Kitarat: kitarakamat ›

sustain65: Mitenkään kotimaisten mestarien soitinten laatua väheksymättä, ihmettelen sitä että miksi suomalaisen soitinrakentajan (hitusen modifioitu) kopio Les Paulista tai Stratocasterista on hieno ja arvostettava tuote ja esim. kiinalaisen pajan tekemänä taas suurinpiirtein saatanasta? Onko kyse vain laatueroista? Vai siitä että siihen kiinalaiseen kopioon saatetaan pahimmassa tapauksessa väärentää alkuperäismallin logo joko sen kopion rakentajan toimesta tai sitten myöhemmin jonkun toisen toimesta? (Se on tietysti törkeää.) Vai onko kyse jostakin muusta?
 
Ihan aidosti ihmettelen, enkä hae tällä mitään kiistaa asiasta.
 
Onhan Kiinassa pitkät perinteet käsityönkin saralla. Ammattitaitoisen kiinalaisen soitinrakentaja artesaanin valmistama kitara on varmasti ihan verrattavissa länsimaalaisen artesaanin tuotteeseen. On siinä kyse varmasti myös mielikuvista. Kiinalla on huono maine koska sinne menmään yleensä kun halutaan tehdä mahdollisimman halvalla, made in China tuskin herättää kenessäkään mielikuvia korkeasta laadusta. Itselläni ainakin made in China = halpa. Tämän vuoksi henkilö joka haluaa panostaa käsityöhön laittaa rahansa mieluummin muualle kuin Kiinaan, vaikka sieltäkin varmaan löytyisi joku ammattimies. Jos verrataan laadukasta käsityötä halpaan tehdasvalmistukseen niin sanoinkin sanottavani yllä.
 
Tuoteväärennökset taas ovat laittomia.

Gabe: Onhan Kiinassa pitkät perinteet käsityönkin saralla. Ammattitaitoisen kiinalaisen soitinrakentaja artesaanin valmistama kitara on varmasti ihan verrattavissa länsimaalaisen artesaanin tuotteeseen. On siinä kyse varmasti myös mielikuvista.

Joo, jotenkin noin minäkin sen ajattelen olevan. Parhaat ovat sielläkin varmasti aivan huippua ja käsityön perinteethän ovat siellä paljon pidemmät kuin meillä. Mielikuvat merkkaavat isoa osaa.
 
Gabe:
Kiinalla on huono maine koska sinne menmään yleensä kun halutaan tehdä mahdollisimman halvalla, made in China tuskin herättää kenessäkään mielikuvia korkeasta laadusta. Itselläni ainakin made in China = halpa. Tämän vuoksi henkilö joka haluaa panostaa käsityöhön laittaa rahansa mieluummin muualle kuin Kiinaan, vaikka sieltäkin varmaan löytyisi joku ammattimies.

Kyllähän tuostakin olen hyvin samaa mieltä, tosin Kiinassa valmistetaan suurinpiirtein mitä tahansa. Ja näyttääpä esim. Applen iPad olevan Kiinassa kasattu.
 
Gabe: Tuoteväärennökset taas ovat laittomia.
Toki.

antnis: Siksi että suomalainen käsi työ ja vino silmät
 
En ole ihan varma että ymmärsinkö tämän 100% oikein, mutta luulisin.

Gabe: ..Tuoteväärennökset taas ovat laittomia.
 
Mutta oudon kiehtovia, päätellen siit että niitä nyt aika usein putkahtelee.. Tuolla toisilla foorumeilla on viime aikoina ollut kovasti juttua mm. Ibanezin vintagemallien uusiopainoksista tehdyistä väärennöksistä.. Esim. Ibanezin 2670-mallin uusiopainoksesta on 2-3 väärennöstä myynnissä... Originaali on luokkaa +6 kilodollaria, ja noita feikkejä myydään BIN-hinnalla 1200..
Myynti-ilmoituksen kuvat toki oikeasta. Kuten tapana noissa myynneissä on.

Gabe: Olen vähän eri mieltä, jos puhuttaisiin pöydästä tai tuolista niin näin se menisi. Mutta kun on kyseessä soitin niin tilanne muuttuu. Se robotti ei kiinnitä mitään huomiota sopiiko se kyseinen puumateriaali käytettäväksi kaulaan tai runkoon. Se sorvaa niitä niin paljon kuin se vain saa.. eikä se matalapalkkainen prosessia valvova juuri tähän tehtävään opetettu liukuhihnatyöntekijäkään välitä yhtään onko se lopputulos hyvä vai huono, sitä kiinnostaa vain tehdä x määrä runkoja ja päästä kotiin. Laadunvalvonta jää asiakkaalle ja sieltä löytyy sitten hyviä ja huonoja yllätyksiä. Ei sitä yritystäkään kiinnosta onko siellä kymmenen tuhannen kitaran joukossa tuhat täysin kelvotonta yksilöä, kunhan vain kauppa käy. Monesti ne liukuhihnakitarat ovatkin juuri sieluttomia halvan oloisia käyttöesineitä joita ei alun alkaenkaan ole tarkoitettu kestämään ikuisesti. Ja valitettavasti mitä edullisempi kitara ja mitä suuremmat valmistuserät niin sitä enemmän on säästetty kaikessa missä suinkin vain voidaan. Blokit ja rautaosat ovat ohuinta ja halvinta laatua, runko on tikkutäkki jossa viilut päällä, kaula heiluu ilmankosteuden mukana ja nauhatyö on luokatonta.
 
Taas kun soitinrakentajamestari/artesaani valmistaa räätälöidyn soittimen yksittäiskappaleena voidaan siihen alusta asti kiinnittää ihan eri tavalla huomiota laatuun, soitettavuuteen ja soundiin kuin liukuhihnalla. Monesti tällaiset soittimet ovat vielä täynnä pieniä yksityiskohtia. Ja kun se käsityöläinen lopuksi laittaa sen oman nimensä siihen kitaraan niin se haluaa olla varma että se on hyvä soitin. Tällaiselle pienelle pajalle yksikin huono soitin on katastrofi näin internetin aikakautena, jokaisen asiakkaalle lähtevän yksilön tulee olla täydellinen. Ja kun takuuajat ovat useita kymmeniä vuosia voi asiakas olla varma että saa tilatessa kumppanin loppuelämäkseen.
 
Eikä sen käsintehdyn kitaran laatu ole mitenkään vaikeasti havaittavissa ( kuten 1000-2000e tehdasvalmisteisten kitaroiden kohdalla ) tai välity vain kitaran tilanneelle. Olen muutamaa käsintehtyä kitaraa päässyt soittamaan (Amfisound, Ruokangas, Finlandia Instruments) ja kyllä niiden jokaisen kohdalla tuli välitön "Tämä on helvetin hyvä kitara"-fiilis, niin sähköillä kuin ilmankin.
 
No olihan tämä hieman kärjistetysti ilmaistu, kirjoitin värikkäästi tarkoitukselka joten ei kannata vetää hernettä nenuun. Eihän kaikki käsityö tietenkään ole automaattisesti hyvää kuten kaikki liukuhihnakamakaan ei ole automaattisesti huonoa. On myös totta että liukuhihnakitaroiden laatu on noussut hurjasti siitä mitä se on joskus ollut, mutta kyllä käsityö on parhaimmillaan vielä hurjasti edellä. Näiden vastakkainasettelukin on oikeastaan turhaa, kummallekin on kannattajansa ja tulee olemaankin.
 
Tuo minun kommentti oli vähän provokatiivisempi kuin olin edes tarkoittanut. Tarkoitukseni oli juurikin pohtia mitkä on niitä tekijöitä joissa ihminen pärjää konetta paremmin. Joo tuo huomiosi puumateriaalien laadusta ja yhteensopivuudesta on kyllä relevantti. Erityisesti akustisten kitaroiden kohdalla se puunominaispiirteiden huomioiminen kitaran rakenteessa on aivan avainasemassa. Sähkökitarassa analogia on hankalampi nähdä, mutta ei niitäkään mistään jämälaudoista rakenneta.

hallu: Tuo minun kommentti oli vähän provokatiivisempi kuin olin edes tarkoittanut. Tarkoitukseni oli juurikin pohtia mitkä on niitä tekijöitä joissa ihminen pärjää konetta paremmin. Joo tuo huomiosi puumateriaalien laadusta ja yhteensopivuudesta on kyllä relevantti. Erityisesti akustisten kitaroiden kohdalla se puunominaispiirteiden huomioiminen kitaran rakenteessa on aivan avainasemassa. Sähkökitarassa analogia on hankalampi nähdä, mutta ei niitäkään mistään jämälaudoista rakenneta.
 
Ei sitä nyt sentään ihan niin voi yleistää, että kone on nopeampi, tehokkaampi ja tasalaatuisempi kuin ihminen. Se riippuu ihan siitä, mitä tehdään.
 
Jos tarkoitus on tehdä kitara mahdollisimman halvalla, niin varmasti kone päihittää ihmisen nopeudessa. Mutta jos on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvä ja hieno, niin homma kääntyykin toisin päin. Voi vain kuvitella, mitä kustantaa, jos ruvetaan automatisoimaan näitä hienoja viimeistelyjä ym. joita mm. Ruokankaissa on. Puhumattakaan ominaisuuksista, joita kone ei pysty edes tunnistamaan.
 
Mä en tajua, miten tätä samaa huttua voidaan vääntää joka välissä. Ihmettelen kovasti, jos mnetin vakionaamoille ei ala olla jo selvillä, mikä siinä kalliissa on hyvää ja mikä erottaa 200 kitaran 5000 kitarasta. Vielä kun mukaan otetaan subjektiiviset tekijät, niin tämähän on pelkkää pään hakkaamista petäjän kylkeen.
 
Joku noheva poika voisi koota esim. siitä 'mikä 1500 parempaa kuin 500 kitarassa'-ketjusta ne parhaat pointit puolin ja toisin ja tehdä siitä FAQin. Ja siihen voisi aina linkata, kun grammari uhkaa käynnistyä jossain ketjussa.
 
Ei siis suoraan sulle, Hallu, vaan ihan yleisesti. Tämä on vaan niin turhaa vääntää kitaran hinnasta ja laadusta, koska se on niin subjektiivinen juttu. Ei se johda, eikä tule koskaan johtamaan yhtään mihinkään.
 
Pääasia olisi, että olisi siihen omaan kitaraan tyytyväinen ja hankkii sellaisia pelejä, joista itse tykkää. Ja antaa toisten ilakoida omien romujensa kanssa, vaikka ne omasta mielestä kovin järjettömiä olisikin...
 
Peace. :)

antnis: Eli tavallaan custom kitaralla ei ole mitään erityistä luonnetta, tekijän ja asiakkaan välinen prosessi on se pääasia...siihenhän ei edes mitään kitaraa oikeastaan edes tarvita, kunhan jutustelevat mistä asiakas tykkää? :)
 
Ei nyt ehkä ihan näinkään, vaikka toki joku on voinut gasinsa taltuttaa näinkin. :)
 
Mutta ehkä se mojo tulee sen em. prosessin lisäksi myös siitä, että se kitara on juuri omien toiveiden täyttymys. Ei kai siinä cutom kitarassakaan mitään universaalia mojoa ole, vaan se on vain hyvä kitara tietyillä specseillä. Mojo tulee sitten omista henkilökohtaisista mieltymyksistä ja arvoista ja jos on myymässä sitä oman mojon pohjalta rakennettua kitaraa, niin voi olla aika vaikea löytää ostajaa, jonka sisäiset mojoparametrit sykkivät samaan universaaliin tahtiin myyjän vastaavien kanssa. Siksipä se hintakin laskee kuin lehmän häntä. Jos ei mojo täsmää, ei maksuvalmiuttakaan löydy...

hallu: Tuo minun kommentti oli vähän provokatiivisempi kuin olin edes tarkoittanut. Tarkoitukseni oli juurikin pohtia mitkä on niitä tekijöitä joissa ihminen pärjää konetta paremmin. Joo tuo huomiosi puumateriaalien laadusta ja yhteensopivuudesta on kyllä relevantti. Erityisesti akustisten kitaroiden kohdalla se puunominaispiirteiden huomioiminen kitaran rakenteessa on aivan avainasemassa. Sähkökitarassa analogia on hankalampi nähdä, mutta ei niitäkään mistään jämälaudoista rakenneta.
 
En minäkään vastannut suoraan sinulle vaikka pelkästään sinua lainasinkin.
 
Onhan kyseenalaistaminen paikoin paikallaan. Esim. Itse kyselin tuolla EKT ketjussa miksi ihmisen tekemä teräsblokki tai kaulalaatta on parempi kuin koneen tekemä. En saanut vastausta enkä tässä kohtaa näe miksi käsityö olisi koneen tekemää yhtään parempi.
 
Mitä tulee kitaroiden valmistukseen niin itse näkisin että kun yhdistetään vähän koneen apua käsityöhön niin hyvä tulee. Esimerkiksi PRS ja Ruokangas käyttävät konetta konetta raakamuotojen leikkaukseen, tämä tekee mallistosta yhdenmukaisen eikä mene kallista käsityöaikaa sellaiseen yksinkertaiseen työvaiheeseen mihin sitä ei oikeastaan tarvita. Ihmisen käsityö on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää monessa työvaiheessa mitä kitaran valmistukseen kuuluu. Ja kyllä ne puut sähkökitarassakin ovat avainasemassa jos sen soittimen soitettavuus, käyttömukavuus, varmatoimisuus ja käyttöikä ovat yhtään merkittäviä tekijöitä. Mutta tämä on niin monta kertaa potkittu koira etten varmaan sen syvemmälle jaksa enää sukeltaa. :)

Laulava Kylätohtori: Ei sitä nyt sentään ihan niin voi yleistää, että kone on nopeampi, tehokkaampi ja tasalaatuisempi kuin ihminen. Se riippuu ihan siitä, mitä tehdään.
 
Jos tarkoitus on tehdä kitara mahdollisimman halvalla, niin varmasti kone päihittää ihmisen nopeudessa. Mutta jos on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvä ja hieno, niin homma kääntyykin toisin päin. Voi vain kuvitella, mitä kustantaa, jos ruvetaan automatisoimaan näitä hienoja viimeistelyjä ym. joita mm. Ruokankaissa on. Puhumattakaan ominaisuuksista, joita kone ei pysty edes tunnistamaan.
 
Mä en tajua, miten tätä samaa huttua voidaan vääntää joka välissä. Ihmettelen kovasti, jos mnetin vakionaamoille ei ala olla jo selvillä, mikä siinä kalliissa on hyvää ja mikä erottaa 200 kitaran 5000 kitarasta. Vielä kun mukaan otetaan subjektiiviset tekijät, niin tämähän on pelkkää pään hakkaamista petäjän kylkeen.
 
Joku noheva poika voisi koota esim. siitä 'mikä 1500 parempaa kuin 500 kitarassa'-ketjusta ne parhaat pointit puolin ja toisin ja tehdä siitä FAQin. Ja siihen voisi aina linkata, kun grammari uhkaa käynnistyä jossain ketjussa.
 
Ei siis suoraan sulle, Hallu, vaan ihan yleisesti. Tämä on vaan niin turhaa vääntää kitaran hinnasta ja laadusta, koska se on niin subjektiivinen juttu. Ei se johda, eikä tule koskaan johtamaan yhtään mihinkään.
 
Pääasia olisi, että olisi siihen omaan kitaraan tyytyväinen ja hankkii sellaisia pelejä, joista itse tykkää. Ja antaa toisten ilakoida omien romujensa kanssa, vaikka ne omasta mielestä kovin järjettömiä olisikin...
 
Peace. :)
 
No hei, enhän minä mitään tarkoittanut kyseenalaistaa enkä varsinkaan tarkoittanut esittää väittämiä (vaikka aika tömäkän yleistyksen tulinkin tehneeksi .... punastuu....). Lähinnä kyse oli pohtia sitä laadun monimutkaista yhtälöä ja miten monesta näkökulmasta sitä asiaa voidaan lähestyä.
 
Minähän tykkään kalliista kitaroista ja itsellänikin on jos nyt ei ihan huippukalliita, niin kuitenkin ylempää keskisarjaa tai alempaa kallista sarjaa olevia keppejä. Ongelma on siinä, että jos joku kysyy minulta mikä siinä kahden tai (vaikka neljänkin) tonnin kepissä on parempaa, niin minä en osaa vastata siihen. Minä haluaisin löytää jonkun näkökulman asiaan. Tahtoisin olla asiasta jotakin mieltä ja siksi minä tätä kysymystä usein tahollani pyörittelen ja olen milloin mitäkin mieltä siitä.
 
Tarkoitukseni ei ole ärsyttää enkä itse oikeastaan ole ollut aikoihin ärsyyntynyt mistään.
 
Peace myös täältä :-).

Laulava Kylätohtori: Ei nyt ehkä ihan näinkään, vaikka toki joku on voinut gasinsa taltuttaa näinkin. :)
 
Mutta ehkä se mojo tulee sen em. prosessin lisäksi myös siitä, että se kitara on juuri omien toiveiden täyttymys. Ei kai siinä cutom kitarassakaan mitään universaalia mojoa ole, vaan se on vain hyvä kitara tietyillä specseillä. Mojo tulee sitten omista henkilökohtaisista mieltymyksistä ja arvoista ja jos on myymässä sitä oman mojon pohjalta rakennettua kitaraa, niin voi olla aika vaikea löytää ostajaa, jonka sisäiset mojoparametrit sykkivät samaan universaaliin tahtiin myyjän vastaavien kanssa. Siksipä se hintakin laskee kuin lehmän häntä. Jos ei mojo täsmää, ei maksuvalmiuttakaan löydy...
 
Vähän näin minäkin tämän asian näkisin. Ja sitten taas, jos tykkää speksata koivunpahkan tonnilla kaulan varteen niin joku jollain foorumilla voi asiaa vähän naureskella eikä siitä pidä ottaa liikaa nokkiinsa... :)

En tiedä, mutta myisin mielelläni puuta ylihintaisella kilohinnalla niille vajakeille, jotka on valmiita maksamaan puupalasta hunajaa.

LaMotta: En tiedä, mutta myisin mielelläni puuta ylihintaisella kilohinnalla niille vajakeille, jotka on valmiita maksamaan puupalasta hunajaa.
 
Mikä sun mielestä ois ylihintainen kilohinta puulle?

kojones: Mikä sun mielestä ois ylihintainen kilohinta puulle?
 
Olisko neljä kiloa ;-D

LaMotta: Tonni kilolta kuulostaa elitsimiltä.
 
No mun mielestä yksi kymmenen k€ kitara on parempi kuin kymmenen yhden k€ kitaraa. PS: mulla on kokemusta jälkimmäisestä.

hallu: No mun mielestä yksi kymmenen k€ kitara on parempi kuin kymmenen yhden k€ kitaraa. PS: mulla on kokemusta jälkimmäisestä.
 
Toinen vielä jäljellä olevista omista kitaroista on vissiin maksanut uutena noin tonnin kilo. En kuitenkaan olisi ostanut sitä sillä hinnalla.

LaMotta: Tonni kilolta kuulostaa elitsimiltä.
 
Puhutaanko tässä nyt vaan raaka-aineesta vai lopputuotteesta. ? No okei, strato painoltaan reilut kolme kiloa, jos se hyvä on, ei paha hinta.
Elitismiä ? Ei todellakaan.

virhe

Jos olisi paljon rahaa, niin nyt kyllä ostaisin Ruokankaan Kapteeni Nemon... ihan vaan SteamPunk meiningin takia. Se oli hieno, kun tänään sen Tampereella näin.

fenkkuvanhus: Puhutaanko tässä nyt vaan raaka-aineesta vai lopputuotteesta. ? No okei, strato painoltaan reilut kolme kiloa, jos se hyvä on, ei paha hinta.
Elitismiä ? Ei todellakaan.
 
No ei kyllä. Kolmen tonni kitara on kaukana elitismistä.