Aihe: Valovuosia (biisin sanat) | 1 |
---|
|
Kylmä pakkasyö on ajaton Tähtitaivas kera kuutamon Liekkö ovat tähdenlentoja Kun jotain liikkuu kannella Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Linnunradalla tähtisumua Kuinka siellä näkee liikkua Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Valovuosia Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Vastaus on vuosia, valovuosia | |
barclay: Kylmä pakkasyö on ajaton Tähtitaivas kera kuutamon Liekkö ovat tähdenlentoja Kun jotain liikkuu kannella Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Linnunradalla tähtisumua Kuinka siellä näkee liikkua Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Valovuosia Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Vastaus on vuosia, valovuosia Mikäli biisi ei ole vanhan ajan kansanlaulantaa, niin tällainen suht suora ja jäykkä "runous" harvoin istuu mihinkään moderniin. Pakkasyö on aina kylmä, sen korostaminen kylmällä on turhaa. Pakkasyön kylmyyttä/suuruutta/ajattomuutta korostetaan mielummin kirkkaalla. Liekkö ovat - Liekkö = Lienevätkö = Lienevätkö ovat? Ei Suomenkieltä. Tähdenlento ja pakkasyö luovat vastakkaiset mielikuvat ja aiheuttavat tässä ristiriidan. Valovuosi luo mielikuvan ajasta/hallinnasta. Kuun tausta taas tilasta/hallitsemattomuudesta. | |
"liekkö ovat" on kyllä niin kaameaa suomea etten mäkään hyväksy sitä edes sanotuksissa | Kalmo 26.06.2015 19:38:52 (muokattu 26.06.2015 19:43:59) | |
|
"Kuinka tähtisumussa näkee liikkua" ja "kuun takana on valovuosia" ovat mielestäni ihan hyviä perusrokin naivistisia kielikuvia. Valmiiksi biisiksi tuossa on vielä vähän matkaa. Useimmissa biiseissä on yksi tai kaksi tekstikoukkua, jotkut pärjäävät ilmankin, joten kyllä tuossa perusainekset ovat. Eläväksi biisiksi kasvamiseen tuo riimittelyn lyhytsanainen yksinkertaisuus voi käydä rajoitteeksi, mutta sehän on säveltäjän ongelma :o) En jaa Tinnittuksen mielipidettä, että pakkasyö ja tähdenlento jotenkin sotisivat keskenään, enkä sitä, että valovuosi loisi mielikuvan ajasta tai hallinnasta. Valovuosihan on matkan mitta, ja kuun takaahan se matka vasta toden teolla alkaa, matka hallitsemattomaan tuntemattomaan. Mutta kaikkihan on lopulta lukijan mielessä, teki kirjoittaja mitä hyvänsä. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Kalmo: En jaa Tinnittuksen mielipidettä, että pakkasyö ja tähdenlento jotenkin sotisivat keskenään, enkä sitä, että valovuosi loisi mielikuvan ajasta tai hallinnasta. Valovuosihan on matkan mitta, ja kuun takaahan se matka vasta toden teolla alkaa, matka hallitsemattomaan tuntemattomaan. Eihän kukaan sano "Käyty on jo Turussa, mutta mitä sen takana? - kilometrejä" Kyllä Turun takana on maaseutu tai taajama. | |
Tinnittus: Kyllä Turun takana on maaseutu tai taajama. No mikä on kenestäkin nähden takana. Minusta nähden siellä on saaristo ja meri (tai Saaristomeri, ja vielä sen takana muukin meri). | |
Mutta edesmennyt Aki Sirkesalo totesi aikoinaan hienosti ettei Toijalan takana ole paljon mitään. | |
jos kaiken takana on nainen? Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
Kalmo: En jaa Tinnittuksen mielipidettä, että pakkasyö ja tähdenlento jotenkin sotisivat keskenään, enkä sitä, että valovuosi loisi mielikuvan ajasta tai hallinnasta. Valovuosihan on matkan mitta, ja kuun takaahan se matka vasta toden teolla alkaa, matka hallitsemattomaan tuntemattomaan. Kun tähän tekstiin viitattiin toisessa ketjussa, pitihän tämä nyt sitten etsiä. En minäkään ymmärrä, miten pakkasyö ja tähdenlento olisivat ristiriidassa keskenään. Tähdenlennot eivät mitenkään riipu alailmakehän lämpötilasta, mutta niiden näkeminen maasta voi hieman riippuakin. Tähtikirkkaina talviöinä Suomessa on usein inversio, jolloin ilman lämpötila maan pinnan lähellä menee matalaksi, eli tulee kunnon pakkanen. Pilvetön taivas siis osaltaan auttaa pakkasen kiristymistä, eli kovalla pakkasella on todennäköisempää nähdä tähdenlentoja kuin lauhemmalla säällä, koska pilvikaton ansiosta inversiota ei useinkaan tule niin voimakkaana, ja pilvisinä öinä ei siten ole useinkaan niin kireää pakkasta. Perusmeteorologiaa, ilmiöitä, jotka sellaiset Suomen ilmastossa eläneet ihmiset ovat havainneet, joita asioiden ymmärtäminen kiinnostaa. Paremminkin loogista kuin ristiriitaista. Valovuoden suhteen ajattelen myös aika samoin kuin Kalmo. Kuu on meitä lähin taivaankappale, ja sinne matka mitataan vielä kilometreissä, mutta kun siirretään katse tähtiin, katsotaankin valovuosien päähän. Valovuosi ei tuo minullekaan mielikuvaa ajasta tai hallinnasta, pikemminkin hallintamme ulkopuolisista asioista, niin kaukaisista asioista, että ennen kuin edes voimme tietää, mitä siellä tapahtuu, uutiset ovat jo vuosia sitten vanhentuneet. | |
rokkijuha: Kun tähän tekstiin viitattiin toisessa ketjussa, pitihän tämä nyt sitten etsiä. En minäkään ymmärrä, miten pakkasyö ja tähdenlento olisivat ristiriidassa keskenään. Tähdenlennot eivät mitenkään riipu alailmakehän lämpötilasta, mutta niiden näkeminen maasta voi hieman riippuakin. Tähtikirkkaina talviöinä Suomessa on usein inversio, jolloin ilman lämpötila maan pinnan lähellä menee matalaksi, eli tulee kunnon pakkanen. Pilvetön taivas siis osaltaan auttaa pakkasen kiristymistä, eli kovalla pakkasella on todennäköisempää nähdä tähdenlentoja kuin lauhemmalla säällä, koska pilvikaton ansiosta inversiota ei useinkaan tule niin voimakkaana, ja pilvisinä öinä ei siten ole useinkaan niin kireää pakkasta. Perusmeteorologiaa, ilmiöitä, jotka sellaiset Suomen ilmastossa eläneet ihmiset ovat havainneet, joita asioiden ymmärtäminen kiinnostaa. Paremminkin loogista kuin ristiriitaista. Valovuoden suhteen ajattelen myös aika samoin kuin Kalmo. Kuu on meitä lähin taivaankappale, ja sinne matka mitataan vielä kilometreissä, mutta kun siirretään katse tähtiin, katsotaankin valovuosien päähän. Valovuosi ei tuo minullekaan mielikuvaa ajasta tai hallinnasta, pikemminkin hallintamme ulkopuolisista asioista, niin kaukaisista asioista, että ennen kuin edes voimme tietää, mitä siellä tapahtuu, uutiset ovat jo vuosia sitten vanhentuneet. ****** Tässä on asiallaista mielipidettä lyriikkaan, hyvä! Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
barclay: Kylmä pakkasyö on ajaton Tähtitaivas kera kuutamon Liekkö ovat tähdenlentoja Kun jotain liikkuu kannella Kaksi ensimmäistä riviä ovat hyviä. Kirkas tähtitaivas ja yötä valaiseva kuutamo ovat ajattoman vaikuttavat, teksti on kaunista. Sen jälkeinen teksti on kuin jonkun toisen kirjoittamaa. Hyvästä lyriikasta hypätään äkkiä huonoon. Jos "Liekkö ovat tähdenlentoja kun jotain liikkuu kannella" on tarkoitettu olemaan hauskan naivistista kömpelön kielensä ja oudon kysymyksensä vuoksi, hauskuus ei uppoa minuun. Tässä on siis kokonaisuutena ainekset hienoon sanoitukseen, kunhan kahden ensimmäisen rivin tyyli säilytetään loppuun saakka. Pientä hiomista on vielä siis jäljellä. Mutta kahden ensimmäisen rivin ajatus taivaankappaleiden ajattomasta kyvystä kiehtoa ihmisen mieltä voisi esimerkiksi toimia vertauskohtana...mihinkäs muuhun kuin naiseen. Siitä olisi jo aistikkaan tyylikkäällä lyyrisellä pohdiskelulla rakennettavissa ihan hieno sanoitus. Tai sitten, jos koko teksti omistetaan taivaan kiehtovuudelle, tekstiin pitäisi saada jotain muutakin yhtä hyvää, kuin ensimmäiset rivit ovat. | |
En osaa arvioida tätä tekstiä kuin näin esimerkein. Rokkijuhan kanssa olen samaa mieltä, että alku on hempeä, ja jotenkin jos sitä jatkaa. Tyyli voisi olla jotain tämmöistä (ei mitään tähtitieteellistä tekstiä), siis täysin tunnehöpinää
Kylmä pakkasyö on ajaton tähtitaivas kera kuutamon tähdenlentoja kun jotain liikkuu? tähtiä kuin tyttöjä hentoja, nuo tähdenlennot taivaan kannelta valoa soittavat tähden tie on rajaton matka tytön luokse ajaton valovuodet, mitä tuovat jotain uuttako ne luovat Kylmä pakkasyö on ajaton tähtitaivas kera kuutamon tähdenlentoja kun jotain liikkuu? valovuodet, onko tähden aika rajaton? jne. Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
"Käyty on jo kuussa Mutta mitä sen takana Vastaus on vuosia, valovuosia"
Käyty on jo kuussa säkeen alusta, voisi tehdä ihan tunnelmaltaan toisen tyyppisen tekstin. Tämä esimerkkini on naiivi teksti, mutta haen tällä esimerkillä tiettyä rytmiä (esim. punk) ja miten kauas tähtisumun vois viedä alkuperäisestä ajatuksesta. Minun on näin tekstin avulla helpompi tuoda näkökulmaani.
Käyty on jo kuussa käyty on jo Kiimingissä missä ei oo käyty, ei oo nähty tähtisumua; kaduilla surua ja ilon humua nahkaista rumpua, vekkiä päässä ja kaverin kumpua Käyty on jo kuussa käyty on jo Kiimingissä oltu illoin fiilingeissä mut mitä on se takana tyhjät räystäät ja ränni kitarasta kielet poikki nähty paljas nänni kitarasta kielet poikki ja soitettu loppuun bändi isketty vieras nainen tutuksi, kylälle jutuksi asti, joo.. Käyty on jo kuussa käyty on jo Kiimingissä missä ei oo käyty, ei oo nähty tähtisumua kaduilla surua ja ilon humua nahkaista rumpua, vekkiä päässä ja kaverin kumpua, joo
barclay kävin kuuntelemassa kappaleitasi, sinulla on todella omintakeinen tyyli. Eikä se ole huono asia. Pidin kappaleesta Säppinokka. Aitoa juttua. Teet lyhyttä lyriikaa, se sopii tyyliisi, pientä hiontaa vielä.. Pidä muutoin tyylisi. Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
soihtu55: Kylmä pakkasyö on ajaton tähtitaivas kera kuutamon tähdenlentoja kun jotain liikkuu? tähtiä kuin tyttöjä hentoja, nuo tähdenlennot taivaan kannelta valoa soittavat tähden tie on rajaton matka tytön luokse ajaton Tässä alkaa olla jo aika kiehtovaa pohdiskelua. Ryhmätyönä eteenpäin! Pidän tätä hyvänä tekstiaihiona, josta voisi saada oikein hienon laulutekstin, miksei myös runon. Jos kyse on laulutekstistä, tätä voisi olla hyvä lähteä työstämään eteenpäin sävellyksen kera. Tekstiin sopiva sävellys, tekstin rytmiikka ja rakenne lauluun sopiviksi, ja tekstin loppuhionta, niin siinähän on hieno laulu! | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|