Aloittelijat ›

weelie: Avoimia (duuri)sointuja on viisi perusotetta: CAGED.
Avoin C ja D sointuotteet ovat mielestäni sama. Eli sitten onkin vain neljä.
Avoin G ja A sointuotteet ovat mielestäni sama. Eli sitten onkin vain kolme.
Sitten voi vaikka ajatella niin että: C ja G ovat sama ote mutta C on kielen verran korkeammalta. Ja että E ja A on sama mutta A on kielen verran korkeammalta.
Jokaisen näistä soinnuista matalin ääni on juurisävel (eli C soinnussa C jne).
Lisäksi soinnussa on terssi (skaalan 3. sävel) ja kvintti (5. sävel). Terssi on juuresta neljä nauhaa (2+2) ylöspäin... eli kuten C ja G soinnuissa. Kvintti taas on 7 (=2+2+1+2) nauhaa ylöspäin (tai 5 alaspäin). Eli kuten E ja A soinnuissa.
jne.
 
Huh huh. En yhtään ihmettele, että aloittelijan on vaikea saada tästä kiinni. Miten avoimet C ja D ovat otteiltaan samat? Miten G ja A?

sepisti: Huh huh. En yhtään ihmettele, että aloittelijan on vaikea saada tästä kiinni. Miten avoimet C ja D ovat otteiltaan samat? Miten G ja A?
 
Tätä samaa itsekkin joskus katsoin ja ihmettelin. Varsinkin kun C ja D soinnussa ei ole samoja säveliä yhtään. Ne myös otetaan kitaran kaulalta aivan erilailla, ainakin jos ne otetaan mahdollisimman läheltä satulaa. Näinhän kuitenkin useimmin otetaan soinnut kun kompataan soinnuilla.
Sama koskee myös G ja A sointua, ei niissäkään ole yhtään yhteistä säveltä.
 
Jos näillä neuvoilla opettelee, niin on varmaan sama vaikka soittaa samaa sointua koko biisin. Silläkään ei lienee niin väliä onko kitara vireessä kun kumminkin kuulostaa samalta :)
 
Oikeasti kyllä voisi laittaa ylös noin parikymmentä sointua joilla voi soittaa aikamoisen määrän kappaleita. Jokaisesta sävelestä ei tarvitsisi välttämättä mitään sointua ja hyvin pärjäisi.
Laitetaan tähän nyt kumminkin duurit ja niiden rinnakkaismollit. Jos siitä olisi jotain apua. Kaikki on sitten merkitty ylennyksin, mutta voihan ne alennettuinakin miettiä jos haluaa. Sen saattaa oivaltaa kyllä ihan itsekkin.
C-duuri =Am
C#-duuri=A#m
D-duuri =Hm
D#-duuri =Cm
E-duuri =C#m
F-duuri =Dm
F#-duuri =D#m
G-duuri =Em
G#-duuri =Fm
A-duuri =F#m
A#-duuri =Gm
H-duuri =G#m

Ei se tuokaan isommin aukea,taitaa olla ymmärryksessäni vikaa kun nämä kirjalliset ohjeet jäävät hämäriksi,pitäisi olla aina elävä esimerkki...
 
Millaista käsijumppaa teette saadaksenne näppinne toimimaan,minulla on nyt tilanne etteivät vasemman käden sormet tottele enää ollenkaan vaan jokainen täytyy asetella otetta vaihtaakseni,yksinkertaisintakaan rimputusta ei voi soittaa kun sormet kieltäytyvät yhteistyöstä?
 
Eipä olisi uskonut kitaransoiton ja etenkin teorian olevan tällaisen tuskan takana,pakko löytää jostakin joku jolta saa soittotunteja ja teoriaopetusta,ei tämä muuten etene.
 
Sitten vielä,mistä löytäisi nuotteja ja tabeja melko yksinkertaisiin näppäilyihin,kun näppi ei suostu enää sointuihin niin josko koettaisi näppäillä jotain helppoa,netistä olen hakenut mutta sopivaa ei tunnu löytyvän.
 
Pakko pitää taukoa tuo teorian kanssa ja koettaa opetella edes jotain musiikilta kuulostavaa ettei hermo mene kun reilussa kuukaudessa ei ole saanut aikaan kuin kramppaavan käden ja ison vitutuksen omaan tyhmyyteen kun en ymmärrä yhtään mitään koko hommasta.
Usemapi tunti menee päivästä,ja usein öistäkin,pähkäilyyn mutta ei aukea.

sepisti: Huh huh. En yhtään ihmettele, että aloittelijan on vaikea saada tästä kiinni. Miten avoimet C ja D ovat otteiltaan samat? Miten G ja A?
 
No joo turpiin tulee, niinkuin yleensäkin. Mutta noin mä sen tavallaan ajattelen. Tarkoituksenani on tietysti se että kun ymmärtää otelautaa ja sointuja, sillä logiikalla asiat yksinkertaistuvat, ei tarvitse opetella ulkoa, vaan tulee yhä enemmän ikäänkuin tuttuja kuvioita ympäri otelautaa.
 
Avoin G on 320003 ja avoin A on 002220 eli kolme kieltä on samoin kuin G:ssä (kaksi nauhaa korkeammalta)... ja A-sointuna soitetaan myös 002225 ...tai tällä G:hen verraten sen voi soittaa myös 542225. Avoin C on 332010 ja avoin D on 000232... eli kolme ylintä kieltä on samoja (kaksi nauhaa eroa)... eli D voisi olla myös 554232. Fred Sokolow Fretboard roadmapsissa varmaan ajattelee samoin kun siinä otelaudan ymmärryksen työkaluna (ovat sointuotteet) FDA, yleisemmän CAGEDin sijasta.
 
Voin yrittää enemmänkin selittää mutta se lienee aivan turhaa, koska se miten mä ajattelen asioita ei varmaan ole miten muut, että olkoon.
 
Mutta silti haluan sanoa että mahdotonta ei ole oppia ja ymmärtää. Että onnea ja oivallusta kaikille!
 
weelie signing off, jätän puhujanpöntön muille. :)

weelie:
Avoin G on 320003 ja avoin A on 002220 eli kolme kieltä on samoin kuin G:ssä (kaksi nauhaa korkeammalta)... ja A-sointuna soitetaan myös 002225 ...tai tällä G:hen verraten sen voi soittaa myös 542225. Avoin C on 332010 ja avoin D on 000232... eli kolme ylintä kieltä on samoja (kaksi nauhaa eroa)... eli D voisi olla myös 554232.
 
320003 ja 002220 ovat kyllä otteina täysin erilaisia.
Jos ajattelee 002220 otetta, niin voihan sillä soittaa vaikka kaikki sävelet tyylin xx333x(A#-sointu)jne.
Yleensä kitaralla säestyksessä ei kuitenkaan oteta vaikka D-säveltä xx777x tyyliin vaan x00212. D-soinnussa ei ole sitä paksuinta E-kieltä, eikä ole siis E-säveltä koko soinnussa.
 
Ihan olisi mielenkiiintoista nähdä miten käytännössä komppaat ja soitat 542225 otteen soinnun ?
Tai 554232 ?
 
Itsellä ainakin tuottaa aikamoisia vaikeuksia ja en kyllä ymmärrä miksi nämä soinnut näin pitäisi soittaa? Voi toki johtua siitäkin, ettei omat sormet tahdo riittää noihin otteisiin :)

mpekkanen:
 
Itsellä ainakin tuottaa aikamoisia vaikeuksia ja en kyllä ymmärrä miksi nämä soinnut näin pitäisi soittaa? Voi toki johtua siitäkin, ettei omat sormet tahdo riittää noihin otteisiin :)
 
Otelaudan ja sointuteorian ymmärtämisestä tässä oli kyse, siis minun höpötyksissäni. Ihan sama minkä ne otteen käytännössä ottaa, kunhan ymmärtää mitkä ne vaihtoehdot on, missä on sointuun sopivat sävelet. Soinnussa ei tarvitse olla kuutta kieltä, kolme useimmiten riittää ihan hyvin. Itse en esimerkiksi useinkaan ota otetta 320003, vaan soitan vaikka 3x0003 tai 320003 jne. 554232 en kyllä soita (jos soittaisin se olisi vaihtobassona niin että sointuina olisi ikäänkuin 5x4232 ja x54232) mutta 554532 (D7) toki soitan joskus, ja 5x45xx jne. 542225 ei sinällään liene järkevä ote, mutta A-arpeggioon toimii varmaan jokainen noista tuossa otetuista sävelistä. xx777x tyyppistä otetta olen kyllä käyttänyt paljonkin, ja tosiaan avoin D-sointu toki olisi 200232 eikä 000232. Ja toki avoimissa perussoinnuissa juurisävel on matalimmalla kielelllä.
 
Mutta uskon kyllä kun kerran porukalla sanotte että olen kuutamolla/väärässä/outo (tai vaikka vain väärässä ketjussa), mutta näin mä asiat näen ja se toimii mulle.

weelie: Otelaudan ja sointuteorian ymmärtämisestä tässä oli kyse, siis minun höpötyksissäni. Ihan sama minkä ne otteen käytännössä ottaa, kunhan ymmärtää mitkä ne vaihtoehdot on, missä on sointuun sopivat sävelet. Soinnussa ei tarvitse olla kuutta kieltä, kolme useimmiten riittää ihan hyvin. Itse en esimerkiksi useinkaan ota otetta 320003, vaan soitan vaikka 3x0003 tai 320003 jne. 554232 en kyllä soita (jos soittaisin se olisi vaihtobassona niin että sointuina olisi ikäänkuin 5x4232 ja x54232) mutta 554532 (D7) toki soitan joskus, ja 5x45xx jne. 542225 ei sinällään liene järkevä ote, mutta A-arpeggioon toimii varmaan jokainen noista tuossa otetuista sävelistä. xx777x tyyppistä otetta olen kyllä käyttänyt paljonkin, ja tosiaan avoin D-sointu toki olisi 200232 eikä 000232. Ja toki avoimissa perussoinnuissa juurisävel on matalimmalla kielelllä.
 
Mutta uskon kyllä kun kerran porukalla sanotte että olen kuutamolla/väärässä/outo (tai vaikka vain väärässä ketjussa), mutta näin mä asiat näen ja se toimii mulle.
 
Et sinä aivan kuutamolla ole kuitenkaan. Muutamien sointujen merkitseminen on vain, ehkä, jollekkin aloittelijalle hieman hankalaa tai epäselvää.
Jos tuon D7 soinnun soitat tosiaan välillä 554532, niin itse en kyllä keksi miten sormet siihen saa riittämään. Tosin en osaa ottaa tuota perus D-sointuakaan 554232 ja ehkä sitä ei ollut tosiaan tarkoitus kerralla ottaakkaan.
 
Kun sointuja otetaan satulan läheltä, niin tokihan sen perussävelen pitäisi olla soinnun matalin ääni. Kuitenkin käytännössä sillä ei ole niin väliä kunhan soinnusta löytyy perussävel, terssi (joko duuri tai molli, riippuen tietysti kumpaa haetaan) ja kvintti. Jos muutamia säveliä on kahteen kertaan, niin ei se haittaa.
Myöskin soitettavasta kappaleesta riippuu hyvinkin paljon mistä kannattaa jokin sointu ottaa. Mikä on soitettavaa sointua edeltävä sointu ja mikä myös sen soinnun jälkeinen sointu. Joskus voi olla Am vaikka 002210 hyvä ja jossain toisessa taas barreena 557765, esimerkiksi.
 
Ihan hyvän asian toit minusta kuitenkin esille. Sen, että soinnut voi ottaa monella tapaa. Tärkeintä on kun tietää mitä säveliä soitettavassa soinnussa on ja soittaa sen sitten miten itse parhaaksi näkee.
Jokaisella on varmaan omanlaisensa tapa ajatella sointuja, skaaloja ja musiikkia muutenkin. Ei ollut tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä ja pyydän anteeksi jos niin koit tilanteen.

mpekkanen: Kun sointuja otetaan satulan läheltä, niin tokihan sen perussävelen pitäisi olla soinnun matalin ääni. Kuitenkin käytännössä sillä ei ole niin väliä kunhan soinnusta löytyy perussävel, terssi (joko duuri tai molli, riippuen tietysti kumpaa haetaan) ja kvintti. Jos muutamia säveliä on kahteen kertaan, niin ei se haittaa.
 
Nelisoinnuista voi huoletta jättää kvintin pois, se ei vaikuta soinnun luonteeseen.

Tietysti kaikki mikä soi - tai ei soi - vaikuttaa siihen, miltä sointu kuulostaa. Eri asia sitten, mikä kuulostaa hyvältä jossain tietyssä paikassa. Esimerkiksi vaikka "avoimilta" kieliltä soitettu E7: haluaako sen seiskan (D) vaikka vapaalta 4. kieleltä vai 2. kielen 3. nauhalta vai molemmista.

jnen: Tästähän hauska keskustelu on tulossa,näin noviisin näkökulmasta,äijät vääntää ja yhtään en ymmärrä mistä puhutaan.

 
:) Mutta sitä oppii jotain sieltä toista täältä, ja palaset loksahtelee paikalleen. Toivottavasti Työkalupakki kuvaa asiat niin että sinulle tulee paljon ahaa-elämyksiä, eikä vain lisää kysymyksiä! :D

Näyttääpä avaavan taas jokusen kysymyksen mutta toisaalta selvittää jotain toista asiaa.
Näin tuskin vielä aakkosten A:ta oppineen matka näyttää turkasen pitkältä,mutta lyhenee tietysti jokaisella askeleella.
Nyt kuitenkin näyttää käpäliin sattuneen opus joka varmasti auttaa eteenpäin kunhan jaksaa puurtaa...ja välleen vähän ajatellakkin.

Jos sulle soinnut on tutut, niin suosittelisin perehtymään molli ja duuripentatonisiin astekkoihin.
Soitat vaikka 12 tahdin bluestaustanauhan päälle A-mollipentatonista.
 
Turhaan sä niitä opuksia pänttäät. Uskon että enemmän on hyötyä ku harjoitat korviasi soittamalla.
 
Tässä sulle A-mollipentatonisen asteikot mistä voit aloittaa:
 
http://www.scalerator.com/?optionsD … minor&tuning=EADGBE&size=30
 
Ja soita vaikka tän päälle:
 
https://www.youtube.com/watch?v=9H2oY_85q8U

weelie: :) Mutta sitä oppii jotain sieltä toista täältä, ja palaset loksahtelee paikalleen. Toivottavasti Työkalupakki kuvaa asiat niin että sinulle tulee paljon ahaa-elämyksiä, eikä vain lisää kysymyksiä! :D
 
Mä sain lopulta kiinni sun ajatuksesta ja ymmärsin mitä tarkoitat. Tuo on kuitenkin melko hankala tapa hahmottaa sointuja ja vaikka se toimiikin sinulla, en lähtisi opettamaan asiaa aloittelijalle noin vaikeasti.

Ei tuon Työkalupakinkaan kanssa onnistu,en kerta kaikkiaan ymmärrä annettuja tehtäviä tai sitten en tajua esimerkkejä,homma jumittaa heti alkuunsa.
 
Eikö tosiaankaan löydy opasta jossa olisi riittävästi esimerkkejä ja tehtäviin ratkaisut jotta tietäisi onko ymmärtänyt mistä on kyse?
 
Ihan sama tilanne kuin kielen itseopiskelussa jossa tehtäväkirjaan ei ole vastauksia eikä siis koskaan voi tietää onko ratkaissut tehtävän oikein,yleensä en ollut kun sain jonkun kielitaitoisen jeesaamaan,tässä käy samalla tavalla kun kuvittelen ratkaiseeeni tehtävän se on mitä todennäköisimmin väärin.

tukse: Jos sulle soinnut on tutut, niin suosittelisin perehtymään molli ja duuripentatonisiin astekkoihin.
Soitat vaikka 12 tahdin bluestaustanauhan päälle A-mollipentatonista.
 
Turhaan sä niitä opuksia pänttäät. Uskon että enemmän on hyötyä ku harjoitat korviasi soittamalla.
 
Tässä sulle A-mollipentatonisen asteikot mistä voit aloittaa:
 
http://www.scalerator.com/?optionsD … minor&tuning=EADGBE&size=30
 
Ja soita vaikka tän päälle:
 
https://www.youtube.com/watch?v=9H2oY_85q8U
Voihan...
En tajua tuosta taulukosta paskaakaan,miten sen on tarkoitus toimia?
Ihan sama ongelma kun noiden kirjojenkin kanssa,juuri nuo taulukot eivät avaudu.
Miksi noita ei esitetä selkeämmin,aloittelijalla on kyllä suuria vaikeuksia ymmärtää mistä oikein on kyse.

Tämä on äärettömän turhauttavaa ja nyt alkaa tuntua siltä että saa olla koko homma ja pistän maniskan naulaan,elämässä on monta tärkeämpääkin asiaa joiden takia turhautua.

jnen: Voihan...
En tajua tuosta taulukosta paskaakaan,miten sen on tarkoitus toimia?
 
No vaikka sillai, että soitat ainoastaan noita säveliä. Se on kitaran otelauta mikä siinä on ja roomalaiset numerot kertovat, mikä nauha. Virheenä siellä on XIV, kun se pitää olla 15. nauha, eli XV.
 
Opettelet vaan nuotit, niin siitä on helppo lähteä liikkeelle. CDEFGAB(H)C. C-Duurissa/A-mollissa et soittele muita säveliä näin alkuun. Em/G-duuriin et soita kuin EF#GAB(H)CD säveliä jne.

Eli tuo CDEFGABC on C duuri,entäs A molli,olenko ymmärtänyt oikein että ne olisivat rinnakkaisia sävellajeja?
Miksi,mikä tekee niistä rinnakkaisia?
 
Valitan taas vastaamista kysymyksellä mutta jokainen kirjan sivu tai vastaus täällä jättää aina uuden kysymyksen,kirjoissa on esimerkkejä liian vähän ja selitykset hiukan hämäriä joten en ole koskaan varma ymmärsinkö oikein.

A-molli-asteikossa on tasan namat nuotit, kuin C-duurissa.
Homma vain aloitetaan A-mollissa A:n kohdalta.
 
Siis:
pari oktaavia C-duuria on CDEFGABCDEFGABC
ja pari oktaavia A-mollia on ABCDEFGABCDEFGA
 
Sitten kun siitä asteikosta aletaan tehdä sointuja, aloitetaan myös A:n kohdalta, jolloin perus A-mollisointuun tulee mukaan A, C ja E.
 
(kun Perus C-duurisoinnussa on C, E ja G)
 
Kun noita asetellaan kitaran kaulalle, rajoitteena on lähinnä se, että sormien pitää ylettyä painamaan kieliä oikeista paikoista.