Aihe: Putkivahvistimen standby-kytkimen poisto 1 2 | |
|---|---|
 repomies10.07.2015 08:17:03 | |
Kaipaisin raadilta mielipiteitä putkivahvistimen standby-kytkimen poistosta. Ajatuksena on poistaa kytkin käytöstä turhana ja ottaa se vaikka dioditasasuuntaajan sag-modin kytkimeksi. Vahvistin on moderni Fender (HRD), kaikki virtalähteen kondensaattorit on mitoitettu 500 voltille. http://www.valvewizard.co.uk/standby.html Onko tuossa oikeasti riskejä vai tuleeko siitä tosiaan lähtökohtaisesti parempi ilman ko. kytkintä? | |
| basisti1971 10.07.2015 08:27:13 | |
Moi. Eihän tuossa toki riskejä ole, VÄITTÄVÄT. About 70 vuotta ovat kuitenkin likipitäen kaikki audioputkivahvistimien valmistajat kaiketi hölmöyksissään ja rahaa tuhlatakseen kyseisen turhakkeen vahvistimiinsa ympänneet. Kokeile, itsellä ei tulisi edes mieleen. T:Samuli | |
| repomies 10.07.2015 08:54:30 | |
Tjoo, kai se pitäisi alkaa väsätä seuraavaa komponenttitilausta tuota sag-modia varten. Toistaiseksi jätin standby-kytkimen on-asentoon, enkä ymmärrettävästi ole huomannut mitään muutosta missään. Jos kytkin jotain vaikuttaisi putkien kestoon, niin eihän sitä hevillä huomaisi kuitenkaan, ellei sitten putkia alkaisi hajota ihan alvariinsa. Vaatisi kai aika ison otoksen vahvistimia joissa osassa on ja osassa ei ole kytkintä, ennen kuin saisi tilastollisesti järkevää dataa siitä, onko ko. kytkimestä oikeasti hyötyä. Sittenkin saattaisi testissä kulua vuosia, sillä eihän nuo putket yleensä ihan heti mene vaikka miten ahkerasti käyttäisi standbyä. | |
 PIM10.07.2015 11:26:32 (muokattu 10.07.2015 11:31:58) | |
basisti1971: Moi. Eihän tuossa toki riskejä ole, VÄITTÄVÄT. About 70 vuotta ovat kuitenkin likipitäen kaikki audioputkivahvistimien valmistajat kaiketi hölmöyksissään ja rahaa tuhlatakseen kyseisen turhakkeen vahvistimiinsa ympänneet. Kokeile, itsellä ei tulisi edes mieleen. T:Samuli Mun aktiivikäytössä olevassa 65 vuotiaassa putkivahvistimessa ei ole kun virtanappula. Kannattaisko tohon asennuttaa standby kytkin? ;) Eiköhän toi standby kytkin ole tarpeellinen/hyödyllinen silloin kun vahvistimella soitetaan vähän aikaa ja pidetään välillä taukoa ja jatketaan sitten taas soittoa, jolloin koneessa ei välttämättä tarvi olla kaikkia virtoja koko ajan päällä. Itselläni kun käyttö on enemmän sitä, että treenien alussa vahvistin laitetaan tulille ja parin tunnin päästä pois päältä taas muutamaksi päiväksi niin tuosss käytössä standby kytkimellä ei ole juurikaan virkaa. Kamaahan on sopivasti, tilaa vaan liian vähän. | |
| teemu-t-k 10.07.2015 11:49:18 | |
About 70 vuotta ovat kuitenkin likipitäen kaikki audioputkivahvistimien valmistajat kaiketi hölmöyksissään ja rahaa tuhlatakseen kyseisen turhakkeen vahvistimiinsa ympänneet. Niin ovat. Olin aistivinani hieman sarkasmia. Valitettavasti vaan ei oikein toimi.. Se ominaisuus on aikuisten oikeasti ihan täysin turha muutenkuin "mykistys" -nappina. Ei "säästä" putkia, suuremalla todennäköisyydellä tekee päinvastoin. | |
 okabass10.07.2015 14:11:52 (muokattu 10.07.2015 14:14:20) | |
Tuolla on Köykän artikkeli, jossa loppupuolella sivutaan asiaa. http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/ (PUTKIEN VALMISTUKSESTA) Jostain luin, että alle 1 kV putkilaitteissa ei stanbytä (+B on/ off) tarvita. Suurjännitteinen lähetinputki on taas käynnistettävä ymmärtääkseni ilman +B:ssaa. ( YLEN ent. inssi kertoi). Hehkutettiinko sitä peräti päivä tjsp, ennen anodijännitettä. No jonkinlainen mute-kytkin on kuitenkin instrumenttivahvistimessa ihan käytännöllinen. Laitoin aikoinaan omaan SVT-klooninkin sellaisen. Se vähän kuin kuuluu lamppukonerituaaleihin.;) Johtuen kytkennästä siinä pääteputkille tulee SB-asennossa n.puolet täydestä (725 V) jännitteestä. Kävin kaverilla juuri mittauttamassa p.putket, ja 9,5 vuoden käytön jälkeen emissio oli liki sama per putki. Eli ei SB ainakaan tuossa mitään haittaa tunnu aiheuttavan. | |
 uusiipe11.07.2015 05:59:15 (muokattu 11.07.2015 06:02:47) | |
Kuinkakohan mones StandBy -keskustelu tämä on :P Ote tuosta aloittajan linkkaamasta artikkelista: "If you're wondering why all those old amps use a standby switch, its because Fender was designing complicated amps on the cheap. In the bigger versions of the Bassman, money was saved by using power supply caps that were rated only for the working voltage, not the peak voltage which occurred before that valves start drawing current. As everyone knows, Marshall simply copied the Bassman without a second thought, complete with standby switch, so now we have the two biggest names in the industry using standby switches, and the rest is history. In a properly designed amp, a standby switch is nothing more than an expensive, oversized mute switch." Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
| Juhani_t 11.07.2015 09:30:08 | |
okabass: Jostain luin, että alle 1 kV putkilaitteissa ei stanbytä (+B on/ off) tarvita. Suurjännitteinen lähetinputki on taas käynnistettävä ymmärtääkseni ilman +B:ssaa. ( YLEN ent. inssi kertoi). Hehkutettiinko sitä peräti päivä tjsp, ennen anodijännitettä. Meidän edesmenneessä analogiverkossa tavallinen tv-lähetinputki oli 4CX10000D, jossa katodi on suorahehkutteinen. Esilämmitystä ei suoraan datalehdellä muistaakseni sanota mutta 5-15 min on aika tavallisia aikoja. Epäsuorat hehkut, kuten vaikka EL84, ei ole niin kriittisiä hehkun kanssa. Useinhan sitä pelätään että kaikki tuubit on heti paskana jos väärässä järjestyksessä nappuloi päälle koneet. Mulla on tuommonen 4CX10000D tuossa lattialla odottamassa innostusta. Tulisi aika öreä bassovahvari siitä, mutta päätynee RF-käyttöön kuitenkin. | |
| teemu-t-k 11.07.2015 10:19:15 (muokattu 11.07.2015 10:49:16) | |
Sellainen perus kitaravahvistimesta löytyvä putki ei ole moksiskaan jos anodijännitteet lyö päälle ns. "kylmänä". Teoriahan on, että tästä aiheutuisi ns. "cathode stripping" -ilmiö, muuta käytännössä se on kuitenkin lähinnä niiden "transmitting" putkien homma, jossa käyttöjännitteetkin on kilovolttien luokkaa ja anodikin saattaa hukata muutamia satoja watteja tehoa. Puhutaan aika erilaisista putkista.... Cathode stripping ei ole kitaravahvistinkäytössä mikään kovin yleinen ilmiö, mutta jos siitä haluaa välttämättä kantaa stressiä, niin sitä esiintyy myös kun putket tärisevät ollessaan kuumia. Eli siis kun soittelet vahvistimen läpi normaalisti niin siitä aiheutuu oikeasti se mitä jengi pelottelee tapahtuvan, jos et käytä stand by kytkintä. Ihan loogista siis. Sen sijaan, monet näistä perus "audio" putkista ei todellakaan tykkää jos anodijännitteet ottaa pois putkien ollessa kuumia. Mutta se "normi" standby kytkis tekeekin just tän ja seurauksena on huomattavasti todennäköisempi "cathode poisoning" -ilmiö, joka valitettavasti vaikuttaa myös näihin "receiver" putkiin. Ei ne nyt putket toki heti siitä hajoa. Todennäköisemmin tämäkin aspekti on käytännössä harmiton, mutta jos nyt halutaan argumentoida stand by -kytkimen käytöstä putkien elinikää lisäämässä niin kai tämäkin nyt kannattaa tuoda esille: Eli se B+ katkominen ei sitä ainakaan varmasti tule lisäämään. Sen lisäksi on omat ongelmansa siitä, kun yritetään kytkeä monien satojen volttien tasajännitettä ihan noin vaan. Ei mitään virran rajoitusta väliin piikkivirtoja suitsemaan, ja korkeat jännitteethän ei lyö valokaarta joten otetaanpa kytkimeksikin joku ampeerin ja sadan voltin vaihtovirtapaska, jotta ei tarvitse ihmetellä kun pian hajoo nekin. Vox AC30:n hän lisättiin vasta tässä viime vuosien kieppeillä "stand by", vähän niin kuin "yleisön pyynnöstä" (tyyliin: kun kerran muissakin putkivahvistimissa on). Alkoi heti aiheuttamaan ongelmia: Kytkin hajoaa, tasasuuntausputki hajoaa, koko virtalähde prakaa. Kannattava lisäys siis kun design toimi vuosikymmeniä hyvin ilmankin. Jos sen standby kytkimen haluaa oikeasti vahvistimeen lisätä niin älkää nyt helvetissä ympätkö sitä B+ ssaa katkovaa järjestelyä. Se on ihan luokattoman surkea, ei "säästä" putkia mitenkään (päinvastoin) ja lisää vaan potentiaalisia vian mahdollisuuksia. Eli jos vahvistimen haluaa mykistää, niin siihen löytyy huomattavasti parempia järjestelyjä kuin katkaista B+ jännite, ja jos haluaa putkien elinikää kasvattaa niin silloin ei B+ ainakaan päästä katkeamaan putkien ollessa kuumia. Eli muut järjestelyt putkien suojailussa taas käyttöön ja ne saattavat tuolla saralla oikeasti jopa toimiakin kuten odotettu. | |
 Pelimonni13.07.2015 02:39:32 | |
repomies: Kaipaisin raadilta mielipiteitä putkivahvistimen standby-kytkimen poistosta. Ajatuksena on poistaa kytkin käytöstä turhana ja ottaa se vaikka dioditasasuuntaajan sag-modin kytkimeksi. Vahvistin on moderni Fender (HRD), kaikki virtalähteen kondensaattorit on mitoitettu 500 voltille. http://www.valvewizard.co.uk/standby.html Onko tuossa oikeasti riskejä vai tuleeko siitä tosiaan lähtökohtaisesti parempi ilman ko. kytkintä? STBY on aina hyvä olla, vaikka kuka sanois mitä. Ne putket vaan tykkää lämmetä pikkuhiljaa, ja lasi jossa kampe on. Samahomma ,kun poistutetaan äärimmäisestä kuumuudesta, Taas, Pikkuhiljaa vähennetään käyttöjännitteitä, ja pidetään hehkujännitteet vielä hieman. Nyt Power pois. Näin toimii, ja kestää. Aivan sama mitkä on pääteputket. Eipä vaikuta saundiin pätkän vertaa.
5e3 parani huomattavasti, kun vaihdoin V30 WGS Reaperiin.
Ditto. Flashback, nähty. Ei Minulle. Nova.
Ditto Looper jäi lattiaan. Paras komppikaveri.
Ditto Looper jäi lattiaan. Va | |
| uusiipe 13.07.2015 09:19:37 | |
Pelimonni: STBY on aina hyvä olla, vaikka kuka sanois mitä. Ne putket vaan tykkää lämmetä pikkuhiljaa, ja lasi jossa kampe on. Samahomma ,kun poistutetaan äärimmäisestä kuumuudesta, Taas, Pikkuhiljaa vähennetään käyttöjännitteitä, ja pidetään hehkujännitteet vielä hieman. Nyt Power pois. Näin toimii, ja kestää. Miten STBY muka pikkuhiljaa kasvattaa tai vähentää "käyttöjännitettä"? Se on katkaisija, päälle tai pois. Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
| mhelin 13.07.2015 15:22:18 | |
Engleissä standby on toteutettu kytkemällä pääteputkien katodi irti maasta, lienee parempi järjestely. Katodien (yhteinen kytkentäpiste -> STDBY -> GND) ja anodien väliin on vielä kytketty diodit estämään katodien jännitteen nousua anodijännitettä suuremmaksi. Tiedä sitten onko tuo parempi siinä tilanteessa kun standby laitetaan päälle vahvistinta sammutettaessa (itse yleensä en käytä sitä siinä tilanteessa ollenkaan). | |
| teemu-t-k 14.07.2015 11:55:32 (muokattu 14.07.2015 12:03:20) | |
mhelin: Engleissä standby on toteutettu kytkemällä pääteputkien katodi irti maasta, lienee parempi järjestely. Huomattavasti. Kytkintä ei tarvitse mitoittaa poskettoman korkeille jännitteille ja kytkinvirrat eivät lataa koko virtalähteen energiakapasitanssia. Lisäksi anodi pysyy jännitteelisenä stand by -tilassakin. Parhain toteutushan on "maadoittaa" ne katodit jonkun 100K vastuksen läpi, jolloin putkien läpi kulkee pieni virta vielä stand by tilassakin (estää "cathode poisoning" -ilmiön). Tohon lisäksi vielä joku pääteasteen tulosignaalin mykistävä skema ja vahvistin alkaa kestämään ongelmitta vaikkapa stand by tilassa katoavan kaiutinkuorman. Hughes&Kettner:in jotkut vahvistimethän tekevät tämän mikroprosessoriohjatulla MOSFET kytkimellä. Mikroprosessori kytkee stand by tilan päälle ja pois automaattisesti (joten putkien lämpenemisestä ja tasavirtapisteiden vakiintumisesta aiheutuvat mölyt pysyvät poissa) ja lisäksi myös jos putkilta mitattu katodivirta kasvaa liian suureksi. Eli pakko-ohjaus stand-by tilaan jos pääteputkissa havaitaan "vika". Itse standby kytkinhän noissa ohjaa vaan sen kytkin MOSFET:in hilaa joten itse mekaaninen kytkin toimii vaan jollain volttien jännitteillä ja mikroampeerien virroilla. Blackstar vahvistimethan puolestaan kytkevät bias piiriä, eli vetävät biasin niin kylmäksi, että pääteputki sammuu stand by tilassa. Tämän liäksi mykistetään vielä pääteasteen tulosignaali. Taaskin mikroprosessoriohjaus semikonduktorikytkimille ja standby tila päälle silloin kun kuormaa tai inputtia ei ole plugattuna. Näin se pitäisi näin moderneina aikoina toteuttaakin. Ei vaan kopioida paskaa joltain putkien pimeältä keskiajalta. | |
| okabass 14.07.2015 12:48:40 (muokattu 15.07.2015 00:48:21) | |
teemu-t-k: Näin se pitäisi näin moderneina aikoina toteuttaakin. Ei vaan kopioida paskaa joltain putkien pimeältä keskiajalta. Niin no, sano. Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella puolijohteiden (poislukien tietysti piidiodit mm. tasurissa) käyttöä pyrkisin putkikoneessa välttämään. Hyvin usein itse putkiosasto on ok. mutta joku &&/"# lutikka tai trankku on mennyt rikki. Tuosta ei selviä, mitä ajanjaksoa tarkoitat pimeällä ka. Toivottavasti et kuitenkaan sitä aikaa, ehkä 50-60-luku, jolloin sotilas ja lääketieteelliset laitteet kuluttajalaitteiden lisäksi olivat putkikäyttöisiä. Silloin oli pakko kehittää ja valmistaa laadukkaita putkia, etteivät esim. ydinpommia kantavat B-52 pommarit ( mm. 5881-putki) olisi kovin usein putoilleet. Minusta ehkä heikoin aika oli jotain 80-lukua, kun suuret ja osaavat valmistajat ( USA, Eurooppa) lopettivat putkien valmistuksen ja alettiin tuoda kiinan tms. uusiotuotantoa länsimaihin. Siloinkin oli vanhaa varastoa jäljellä, ja Neuvostoliitossa valmistettiin hyviä putkia. Tosin saanti oli hankalaa. Ottamatta sinänsä kantaa perinteisen SB-kytkimen tarpeellisuuteen, niin erittäin pitkäikäisiä ja luotettavia ovat nämä SB-kykimelliset kitarakoneet olleet. Tuntuisi että SB-kytkin on pienimpiä huolia ja ongelman aiheuttajia vahvistimessa. Terve kytkentä, hyvät putket oikein biasoituina, niin voi toimia vuosikymmeniäkin. Ei muuten tule mieleen ainuttakaan selvästi SB aiheuttamaa putkiongelmaa muutaman vuosikymmenen ajalta. | |
| uusiipe 15.07.2015 17:46:40 | |
Jossain Peaveyn mallissa standby katkaisee pääteputkien suojahilajännitteen. Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
| PIM 16.07.2015 08:53:00 | |
okabass: Ei muuten tule mieleen ainuttakaan selvästi SB aiheuttamaa putkiongelmaa muutaman vuosikymmenen ajalta. Entäs SB:n puutteen aiheuttamaa? Kamaahan on sopivasti, tilaa vaan liian vähän. | |
| okabass 16.07.2015 12:27:35 | |
PIM: Entäs SB:n puutteen aiheuttamaa? Vaikea sanoa. Tuskin niitäkään on ollut. En ainakaan muista. | |
| uusiipe 17.07.2015 10:49:12 (muokattu 17.07.2015 10:57:11) | |
Jos pääteputkien päälle-pois kytkemisen kautta tapahtuvaa eliniän lyhenemistä pelkää, kannattanee silloin valita putkitasurillinen kone ilman standbyta. Siinähän anodijännite nousee (suurinpiirtein) samaan tahtiin, kun putket alkavat johtaa ja käynnistys on pehmein mahdollinen. Standbyta en putkitasurin kanssa suosittele, sillä sen aiheuttama syöksyvirta ei tee tasuriputkelle hyvää, kuten ketjun aloituksen linkin viimeisessä lauseessakin todetaan. Tasurin kanssa sarjassa olevat suojadiodit kannattaa laittaa. Virranrajoitusvastuksia en ole koskaan käyttänyt. EDIT : http://www.premierguitar.com/articles/the-immortal-amplifier-mod-1 Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. | |
| Pelimonni 18.07.2015 23:30:05 | |
uusiipe: Miten STBY muka pikkuhiljaa kasvattaa tai vähentää "käyttöjännitettä"? Se on katkaisija, päälle tai pois. Eiköhän se 6,3 volttia, joka pannaan päälle ensin ole pikkusen pienempi, kuin vaikkapa Anodijännite 480 volttia, joka tulee päälle vasta, kun stby kytketään päälle. Putki Takuulla tykkää lämmetä hieman hehkujännitteellä, ennen kun täydet tulet kytketään. Muutenkin stby "hiljentäjä " on turha. Ite jos pidän tauon en koskaan koske stby`hyn vaan jätän kaikki sähköt päälle. Vahvistimessa , ja kitarassa on volumepotikka sitävarten, jos hurina haittaa. Aivan sama mitkä on pääteputket. Eipä vaikuta saundiin pätkän vertaa.
5e3 parani huomattavasti, kun vaihdoin V30 WGS Reaperiin.
Tärkeintä on säröputki, ja ensimmäinen, jos haluaa puhdasta.
Ditto. Flashback, nähty. Ei Minulle. Nova.
Ditto Looper | |
| tele09 19.07.2015 02:08:05 | |
plussana standby switchin kanssa voi tyhjentää konkat sulkemalla vahvistin ensin virtakytkimestä | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)