Kitarat: kitarakamat ›

johanssen: On sulla nyt mielettömän hieno paketti koossa, jonka toi mojo upeasti kruunaa. Onnea!
 
Kiitos! :) Tässä alkaa nyt olla se kauan haikailtu setti koossa. Stalkkeri kun vielä kotiutuu.
 
antnis: Pähee toi Gaben Ruokangas. Näemmä ne osaa tehdä aikuistenkin kitaroita :D
 
Kiitti. :D Vähän luulen että kyllä noilla onnistuu ihan sellainen maila kuin vain pystyy kuvittelemaan.
 

 
hallu: No komea joo:-D hemmetti mä oon vähän hukassa jo näiden kanssa:-D. Mutta joo olen minä tyytyväinen mailoihini ei siinä mitään. Ihailen vaan sun määrätietoista ja pitkäjänteistä tapaa hoitaa setti viimeisen päälle hyvää kuosiin tyyliin "ei mitään turhaa, mutta kaikki tarpeellinen". Mielestäni idea parista kunnollisesta kepakosta kymmenen "ihan ok" mailan sijasta, ei ole mikään huono. Minäkin haluaisin tehdä niin, mutta olen vasta hankkeen alkumetreillä. Toisaalta mulla on jo pari sellaista kitaraa jotka mulle ihan hyvin välttää, mutta jotenkin koko ajan pyörii mielssä, että minkä kepin milloinkin voisi myydä, mutta se vaan vaihtelee vähän viikottain niin en varmaan ole ihan valmis vielä myymään. Toisaalta en ollut ihan valmis tuosta vahvaristakaan luopumaan, mutta kun sen tein, niin nyt ei tee enää kipeää vaan ehkä vähän jopa helpottunut olo:-).
 
Mutta jokatapauksessa tsemppiä sulle, sulla on juuri sellainen meininki josta minä pidän:-).
 
Tämä mullakin oli taannoin ideana. Huomasin jossain välissä että mulla on 4-5 kitaraa joista paria vain kuitenkin käyttän ja loput makaavat vain laukuissaan viikosta toiseen. Ajattelin että myyn ne kaikki pois ja panostan pariin mieleisimpään malliin niin paljon kuin vain rahkeet riittää ja ostan mahdollisimman hyvät sellaiset. Tuntuu hyvältä, jokainen rompe on todella aktiivisessa käytössä ja vanhat kitarat pääsivät hyviin koteihin ja kovaan käyttöön. Ymmärrän hyvin tuon että luopuminen voi olla vaikeaa, mutta parempihan se on että kitara on kodissa missä sillä soitetaan. Ei seinäkoristeena tai sängyn alla pölyttymässä. Vaan ei sillä, helvetin hyvä kitara se Tokai oli.. kuten AVRIkin ja soittelisin niillä vieläkin ihan mielelläni. Vaan eipä mulla oikeastaan mihinkään muuhun koskaan kulu rahaa joten ajattelin vähän hemmotella itseäni. Ja varmaan se sinun wanha p2p vibro champ lohduttaa luumisen tuskaa. ;) Sellainen olisi kiva kyllä.
 
mpekkanen: Hieno on Gaben Ruokangas, onnittelut :)
 
Kiitos. :)

mulla myös ollu mielessä että se 2-3 kovaa keppiä kotia ja yks keppi "varalle" (lue= töihin) mutta kun ongelmana on jatkuva köyhyys ja mielihalujen ailahtelevuus, niin hommaa tässä nyt saakelin kovia keppejä sitten.

Tässä olis sellanen Tele että mullekin kelpais.
 
https://www.youtube.com/watch?v=l3WARRtmEIU#t=16
 
http://www.vintageandrare.com/produ … ood-Green-Type-Metallic-Nitro-50935

madu: Thomannilta tuli heräteostona tilattua lähes säröpedaalin hintainen Jet City Amps 22h nuppi eli Soldano SLO / HotRod maailmaa kiinalaisittain Mike Soldanon suunnittelemana.
 
Tänäänhän sen saapui postissa ja tietenkin kera helvetillisten lasinsirujen joista heti haava sormeen pakettia avattaessa. Efektiloopin putki on pamahtanut kuljetuksessa ja sai vähän taistella että tuon hajonneen putken sai kannasta irti ja vahvistimen puhtaaksi mikroskooppiseksi räjähtäneestä lasinsirusta.
 
Noh putket tähän piti anyway vaihtaa joten Uraltonen kautta kotiin. Onko suositella hyviä EL84 päättäriputkia? Etuasteputket menee varmaan tutulla JJ ECC83S putkella uusiksi ja ne kuulostaa tässäkin demossa ehkä parhaalta : https://www.youtube.com/watch?v=w0n4Kf5d3AA
 
Hyvähän siitä tuli kun laittoi JCA22H:n sisään JJ ECC83S:t etuseen ja vaihtoi stokkipäättärit JJ:n EL84 tarkemmalla Uraltonen matchauksella. Erittäin hauska vahvistin ja ei voi käsittää miten tuolla hinnalla saa näinkin kelpolaitteen.Tarkoitus on vielä tehdä suhteellisen helposti ja muutaman euron osilla onnistuva depth modi jota tehdään noihin vanhempiin Soldanoihinkin josta depth säätö puuttuu jotta alapäästä tulee vähän tuhdimpi (https://www.youtube.com/watch?v=Oo-Yl9mx_u8).
 
Koska toi oli vähän tylsän näköinen niin tuunasin tuohon norsunluunväriset chickedhead potikannupit ja päällystin etulevyn burgundinvärisellä python tolexilla. Tuli niin törkeä ja mauton, että on hieno: http://muusikoiden.net/dyn/users/135718.jpg

madu:
 
Koska toi oli vähän tylsän näköinen niin tuunasin tuohon norsunluunväriset chickedhead potikannupit ja päällystin etulevyn burgundinvärisellä python tolexilla. Tuli niin törkeä ja mauton, että on hieno: http://muusikoiden.net/dyn/users/135718.jpg
 
Pakko myöntää, että tuli aika porno... huomattavasti hienompi kuin alkuperäinen. :)

madu: Hyvähän siitä tuli kun laittoi JCA22H:n sisään JJ ECC83S:t etuseen ja vaihtoi stokkipäättärit JJ:n EL84 tarkemmalla Uraltonen matchauksella. Erittäin hauska vahvistin ja ei voi käsittää miten tuolla hinnalla saa näinkin kelpolaitteen.Tarkoitus on vielä tehdä suhteellisen helposti ja muutaman euron osilla onnistuva depth modi jota tehdään noihin vanhempiin Soldanoihinkin josta depth säätö puuttuu jotta alapäästä tulee vähän tuhdimpi (https://www.youtube.com/watch?v=Oo-Yl9mx_u8).
 
Koska toi oli vähän tylsän näköinen niin tuunasin tuohon norsunluunväriset chickedhead potikannupit ja päällystin etulevyn burgundinvärisellä python tolexilla. Tuli niin törkeä ja mauton, että on hieno: http://muusikoiden.net/dyn/users/135718.jpg
 
Hienohan se on! Noi on hintaisekseen aivan jäätävän hyviä vehkeitä, ja vaikka halpaa kiinatuotantoa ovatkin, niin sisuskalut on ihan aidosti fiksut. En tota 22:a ole tarkemmin päässyt ropaamaan, mutta ainakin oma 20 on mainio modausalusta, ja varaa ropaamiselle löytyy reippaasti.
 
Omakin on ottanut sisuskalujen ronklimisen yhteydessä ehostusta ulkomuotoonsa, tämmöseltä näyttää:
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/1809705/jca_black.jpg

Hankin DrZ Maz18 NR -nupin ja sorruin vielä ostamaan uutena. On ihana vermes, tällä mennään maaliin saakka:) On dynamiikkaa, on mieleistä soundia ja on taas laittanut soittamaan enemmän kuin pitkään aikaan
 
Mitähän tässä sitten alkaisi hamuamaan vai olisiko vaihteeksi alettava sössäämään perhovehkeiden kanssa. Kummaksi on mennyt kun koko ajan pitää olla pari palloa ilmassa. Joko vekslaamista voisi kohta kutsua harrastukseksi?

Gabe: ...............Ja varmaan se sinun wanha p2p vibro champ lohduttaa luumisen tuskaa. ;) Sellainen olisi kiva kyllä.
...............
 
No juu lohduttaa kyllä ja vibro on yllättävänkin inspiroiva ja sielukas lilliputti:-D. Se on nyt ollut Bluetonen Harrylla huollettavana, mutta ei sen tarvinnut kuin vaihtaa putket ja mitata komponentit. Saan sen maanantaina niin pääsen maistelemaan sen luonnetta oikein todenteolla. Harry kertoili vähän omista vehkeistään ja kyllähän semmoinen kunnon putiikkivahvari, mitä bluetonet ovat, houkuttelisi. Aivan erityisesti idea, että sellaisen voisi tilata suoraan omilla spekseilla tuntui kerrassaa kutkuttavalta ajatukselta. Harmi etten juuri nyt sellaiseen taivu kun alkaa olla rahat käytetty, mutta ehkäpä joskus vielä:-D. Vaikka kitaroista en juuri mitään tajuakaan, niin vahvistimeen mulla saattaisi olla ideoita ominaisuuksista joita siihen toivoisin. Minikokoinen bassmann (vaikkapa 15w ja 4 x 8 hägäreillä) olisi himaan aika räyhäkkä rakkine.
 
Niin ja ketjun aiheeseen palatakseni ostin tänään tablettiini amblituben ja ensimmäiset fiilikset vähän ristiriitaiset kyllä. Siis soundi siinä on aika jees, mutta latenssin huomaa soittotuntuman velttoutena (varmaan iPad airin potku ei sitten riitä). Toinen vähän ärsyttävä piirre on etä ne ostot ohjelmassa ovat aika hallitsevia, softassa ei tullut valmiiksi juuri mitään ja melkeen kaikki ominaisuudet pitäisi ostaa jälkikäteen. Nyt vähän mietityttää viitsiikö siihen alkaa enää ostamaan sinällään ajatuksen tasolla ihan toimivaa luupperia tai nauhuria ja etenkin fenderin vahvistinmalleja ja mahdollisesti jonkun pedaalin. Jotenkin analogivehkeisiin tottuneelle tuollainen on vähän kälysen tuntuinen.

Yön pimeinä tunteina klikkasin eBaystä Univox Superfuzz Pedal Clone Shin-Ei FY-6 Fuzz Super Fuzz Orig C828 Transistors pedaalin CBCPedalsin väkertämänä:
 
http://www.cbcpedals.com/product-p/superfuzz.htm

Kitarapajalta löytyi Fulltone Soul-Bender Mk ll. Maukas 60's-70's soundinen purkki ;)

Muovinen: Menee kyllä jo tragikomiikan puolelle tuo sun ja Texas Rangerin suhde :)
 
Tälle miehelle ei 'pedallit' sovi, mutta se ei vaan suostu uskomaan sitä... :)

Muovinen: Menee kyllä jo tragikomiikan puolelle tuo sun ja Texas Rangerin suhde :)
 
Sitten ku niitä jää ylimääräseks nurkkiin pyörimään taas, niin mulle voi tuoda pari kappaletta himaan. Keitän kyllä kahveet.

Ujon varmasti on ruvennut kiinnostus suuntautumaan kitaroinnin suuntaan. Uusin perheenjäsen:
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/135849.jpg

Muovinen: Menee kyllä jo tragikomiikan puolelle tuo sun ja Texas Rangerin suhde :)
 
Älä muuta sano. :D

Joku mulle vinkkasi että täällä meidän touhuista jutellaan, niin ajattelin käydä pitkästä aikaa vilkuilemassa josko on hyvää vaiko pahaa sanottavaa. ;-)
 
Kiitosta vaan kaikista ylisanoista itse kullekin. Meinasin paria tuolla ketjussa mainittua seikkaa tässä kommentoida...
 
Nitrolakoista - joo, tämä alkaa olla nykyisin aikamoinen kivi kengässä, kun saatavilla olevat nitrolakat vaan huononee, ja viimeisen päälle olevia pintoja vaikea tehdä huonoilla aineilla. Meillä nyt vielä jonkin verran on vanhoja varastoja millä nilkutetaan eteenpäin nitrolakkauksia ja saadaan onnistumaan vielä hyvin - mutta jos ei löydetä todella hyvää korvaavaa ainetta niin jossain kohtaa loppunee kokonaan nitro meidän tarjonnasta. Toisakseen pystymme kyllä tekemään todella hyviä ja ohuita polypintoja myös, enkä näe itse niissä mitään huonompaa saundillisesti tai muuten. Mutta sehän siinä on että ei poly koskaan ikäänny samalla tavoin kuin nitro. Nää on näitä. 40-50 luvuilla nitro oli teollisuusstandardi - sillä vedettiin kaikki auton pellistä putkiradioon. Ei sitä soittimissa sen vuoksi silloin käytetty että se olisi jotenkin äänellisesti paras, vaan se nyt oli nopein (=taloudellisin) käyttää. Halkeilu koettiin todella ongelmalliseksi, ja sitten kehittivät nitroista vähemmän halkeilevia (lisättiin muoveja niihin, jolloin kuivuvat huonommin, ovat nahkeita ja tahkeita käsitellä) ja kehitettiin rinnalle muovilakkoja, joiden myötä soittimien laatu laski huimasti, kun pinnat olivat varhaisilla muovilakoilla niin perkeleen paksuja - eikä tiettyjä tehtaita (nimeltä mainitsematta) siinä vaiheessa myöskään paljoa kiinnostanut lakan paksuus. Lompakon paksuus ehkä enempikin... ;-) Mutta joo - ei nykyisillä polyuretaanilakoilla oo mitään tekemistä noiden 70-80 luvun kamojen kanssa... Kehitys kehittyy.
 
Gaben Mojo - kiva kuulla että tämmöinen pelkistetympi kitara herättää positiivisia viboja. Totuushan on että me tehdään aika paljon kaikenlaisia maltillisiakin soittimia, mutta ne on ne blingbling kitarat mitkä yleensä saa eniten näkyvyyttä jostain syystä. Lieneekö jotain sensaatiohakuisuutta sitten - jengi tykkää kauhistella kun joku soitin on niin näyttävä, erikoinen ja yleensä sitten aika kalliskin. Makuasioista ei tosiaan sovi kiistellä - tässä on oppinut 20 vuoden yrittäjän taipaleella aika joviaaliksi näiden asioiden äärellä. :-) Sähkökitaristit on ihan eri rotu kuin vaikkapa klassiset kitaristit tai viulistit. Lähes kaikki ammattiviulistit vetää samannäköisellä ja -muotoisella ruskealla viululla, joka on maksanut 10 (tai 100) kertaa enemmän kuin meidän keskivertokitara. Klasarimaailmassa merkkaa saundi, ja sit sielläkin kumminkin status, joka tulee siitä kenen mestarin tekemä viulu kenenkin käsissä soi. :-) Pop-kulttuuripuolella taas nää ulkoiset tekijät on aina merkanneet selvästi enemmän, ja musiikki-instrumenttiperinne on villimpi ja vapaampi - on jos jonkinlaista atrainta ja ameebaa tarjolla perinteikkäämmän rinnalla. Värejä voi käyttää, ja muutenkin visuaaliset mahdollisuudet on käytännössä rajattomat. Ja kun kattoo rock/pop/heavy/tms bändejä ja kitaristeja kautta aikojen, niin ainahan ulkonäkö on merkannut, tavalla tai toisella. Ei sitä mun mielestä tarvi kieltää - se on osa tätä isojen poikien hiekkalaatikkoleikkiä... ;-) Vähän samallai kun autot tai moottoripyörät on toisille.
 
No joo, tämmöistä ajatuksenjuoksua tänään...

Juha Ruokangas: ...
 
Aina yhtä mukavaa kun itse tekijätkin osallistuvat meidän höpötyksiin. :) Kiitos selvennyksestä. Itse pidän ihan älyttömästi siitä minkä näköiseksi Nitrolakka muuttuu kun se oikein kunnolla vanhenee, siksi se on minun valinta niin kauan kuin sitä on saatavilla. Ajatuksen tasolla ei kuitenkaan ole mitään hyvin toteutettua polylakkaa vastaan, sillä on vähän liian huono maine koska sitä käytetään monesti kun halutaan halvalla päästä.
 
Sehän näiden sähkökitaroiden hienous on, että vain mielikuvitus on rajana sille mitä voidaan toteuttaa. Kenenkään makua ei oikein auta alkaa haukkumaan. Upeaahan se vain on että jokaisen makuun löytyy varmasti mieleinen kokonaisuus. Itse tykkään vähän perinteisemmästä ulkoasusta ja satsaan ennemmin käytännön luksukseen. Kuten rosterinauhoihin ja lukittuviin virittimiin, enpäs suostuisi olemaan enää ilman. Tosin täytyy sanoa että olen iloinen että valitsin tuon brassipuun ja koivureunalistan. Brasilian ruusupuutakaan ei varmaan enää ihan ylettömästi ole saatavilla?
 
Kiitos vielä kerran upeasta instrumentista. Se on vielä parempi kuin uskalsin toivoakaan.
 
Ps. Teidän nauhatyön laatu on jotain ihan käsittämätöntä.

Esp Ltd DV8-R tuli viime viikonloppuna haettua aivan hyvään hintaan (420e laukun kanssa). Spekseiltään suunnilleen sama kuin nuo Mustainen nykyiset Dean VMNT:t, tämä eroaa noista Deaneista lähinnä ruusupuuotelaudallaan (Deanissa Ebony) sekä lukkovirittimillään jotka ovat itselleni ehdotonta plussaa
(laiskan miehen valinta). Pitkän aikaa olen soitellut muilla kitaroilla, mutta V-mallin soittoergonomia istuessa sekä hyvä tasapaino seisaalteen soittaessa yhdistettynä hyvään hinta-laatu suhteeseen saivat minut hankkimaan kyseisen kepukan. Kitara siirtyi ykkössoittimekseni, sillä se on myös hieman omistamaan EC-1000:tta kevyempi, olen myös tuon pidemmän skaalan suuri ystävä. Onnistunut hankinta siis tällä kertaa.

Snadisti väärä topikki kun en ostanut mutta sain lahjaksi faijapuolelta vuodelta 1980 Ibanez TS808. Tuntuu olevan mojo kohillaan ja saundi :D

Wanha marsun komero. 1979.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/135872.jpg