikka siinä oli kevennys poraukset. Brasilian ruusupuu taas on todella kaunista ja älyttömän sileää. Mutta ihan yhtä hyvin asiansa ajaa kotimaan leppä ja vaahterakin Mojossa.

Gabe: Liimaahan ne tunkee sinne väliin rapakon takanakin, vai millä luulit niiden runkojen pysyvän kasassa?? :D
 
Ja mitäs se liima siellä haittaa sen enempää kuin itse puukaan, jos kerran vaikutusta sointiin ei ole.

hallu: Suomessa ei taida kasvaa edes huonekaluvalmistukseen kelvollista puuta saatikka sitten soitinpuuksi kelpaavaa. Sinällään kai männystäkin on ihan oivallisia lankkuja veistetty. Sitten tulee tietenkin puukaupan eettisyys, käytetäänkö uhanalaisia puita, tai onko joku valkoselkätikka menettänyt kotinsa kyseisen lankun takia, onhan niitä eroja paljonkin.
 
Mäntyä mäntyä, Hallu hyvä. Eikös Lexa itse käyttänyt mäntyä, mutta se oli liian pehmeää, joten vaihdettiin kovempaa ja paremmin kestävään leppään ym...
 
Kyllähän kait kotimaisesta puusta on laatusoittimia tehty. Tosin ei ole tässä nyt linkkiä laittaa, mutta muistelisin näin....
 
Jännää miten parhaalta soundaa aina ne kaikkein uhanalaisimmat puut ja varmaan jotkin norsunluiset asemamerkit saisi soundipuristin kusemaan hunajaa. Ei minusta ole ollenkaan huonojuttu että näitä ikiaikaisia oletuksia asetetaan välillä vähän mittasuhteisiin.
 
Toinen positiivinen kehityssuunta on vaihtoehtoisten materiaalien kokeileminen ja hiljalleen käyttöönotto. Minä vähän epäilen, että tämä puusoundi herättää tunteita siksi kun nykyisin halpojen soittimien laatu on noussut niin huikeasti että kalliit soittimet eivät oikein meinaa enää erottua pelkällä laadulla mitaten jolloin joudutaan vetämään nämä mojot sun muut seikat perustelemaan sitä miksi sen kitaran pitää olla ameriikassa tehty ja kallis.
 
Kyllä sillä rahalla nyt vähän muutakin saa kuin mojoa. Itse en ymmärrä, miksi täällä nykyään koko ajan pistetään halpikset ja kalliit samalle viivalle, ettei muka olisi muuta eroa kuin mojo ym. turhat asiat. Esim. Squierit ovat ehdottomasti hyviä, mutta ei ne nyt mitään huippulaadukkaita kitaroita ole.
 
Miksi sitä pitäisi perustella, jos haluaa kitaran olevan amerikkalainen? Ja kenelle se pitää perustella? Eikö kiinalaisia tarvitse perustella? Mun ei ainakaan tarvitse perustella yhtään mitään kenellekään, vaan jos haluan amerikkalaisen kitaran, niin ostan sellaisen, eikä kyllä vähääkään kiinnosta, mitä joku siitä mnetissä ajattelee tai olisinko saanut jostain halvemmalla kiinalaisen, jonka soundia joku tyyppi X ei erota yleisössä.
 
Siis ihan yleisesti en ymmärrä tätä "perustelu"-juttua, ei tämä angstikas avautuminen ollut varsinaisesti sulle tarkoitettu. Minusta se riittää, että itse haluaa sen kitaran, muulla ei ole mitään merkitystä, eikä sitä tarvitse perustella mitenkään kenellekään.
 
Kertokaa mulle miksi se tonewood on niin tärkeää? mun mielestä sillä ei ole paskankaan merkitystä. Jos kitara soundaa hyvältä, niin on ihan se ja sama mistä se johtuu tai mistä se kitara on tehty.
 
Ei kai sillä varsinaisesti mitään väliä olekaan. Itselle ainakaan. Mutta toisaalta, jos joku haluaa mahonkirunkoisen kitaran ja se on tärkeää, niin ei kai siinäkään mitään pahaa ole. Itse olen samaa mieltä, että se riittää, että kitara soundaa hyvältä, ei sen rungon tarvitse välttämättä tiettyä puulajia olla. Mutta onhan näistä silti hauska keskustella, vaikkei se kaikkein merkittävin tekijä kitaran soundissa olekaan.

Eikä se paras tonewood ole aina sitä harvinaisinta laatua. Esimerkiksi Hondurasin Mahonki on todella kevyttä, mikä on etu kun ajatellaan LP mallista kitaraa. Mulla painaa Navigator alle neljä kiloa vaikka on täys puinen, Gibson Traditional oli paljon painavampi vaikka siinä oli kevennys poraukset. Brasilian ruusupuu taas on todella kaunista ja älyttömän sileää. Mutta ihan yhtä hyvin asiansa ajaa kotimaan leppä ja vaahterakin Mojossa.
 
Eikös Traditional ole nimenomaan ilman kevennysporauksia?
 
Mutta tottahan tuo, omasta valikoimasta löytyy Gibson J-15 mikä on tehty pelkästään Pohjois-Amerikkalaisista puista (vaahtera, kuusi + pähkinäpuu) ja tykkään sen soinnista todella paljon. Ymmärtääkseni Taylor tekee samanlaisista puista vähän kalliimpaankin hintaluokkaan. Tietysti sointi on erilainen mahonkiin tai ruusupuuhun verrattuna, mutta se ei tarkoita että sointi olisi huonompi. Ja varsinkin akustisissa merkitsee aika isosti sekin miten paljon tekijöillä on ollut aikaa/taitoa/mahdollisuuksia käyttää tietyn soitinyksilön tekemiseen, esim. ohuet kansipuut ovat vähän erilaisia ja paras lopputulos kai periaatteessa tulee kun rimotus sovitetaan yksilöllisesti niihin kansipuihin. Mutta eihän sarjatuotantosoittimissa sellaiseen ole mahdollisuuksia vaan rimotus mitoitetaan ja lätkäistään paikalleen niin ettei tule susi- ja takuukustannuksia. Ja sillä periaatteella ne "legendaariset" pre-war Martinit ja monet monet muutkin kitarat tehtiin... :)

Danelectron masoniitti kitaroissa on loistava slide soundi, se on kyllä totta. Ne ovat myös muutenkin hienoja ja hyviä kitaroita. U2 mallista on itselläkin positiivisia kokemuksia. Ei varmaan ole ihan kaikille sopiva kitara, mutta ei tarvitsekkaan.
 
Kun tuossa äsken oli kirjoitusta, että ne kaikista harvinaisemmat olisivat aina haluttuja ja kaikkein kalliimpia puita, niin...
Kitaranrekennuksessa pyritään käyttämään aika paljon sellaisia puita, joita jengi haluaa ostaa. Monet niistä juontaa juurensä Fenderin ja Gibsonin käyttämiin malleihin.
Leppä, mahonki ja saarni eivät ole kuitenkaan kalliimmasta päästä puuta, ettei ne aina maksa hunajaa hyvät soitinrakennuspuut. Myöskään Fenderin kaularatkaisu vaahterasta ei ole hinnaltaan suuri, eikä uhkaa sademetsiä.
Monet soitinrakentajat ottavat myös huomioon kitaraa tehtäessä millainen se puu on työstää valmiiksi asti. Kaikki puut eivät ole ihan samanlaisia soitinrakentajan näkökulmasta valmistaa. Se muuttaa myöskin sitä kitaran hintaa ja joskus se voi olla hyvinkin merkittävä ero.
 
Useat harvinaisemmat ja ehkä nykyään uhanalaiset puut ovat hinnakkaita myöskin siitä syystä, että ne ovat siis työläämpiä tehdä kitaraksi kuin vaikka lepästä tai mahongistakin. Niistä saattaa tulla myös painava kitara.
Esim. ruusupuinen body on työläs tehdä ja siitä tulee myöskin aika painava. Sellaisiakin telecastereita on Fender mm. joskus tehnyt.
 
Toki kokonaan ruusupuusta tehty kitara on kalliimpi jo ihan materiaalikulujenkin vuoksi, mutta suurempi lasku siitä sen työstettävyydestä tulee kuin itse puusta. Tätä voi vaikka kysyä joltain soitinrakentajalta paljonko tulee maksamaan pulttikaulainen telecaster. Jos soittimen tilaaja tuo omat puuosat molempiin soittimiin. Tosin kaikki soitinrakentajat eivät tee kitaroita asiakkaiden puista, koska he haluavat säilyttää kitaroissaan tietyn laatutason. Sitä ei välttämättä saavuteta jos puut voisi itse viedä ja valita. Oletetaan kuiten tällainen tilanne.
a) body leppää ja kaula vaahteraa
b) body ja kaula ruusupuuta
Molemmissa kaikki muut osat ovat samanlaiset.
Tosin vaihtoehdossa A kitaran body varmastikkin maalataan ja lakataan sekä myöskin kaula lakataan. B vaihtoehdossa pintäkäsittely voi olla myöskin lakattu joiltakin osin, mutta voi olla myös pelkästään joku vaha/öljy tms. koko kitarassa.
Jälkimmäisessä on joitakin työvaiheita vähemmän, mutta tulee taatusti kalliimmaksi.
 
Veikkaan, että vaikka itse hommattuna tuollainen pala ruusupuuta tulisi leppää ja vaahteraa paljonkin kalliimmaksi, niin lopullinen kitara on reilusti kalliimpi kokonaan ruusupuusta tehtynä, johtuen sen vaikeasta työstettävyydestä.
 
Itse hieman vieroksun ajatusta, että kaikki Suomalaiset soitinrakentajat ovat ahneita ja tekevät soittimia vain rahan kiilto silmissä.
Varmaan tätä rahastusta harrastaa enemmän isommat yhtiöt, joilla on tehtaita ja tuotantoa ympäri maapalloa.
Ainakin kotimaista soitinrakentajaa kun tukee, niin jääpähän niistäkin rahoista ainakin suurin osa tänne Suomeen. Joka ei ole mielestäni ollenkaan huono asia.
 
Muutama päivä sitten kävin paikallisessa musaliikkeessä, niin oli puhetta erilaisista kitaroista ja hintakehityksestä. Myyjä kertoi, että jos ei oteta käytettyjä ja vanhoja malleja jotka ovat jääneet hyllyihin, niin uudet Korealaiset kitarat alkavat lähteä noin 600 eurosta ylöspäin.
Tästä jos miettii hieman, niin kotimaista käsityötä alkaa saamaan jo halvimmillaan tuplaten tuosta. Riippuen toki mallista, mutta voisi jopa sanoa, ettei kotimainen soitinrakennus ole enää kauhean kallista. Kyllä siitä varmasti sellaisenkin saa, riippuen omista valinnoista. Grafiikat ja muut koristeet, jotka eivät vaikuta soundiin ovat ainakin sellaisia että jos sellaisia ei tarvitse niin ne jättämällä pois hintakin tippuu.
Siinä voi myös samalla kysyä vaikuttaako ne puut ja millaisista ratkaisuista tulisi paras siihen omaan soittoon.
 
Toki jos kitaraa on vailla ja kotimainen käsityö ei houkuttele, niin voi ostaa myös valmiina kaupasta jonkun itselle mieluisen tai tehdä itse. Jälkimmäisessä säästää varmasti eniten :)

mpekkanen: Toki jos kitaraa on vailla ja kotimainen käsityö ei houkuttele, niin voi ostaa myös valmiina kaupasta jonkun itselle mieluisen tai tehdä itse. Jälkimmäisessä säästää varmasti eniten :)
 
Joo, mutta siinähän saa juuri sitä kotimaista käsityötä ;)

Jos sähkökitara kehitettäisiin (keksittäisiin) tänään niin se tehtäisiin todennäköisimmin jostain komposiittimateriaalista, hiilikuidusta tai siitä makkarankuoresta joka tuossa jo aiemmin mainittiin.

Gibson Firebird V 1990 vastaan Custom Shopin Gibson Firebird Historic VII '65. Hienoja skeboja molemmat, mutta Custom Shop ylivoimainen nimenomaan akustiseti soitettuna. Ja se soundi kuuluu siis myös sähköisesti paremmuutena. Ei nyt sitten enää aiheesta muuta. Kuin että kaikki kuusi Teleäni soundaavat erilaisilta. Onneksi.

Kefiiri: Joo, mutta siinähän saa juuri sitä kotimaista käsityötä ;)
 
Totta, ei taida jäädä vaihtoehtoa...

hallu: Jännää miten parhaalta soundaa aina ne kaikkein uhanalaisimmat puut ja
 
Niistä puulajeista joilla on ollut eniten kysyntää on nykyisin tullut uhanalaisia, koska ihmiskunta on kaatanut niitä teollisena aikakautena valtavia määriä. Puun tärkein ominaisuus on ilmeisesti tasalaatuisuus ja miten kovaa se on. Pehmeästä puusta ei oikein saa tehtyä mitään, paitsi balsapuusta lennokkeja.