Kilpailut ›

Tässä teille iltasatu. Elekee ottako nokkiinne. ;-)
 
Pölyinen ja päivän kuumuutta hohkaava highway hiljenee yötä kohti mentäessä. Meksikon aurinko laskee uhkaavan punaisena sierran taakse ja vaimeneva tuuli ajaa edellään muutamaa tumbleweed risupalloa ei mistään ei mihinkään.
Tieltä kääntyy sisäänajoväylä avaralle parkkipaikalle, joka on puoliksi täynnä lähinnä rekkoja ja pickuppeja, joukossa muutama moottoripyöräkin. Parkkipaikan takana olevan suuren kaksikerroksisen rakennuksen katolla leimuaa valomainos: Titty Twister Bar.
Parkkipaikalle kaartaa rähjäinen asuntoauto ja pysähtyy jäähdytin läähättäen ja pellit jäähtyessään kilahdellen parkkipaikalle suuren mainoskyltin eteen. Kyltissä lukee: Tänään suuri amatöörikitaristikilpailu!
Autosta astuu, putoaa, kierii ja ryömii ulos peräti yhdeksän kummallisen näköistä olentoa. He ovat amatöörikitaristeja kaikki. Joukon taivaltaessa kohti baarin pääovea, heitä vastaan rientää henkilö, jolta et ostaisi käytettyä autoa ja hän ei ole Suomalainen ministeri tai kansanedustaja. Tulokas hokee solkenaan: Pussy for you mister! White pussy, black pussy, yellow pussy, stinky pussy.!
Joukkion viimeisenä toikkaroiva vanhempi amatöörikitaristi, joka käyttää SRV-Stratoa kainalosauvana, kertoo silmät pyöreinä pyörien pitävänsä kovasti kissanpennuista, mutta näillä ilmeisen köyhillä nuorilla naisilla ei näytä olevan kissoja, ainakaan mukanaan täällä. Ei näillä köyhillä tytöillä näytä olevan varaa juuri vaatteisiinkaan, toteaa samainen amatöörikitaristi ja tuntee hetkenaikaa kirvelevää sääliä heitä kohtaan.
Alkavan kilpailun kiihko tempaa kuitenkin jokaisen mukaansa ja housebandin räväkästi rokkaava tausta saa kitaristiemme joukossa aikaan ilmiselvää rytmistä liikahtelua, kuin nuorten laukkahevosten jännittynyttä tanssahtelua ennen starttia.
Baaritiskin takana, pullorivistöjen päällä oleva motto saa vain hiukan ihmettelyä ja kenties hiukan selittämätöntä huolestumistakin aikaan. Kyltissä lukee: Carpe Diem, Carpe Jugulum.
 
Niin tai näin, ensimmäisenä lavalle astuu tjj2000 tehden heti aluksi selväksi, että tämä estradi on käytössä nyt ja käytössä kokonaan. Tunnelmaan sopivat riffit ja soinnut saavat uhkaavan tunnelman sulamaan yleiseksi, mutta uhkaavaksi tanssiksi. Kitara hallitsee häjyjä suvereenisti ja ennen kuin yleisö huomaakaan vaihtuu solisti lavalla.
Seuraava osallistuja, gary field ruoskii hampaitaan kiristelevän joukon pois lavan edestä riuskalla soundilla soitetuilla riffeillä ja harkituilla priimivenytyksillä. Yleisö tietää kohdanneensa vahvempansa ja jatkaa makaaberia tanssiaan keskenään, kunnes lavalle astuu Vesa423. Hämyisten alkusointujen jälkeen arveluttava yleisö jähmettyy paikoilleen lumoutuneina, kunnes Kunnallisjäte saa pahalaiset herätetyksi devil-sympaattisine soundeineen ja raaan häikäilemättömine otteineen. Meno yltyy niin villiksi, että ellei vuorossa olisi Bluestumppi maagisine trilleineen ja mahtavasti murisevine Les Pauleineen, jotka saavat uskaliaimmat pahalaiset leimahtamaan liekkeihin ja kauempanakin olevien otsaan ilmestyi Les Paul polttomerkki, olisi kilpailu voinut päättyä tähän.
Tällä kertaa pelastuttiin jatkamaan ja seuraavan onkin jälleen vampyyrien wake up call, koska lavalle astuu machinehead72 loihtimaan tiiviin ja suorastaan hikisen tunnelman anteeksi pyytelemättömällä soundilla ja otteella. Yleisön reaktio on räjähtävä, mitä osaltaan selittää artistin virnistyksen paljastama kulmahammas.
Tilanteen rauhoittumista on turha odottaa, sillä karik jatkaa piiskana sivaltavilla juoksutuksillaan ja harkitulla riffittelyllä, johon kohtalokkaan mausteensa antaa...
kyllä, tyylikäs kammen käyttö!
Seuraavaksi lavalle taistelee tiensä pitkiä kynsiä ja verenpunaisia huulia väistelevä korvaoo mainion kuusikymmenluvun soundin saattelemana takoen hellittämättä riffiä ilmoille kuin Jefferssonen Jorma Kaukonen.
Viimeinen kilpailija kiipeää lavalle sen näköisenä, kuin ei oikein tietäisi missä on ja mitä tekemässä. Housebandin beat napaa kuitenkin tästäkin muumiosta kiinni ja saa ilmestyksen tapailemaan jonkinlaisia tanssiaskeleita. Seuraavaksi hän alkaa suoltaa styrkkarin täydeltä vanhahtavia kliseitä saaden yleisön nukahtamaan. Tämän tilapäisen suvantohetken turvin amatöörikitaristit onnistuvat pakenemaan paheen pesästä lukuun ottamatta niitä, jotka olivat alun alkaen niin Rock, että päättivät vapaaehtoisesti jäädä.
Valot, lopputekstit, end of story.
 
Pisteet tylysti, mutta kun ei ne riitä.
 
2p Kunnallisjäte
2p karik
2p - Bluestumppi
 
Kova taso ja kaikilla mainio veto. Ei voi muuta enää toivoa kuin lisää pisteitä jaettavaksi.