Studiotyöskentely ›

Spedemix: Toisaalta aika monet pikkutekijät (=ihmiset) saattavat edetä levynteossaan ilman sen kummempaa näkemystä, tai sitten se pää on inan liian syvällä omassa pebassaan. :) Siksi niin paljon keskinkertaisia levyjä. Ulkopuolinen handu saattaa huomattavasti helpommin nähdä mistä projektissa on kyse ja aika usein ne darlingit ei välttis oo just niitä aivan kaikkein tärkeimpiä biisin kannalta (joku tietty kitarariffi poppibiisissä tai yks taustalaulustemma joka voi taustavokalistin mielestä olla kova).
 
Musta tää on aika eri juttu (jonkinlainen ulkopuolinen tuottajatyyppinen apu) kuin soundien tekeminen uusiksi.
 
Mä itse harrastajana voisin kuvitella maksavani jotain just tuon tyyppisestä avusta, että mikä on keskeistä ja mikä ei, mikä toimii ja mikä ei, mitä kannattaisi tehdä. Mulle on oikeastaan sanottu jo yli 10 vuotta sitten että semmoisesta olisi apua.
 
Mutta sehän on ihan eri homma kuin että joku ottaa mun raakaraidat ja panee soundit uusiksi.

Hekazx__: Kuinka moni on sen verran hätäinen, että haluaa hyvän äänitteen heti, opettelematta tekemään asioita itse.
 
Perstuntumalta sanoisin, että jokainen jonka prioriteetti on tehdä mahdollisimman hyvä levy. Siihen on ehkä syynsä miksi valtaosa ammattilaisista bändeistä / lahjakkaista muusikoista marssii kursailematta hyvän äänittäjän kanssa äänittämään musiikkia, sen sijaan, että nyhräävät kotona läppärin kanssa.
 
Se, että ei jaksa opetalla itse on todennäköisemmin olennaiseen keskittymistä, ei hätiköintiä.
 
Heguli: Jos Anssi Kela äänittää menestyslevyn työhuoneessaan (kattava raportti jossain Riffi-lehdessä) niin miksei sitä tee sitten vaikka Virtasen Jari tai Mäkisen Jukka. Täytyy vain opetella määrätyt asiat ja hankkia sopiva kalusto. Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole. Markkinat kaventuu kun osaajia tulee kellareista ja työhuoneista lisää. Se on kapitalismia...

Anssi Kela oli tossa vaiheessa, ja on edelleen, yli 20 vuotta alalla ollut, paljon kokenut ja nähnyt ammattilainen. Ei taida kaikki kotiäänittelijät osua ihan tuohon haarukkaan. Anssin 'perinteisemmät' on duunattu ihan pieteetillä hyvissä studioissa.
 
Pointti ollen siis: juu, se on toki tehtävissä mutta kysymys kuuluu, miksi ihmeessä niin pitäisi toimia lähtökohtaisesti? Ja rehellisesti kuinka monesta löytyy oikeasti sen verta moniosaamista ja lahjakkuutta tehdä moista? Ja vaikka löytyisikin, millä todennäköisyydellä lopputulos olisi parempi, jos olisi mennyt kotiäänittelyn ja -tuottamisen sijaan studioon tekemään..?

Pointti ollen siis: juu, se on toki tehtävissä mutta kysymys kuuluu, miksi ihmeessä niin pitäisi toimia lähtökohtaisesti? Ja rehellisesti kuinka monesta löytyy oikeasti sen verta moniosaamista ja lahjakkuutta tehdä moista? Ja vaikka löytyisikin, millä todennäköisyydellä lopputulos olisi parempi, jos olisi mennyt kotiäänittelyn ja -tuottamisen sijaan studioon tekemään..?
 
Käsitykseni mukaan hyvän lopputuloksen saaminen ei ole minkään eliitin käsissä. Ja missä kulkee kotistudion ja ns. oikean studion ero, jos kalusto ja osaaminen on samaa luokkaa. Toinen on kotona ja toinen jossain muussa rakennuksessa... No, akustiikalla on merkitystä ja onhan se toinen "ammatinharjoittaja" vaikka kuittia ei aina nyrkkipaja tarjoakkaan.
 
Jotta ei tulisi väärinkäsitystä mielipiteestäni, niin huippustudioita tietysti tarvitaan.

Heguli: Jos Anssi Kela äänittää menestyslevyn työhuoneessaan (kattava raportti jossain Riffi-lehdessä) niin miksei sitä tee sitten vaikka Virtasen Jari tai Mäkisen Jukka. Täytyy vain opetella määrätyt asiat ja hankkia sopiva kalusto. Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole. Markkinat kaventuu kun osaajia tulee kellareista ja työhuoneista lisää. Se on kapitalismia...
 
Kyllä olet aivan oikeassa. Kuitenkaan ei saa unohtaa, että Kela on kokenut ja äärimmäisen lahjakas musiikinammattilainen, toisin kuin nämä Virtaset ja Mäkelät. Määrättyjen asioiden oppiminen ja kaluston hankkiminen vie hurjasti aikaa ja rahaa. Musiikkituotanto ei ole todellakaan rakettitiedettä, mutta tuolle tietylle tasolle pääseminen vie aikansa.
 
Edit. Olin "hieman" myöhässä, oli ehtinyt tulla toinen sivullinen tavaraa...

Heguli: Käsitykseni mukaan hyvän lopputuloksen saaminen ei ole minkään eliitin käsissä. Ja missä kulkee kotistudion ja ns. oikean studion ero, jos kalusto ja osaaminen on samaa luokkaa. Toinen on kotona ja toinen jossain muussa rakennuksessa... No, akustiikalla on merkitystä ja onhan se toinen "ammatinharjoittaja" vaikka kuittia ei aina nyrkkipaja tarjoakkaan.
 
Ei tietenkään. Kaikki voi nämä asiat oppia ja handlata. Mun mielestä, jos jollain on himassa täysin varusteltu studio niin ei voi puhua perinteisessä mielessä enää kotistudiosta. Tosin, miten kotistudio määritellään... Kotiäänittelyihin kuitenkin liittyy tietty määrä rajoitteita: äänenvoimakkuudet ei voi nousta kohtuuttomiksi, vahvistinta ei voi luukuttaa, AKUSTIIKKA yms. Jos joku kykenee rakentamaan kotiinsa täysiverisen studion niin go for it. Moni ei asumismuodon, rahan tai parisuhdetilanteen takia tähän kuitenkaan kykene.
 
Loppupeleissä homma on kuitenkin kiinni itse tekijästä. Aloittelija ei saa hyvää jälkeä finnvoxin kalustolla ja ammattilainen pystyy vääntämään pätevän demon pelkällä RME:n interfacella ja jollain halpiskonkalla.

Tosin, miten kotistudio määritellään...
 
Ei mitenkään. Omakotitalossa voi olla huone, jossa on samat kamat kuin keskivertostudiossa. Se on kuitenkin kotistudio, koska se ei ole kolkossa teollisuusrakennuksessa. Näin se kai jonkun logiikan mukaan menee.
 
Eikä kamojen hankkiminen mitään aikaa vie. Menee kauppaan ja ostaa. Mikä ongelma, jos on rahaa. Harjaantuminen vie aikaa. Totuuden nimessä on kutenkin todettava, että kaikista ei tule ammattilaisia, ei musiikissa, ei jalkapallossa, ei savitöissä jne.

Nykyään puhutaan paljon tuottajista ja niiden soundista, esim Rob Cavallo. Tuottaja valitaan juuri sen mukaan, millaista myllyä hän on aiemmille levyille saanut. Ehkä hän tuntee hyvät miksaajat, hyvät äänittäjät ja hyvän feng shuin. Hyvällä ammattitaidolla tälläinen topicin ulkopuolinen äänimaailman luoja voi olla tietynlainen signaturesoundi. Jos bändi haluaa biisin soundaavan samalta, mitä "luojan" aiempi tuotos, niin sehän muodostaa tietyn trademarkin.

Himastudio voi tietenkin olla laadukaskin, mutta harvoin kenenkään himassa voi soittaa edes perus rokkibändinokoonpanolla livenä niin että rummut ja styrkkarit on omissa huoneissaan ja laulaja omassaan (isommasta bändistä puhumattakaan) ja kaikille on omat kuuntelut.

Heguli: Ei mitenkään. Omakotitalossa voi olla huone, jossa on samat kamat kuin keskivertostudiossa. Se on kuitenkin kotistudio, koska se ei ole kolkossa teollisuusrakennuksessa. Näin se kai jonkun logiikan mukaan menee.
 
Kotistudio kyllä kuulostaa näillä perusteilla paljon miellyttävämmältä ;D hah
 
Eikä kamojen hankkiminen mitään aikaa vie. Menee kauppaan ja ostaa. Mikä ongelma, jos on rahaa. Harjaantuminen vie aikaa. Totuuden nimessä on kutenkin todettava, että kaikista ei tule ammattilaisia, ei musiikissa, ei jalkapallossa, ei savitöissä jne.
 
Taisin itseni ilmaista hieman huonosti. Juuri tuota meinasinkin.
 
Mikael: Himastudio voi tietenkin olla laadukaskin, mutta harvoin kenenkään himassa voi soittaa edes perus rokkibändinokoonpanolla livenä niin että rummut ja styrkkarit on omissa huoneissaan ja laulaja omassaan (isommasta bändistä puhumattakaan) ja kaikille on omat kuuntelut.
 
Kuinka monessa tilanteessa tämä lähestyminen nykyisin on tarpeellinen tai mahdollinen?

Hekazx__: Kuinka monessa tilanteessa tämä lähestyminen nykyisin on tarpeellinen tai mahdollinen?
 
Eihän se läheskään aina ole noita kumpaakaan, mutta kyllähän se ois ihanteellinen tilanne. Ite en ole moista koskaan kokenut :( Lähimmäksi on päästy treenisäänityksissä, joissa kuitenkin kaikki äänilähteet on olleet yhdessä ja samassa tilassa. Koitettu vaan hakea sitä "hyvää vuotoa".

Muovinen: Eihän se läheskään aina ole noita kumpaakaan, mutta kyllähän se ois ihanteellinen tilanne. Ite en ole moista koskaan kokenut :( Lähimmäksi on päästy treenisäänityksissä, joissa kuitenkin kaikki äänilähteet on olleet yhdessä ja samassa tilassa. Koitettu vaan hakea sitä "hyvää vuotoa".
 
Jep tuota olisi joskus makea kokeilla. Mullakin jää pelkän teorian tasolle... Vaatii tosin bändiltäkin jo äärimmäisen hyvää soittoa. Kuullut paljon harrastettavan meren toisella puolella.

Tässä keskustelussa ajaudutaan nyt kenties vähän semantiikan syövereihin, mikä ei toki sinällään ole huono juttu. Mitä nyt itse yritin tossa sanoa, ei liittynyt suoranaisesti soundeihin ja tuotannon laatuun tai ihmisten ammattitaitoon suoranaisesti, vaan siihen, että keskitytään olennaiseen musiikkia tehdessä ja säilytetään fokus siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi.
 
Jokainen joka on ikinä ollut äänittämässä mitään studiossa tai jossain etäkohteessa, ymmärtää sen fokuksen, luovan draivin ja momenttumin tärkeyden. Ei sen tarvi olla studio, se voi olla vaikka kesämökki, tietyin varauksin treenis tmv. Tärkeintä on se, että paikasta A mennään paikkaan B tekemään musiikkia ja vain musiikkia. Ja sitten kun se on tehty, mennään pois.
 
Toki, jos se paikka minne mennään rajalliseksi ajaksi keskittymään on laadukkaasti toteutettu tila jonka ainoa olemassaolon funktio on se, että siellä voi tehokkaasti ja laadukkaasti tehdä musiikkia, aina parempi. Ei se jää tosin siitä kiinni.
 
Se houkutus ja ajatus siitä, että saa 'rauhassa kotona' hieroa loputtomiin sitä täydellistä biisiä ja täydellistä ottoa, ilman muuta aiheuttaa semmoista intellektuellia seisokkia ymmärrettävästi. Se vaan tosi harvoin oikeasti toimii niin, tai johtaa parhaaseen lopputulokseen, saati valmiiseen lopputulokseen. Ja aika harvoja meidänkään jokaisen lempilevyistä on tehty kotona istumalla.

Mitens jos on kyllästynyt juoppoihin muusikoihin ja vittumaisiin jarrumiehiin. Sitten kyselet kämppävuokrien perään ja jollain ei ole rahaa studioon juuri sillä hetkellä.

Heguli: Mitens jos on kyllästynyt juoppoihin muusikoihin ja vittumaisiin jarrumiehiin. Sitten kyselet kämppävuokrien perään ja jollain ei ole rahaa studioon juuri sillä hetkellä.
 
Se, että lähtökohdat on heikot ei oo mikään argumentti sen puolesta, että ne sekundat vaihtoehdot on jotenkin yhtä hyviä ratkaisuja.
 
Kyllä mäkin mielelläni laittaisin lähituotettua luomuruokaa joka päivä mutta ei oo varaa. En mä silti ala itselleni selittämään, saat muille, että se tehotuotettu eineskama on oikeastaan aika jees juttu.

Se, että lähtökohdat on heikot ei oo mikään argumentti sen puolesta, että ne sekundat vaihtoehdot on jotenkin yhtä hyviä ratkaisuja.
 
Onpas, jos katsellut hommaa 20 vuotta tai enemmän. Ei vaan jaksa.

tuplashow.

Hekazx__: Kuinka monessa tilanteessa tämä lähestyminen nykyisin on tarpeellinen tai mahdollinen?
 
Noh... Sanon nyt vaan tietty omalta osaltani, mutta valtaosassa levyistä mitä mä oon äänittänyt ja/tai miksannut on vähintäänkin pohjat soitettu ns. koko bändin voimin - osin jopa kokonaan kaikki yhdellä kertaa purkkiin. Parhaimmillaan jopa kymmenen soittajaa kerrallaan.

Hekazx__: Jep tuota olisi joskus makea kokeilla. Mullakin jää pelkän teorian tasolle... Vaatii tosin bändiltäkin jo äärimmäisen hyvää soittoa. Kuullut paljon harrastettavan meren toisella puolella.
 
Hmmm... Mä väitän, ihan siis harrastelijanäkökulmasta nyt, et etenkin jos on tarkoitus soittaa bändimusaa missa se klassinen rokkicombo mis on pari skebaa, rummut ja basso + laulut, niin on helpompaa saada hyvää jälkeä niin et kaikki soittaa samaan aikaan olettaen et kuuntelu on kondiksessa. Kuitenkin sitä soittoa on nimenomaan harjoiteltu samaan aikaan muiden kanssa eikä yksin kotisohvalla ja tavallaan se koko musan dynamiikka perustuu sellaiseen feedback-looppiin kun sä kuulet sun kavereiden reagoivan sun soittoon ja niinpoispäin. Sen tyyppisen reagoinnin ja yhteiselon matkiminen otto-otolta on ainakin itselle soittajana äärimmäisen vaikeeta ja vaatii paljon enemmän keskittymistä ja ottoja.
 
Ja enemmän ottoja tarkoittaa myös enemmän aikaa mikä tekee tosta soittaja kerrallaan menetelmästä automaagisesti myös kalliimpaa, minkä takia veikkaan et etenkin kaupallisemmin duunatussa bändimusassa tavoite on soittaa mahdollisimman paljon kaikkea samaan aikaan siks et studioaikaa kuluis vähemmän... mut tää on toki vaan arvailua.
 
Sinällään ne laitteet tai se et tehdäänkö sitä musaa treenisbunkkerissa vs. finvoxilla ei sinänsä oo varmasti oleellista, mut jälleen kerran omasta soittaja-biisintekijä näkökulmasta sen luovan työn tekemiseen vaaditaan sellainen flow-tila missä on mahdollista tehdä asioita intuition vallassa, nopeasti ja mahdollisimman pienin keskeytyksin. Siks se, että himan sijaan duunaa paikassa missä on mahdollista laittaa mahdollisimman paljon kaikkea valmiiksi erilaisia tilanteita varten jo etukäteen on ideaalia koska ainakin itselle se mikkien asettelu ja mustien laatikoitten siirtely on hyvin sellaista flow-tilan katkaisevaa toimintaa.
 
Mutta edelleen, kuten aina, mä oon vaan harrastelija :D

Se houkutus ja ajatus siitä, että saa 'rauhassa kotona' hieroa loputtomiin sitä täydellistä biisiä ja täydellistä ottoa, ilman muuta aiheuttaa semmoista intellektuellia seisokkia ymmärrettävästi. Se vaan tosi harvoin oikeasti toimii niin, tai johtaa parhaaseen lopputulokseen, saati valmiiseen lopputulokseen.
 
Tämähän nyt on vain tällaista arvelua, joka ei perustu mihinkään tosiasiaan. Tapoja on monia niin kuin on ihmisiäkin. Täällä on kyllä helppo tunnistaa rivien välistä studiosidonnaiset ihmiset...