Aloittelijat ›

weelie: Mutta kun itse yhden talven nuoteista opettelin soittamaan, totesin kyllä että prima vistana minä en kykene soittamaan tämän elämän aikana, joten jätin sen nuottien treenaamisen siihen. Minusta ei oikein ole soittamaan bändissä keikalla nuoteista kappaletta jota en ole koskaan kuullut. Eikä tule koskaan olemaan.

Hyvin samat tuntemukset täällä. Nuoteista soittamiseen keikalla en löydä syytä - rokkia ei soiteta tuijottaen nuottipapereita. Ja esim. nyt on treenattaana yksi 170 tempoinen rokkibiiisi, ei minulla olisi mitään toivoa vetää sen moninaisia riffejä suoraan nuoteista, kyllä ne täytyy sada treenattua ensin "selkärankaan". Oon varmaan hidas tai jotakin.

Osaisikohan joku neuvoa tuohon sointuhässäkkään jotain pätevää itseopiskelumateriaalia jossa olisi selitetty jotenkin yksinkertaistetusti ja ymmärrettävästi sointujen muodostaminen ja erilaiset asteikot.
Netissä ja muutamassa käsiini saamassa kirjassa on kyllä runsaasti erilaisia taulukoita ja h...tinmoisia termiviidakoita joihin olen eksynyt musiikin teoriaa opiskellessani.
Eli äly loppuu,kitaran kaulalta löytyvät yksittäiset soinnut ovat selkeä homma mutta miten jokin sointu muodostuu ja muu teoria jää aika hämäräksi kun en ymmärrä selityksistä puoliakaan...tai edes kolmannesta.
 
Sotkua lisää kun jokaisessa lähteessä hommaa on selitetty hieman erinäköisin himmelein.

jnen: Osaisikohan joku neuvoa tuohon sointuhässäkkään jotain pätevää itseopiskelumateriaalia jossa olisi selitetty jotenkin yksinkertaistetusti ja ymmärrettävästi sointujen muodostaminen ja erilaiset asteikot.
 
Asteikoista mä en juuri ymmärrä. Toki joiden asteikkojen nimet on muistissa, mutta ei niitä nyt kovin montaa ole. Enemmänkin ajattelen sointujen kautta. Jos haluaa ajatella niin että minulle Miksolyydinen skaala on seiskasointu ja doorinen on molliseiska ja siihen tyyliin. Niin, kovin paljon yksinkertaistan, kun ei niin kovin jatsinen ole tämä minun näkövinkkelini.
 
No mutta, tuolla sointujen muodostus topikissahan mä olen yrittänyt selittää miten sointuja kitaralla muodostetaan.
 
Lähtökohtana siinä on että osaa perus-"avoimet soinnut".
ja ymmärtää että duuriskaala on 2+2+1+2+2+2+1 ...eli tuostahan tulee yhteensä 12 nauhaa.
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=62355&o=20
Mä voin yrittää selittää vaikka puhelimitsekin joskus jos kiinnostaa. :D
 
Itse tuon opin Bob Balsleyn "Understanding guitar chords" -kirjasta. Todella helppotajuinen opus, mielestäni (jos osaa englantia). https://books.google.fi/ sivulta sitä voi lukeakin, tosin ei kokonaan. Kaukolainana voi tilata lähikirjastoon, se on todella monessa kirjastossa ympäri Suomen. http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
 
Avoimia (duuri)sointuja on viisi perusotetta: CAGED.
Avoin C ja D sointuotteet ovat mielestäni sama. Eli sitten onkin vain neljä.
Avoin G ja A sointuotteet ovat mielestäni sama. Eli sitten onkin vain kolme.
Sitten voi vaikka ajatella niin että: C ja G ovat sama ote mutta C on kielen verran korkeammalta. Ja että E ja A on sama mutta A on kielen verran korkeammalta.
Jokaisen näistä soinnuista matalin ääni on juurisävel (eli C soinnussa C jne).
Lisäksi soinnussa on terssi (skaalan 3. sävel) ja kvintti (5. sävel). Terssi on juuresta neljä nauhaa (2+2) ylöspäin... eli kuten C ja G soinnuissa. Kvintti taas on 7 (=2+2+1+2) nauhaa ylöspäin (tai 5 alaspäin). Eli kuten E ja A soinnuissa.
jne.

Kiitos.
En tosin ymmärtänyt tuosta yhtään se enempää kuin noista aiemmistakaan lähteistä,pitäisi vissiin löytää jostain joku opettamaan nuo koska en tajua teksteistä tai kuvista noita ollenkaan.
Olen siis aivan lähtökuopissa mitä teoriaan tulee.
Ja toki muutenkin joten haluaisin selvittää nämä jo kossina ymmärtämättä jääneet asiat.

Yhä pahemmin sekaisin noiden taulukoiden kanssa,en taida ymmärtää ensimmäistäkään asiaa mitä noilla koetetaan selittää sen verran sekavia ne ovat ja vielä jokaisessa opuksessa hieman erinäköisin hässäköin selitettyjä.
Mistä löytyisi mahdollisimman yksinkertainen selitys noille asteikoille?
 
Yhä pahemmin jumissa noissa hässäköissä,yksinkertaiset jutut kuten otelaudan yksittäiset soinnut ovat selvä asia mutta miten erilaiset mallit ja taulukot toimivat otelaudalla ei avaudu vaikka kuinka pähkäilisi.

0 1 x 3 x 5 x 7 8 x10 x12 (E, F, G, A, H, C, D, E)
0 1 x 3 x 5 6 x 8 x10 x12 (H, C, D, E, F, G, A, H)
0 x 2 x 4 5 x 7 x 910 x12 (G, A, H, C, D, E, F, G)
0 x 2 3 x 5 x 7 x 910 x12 (D, E, F, G, A, H, C, D)
0 x 2 3 x 5 x 7 8 x10 x12 (A, H, C, D, E, F, G, A)
0 1 x 3 x 5 x 7 8 x10 x12 (E, F, G, A, H, C, D, E)
 
Tämä on C-duuri ja ylä rivi on kitaran ohkaisin kieli ja alarivi kitaran paksuin kieli. Suluissa on sitten ne kielten sävelet ja numerot merkitsevät aina kohtaa kaulalta mistä painetaan. Ensimmäinen 0 tarkoittaa vapaata kieltä ja se on C-duuri asteikossa jokaisella kielellä myös vapaana soitettavana. X= sitä kohtaa ei soiteta.
Sävelinä tuossa C-duurissa on C,D,E,F,G,A,H.
 
Näitä säveliä voi jammailla ja soittaa niin ettei välitä soinnuista ensin ollenkaan. Rytmi on musiikissa kaikista tärkein asia.
Tätä samaa skaalaa voi soittaa monienkin sointujen päälle, mutta ensin olisi ihan hyvä oppia tuntemaan kitaran otelauta aivan kokonaan.
Seuraavaksi sitten vaikka metronomilla tai jalalla taputat rytmiä ja soitat tuolta asteikolta, mutta muistat pysyä rytmissä. Kiire ei ole minnekkään.
Ei kannata välittää melodiasta vielä, mutta rytmi on asian avainsanan.
 
Sitten kun rytmi löytyy niin voi alkaa soittamaan tätä eri sointujen päälle ja etsimään myös kaikista muistakin sävelistä samainen skaala. Tätä en kuitenkaan vielä aluksi alkaisi neuvomaan koska kaulan opettelu ja rytmissä soittaminen on se mistä ihan kaikki alkaa.
Tätä asteikkoa kannattaa soittaa niin kauan, että se menee vaikka unissaan ja pystyt sillä jo "leikittelemään".
 
E: On muuten mukava huomata miten vuosienkin jälkeen voi tästäkin löytyä uusia juttuja.
Tätä skaalaa kannattaa soittaa niin, että se rytmi pysyy vaikka puoli tuntia. Tarkoitushan ei ole soittaa missään järjestyksessä mitään asteikkoa, koska se "sävel" on jo tuossa skaalassa. Tärkeintä on että rytmissä pysytään.
 
Toivottavasti tästä olisi jotain hyötyä :)

No tuo on selvä homma,mutta nuo erilaiset taulukot vaikkapa sointujen muodostumisesta eivät oikein avaudu kun ei tiedä tulkitseeko taulukon ja sen ohjeen oikein,useampikin erilainen kirja ja netti käytössä mutta silti taulukkohässäkkä hämmentää,sikäli kossiajoilta ei ole tapahtunut muutosta,silloin kyllästyin muutaman kuukauden ähkymisen ja arpomisen jälkeen ja keskityin muutaman vuoden vain rämpyttelyyn ja näppäilyyn ilman tuskaisia teorioita,nyt kiinnostaaa mennä nimenomaan teorian kautta ja aloittaa varsinainen soittamisen opiskelu vasta kun perusteet ovat selvillä.
Kirjat ovat kyllä parantuneet roimasti ja liitteenä olevat CD:t ja DVD:t ovat iso apu mutta niissäkään ei ole nähty asialliseksi selittää noita taulukoita.
 
Kiitos kuitenkin vaivannäöstä.

Yleensä soinnut muodostuvat aina jostain asteikosta. Siltä asteikolta voi ottaa tietysti ihan mitä säveliä tahansa mukaan sointuun ja olla miettimättä sen enempää jos soitetaan hieman jatsimpaa kamaa.
 
Yleensä soinnut tulevat kuitenkin niin, että skaalalta otetaan joka toinen sävel.
Jos asteikko on vaikka C-duuri (C, D, E, F, G, A, H)niin sen soinnut ovat silloin:
C-duuri (C,E,G) seiskasävel on H eli sointu on Cmaj7
D-molli (D,F,A) seiskasävel on C eli sointu on Dm7
E-molli (E,G,H) seiskasävel on D eli sointu on Em7
F-duuri (F,A,C seiskasävel on E eli sointu on Fmaj7
G-duuri (G,H,D) seiskasävel on F eli sointu on G7
A-molli (A,C,E) seiskasävel on G eli sointu on Am7
H-molli/miinus 5 (H,D,F) seiskasävel on A ja sointu on Hm7-5. Tämä sointu soitetaan yleensä Hm7-5 muodossa, koska sen kolmisointu on aika erikoinen ja soinnun luonne on muutoinkin sellainen, että se purkautuu johonkin muualle.
C-duurista saa kyllä enemmänkin sointuja, mutta tässä kuitenkin tällainen helppo tapa muodostaa sointuja.
 
Maailmassa on toki muitakin sointuja kuin mitä on tässä asteikolla ja ne tulevat jostain muusta skaalalta.
Jos sointu on vaikka G-duuri niin silloin siinä on kolme säveltä. Eli G, H, D ja kaikki vaihtoehdot kitarasta jossa on nuo kolme säveltä muodostavat G-duurin. Ei ole niinkään väliä missä järjestyksessä ne ovat tai onko joitakin säveliä kahteen kertaan, niin sointu on sama. Tietysti erilailla otettu sointu erikohdalta kaulaa kuulostaa hieman toisenlainlaiselta, mutta sointu on kuitenkin sama.
Tämä pätee kaikkiin sointuihin ja kaikki soinnut tulevat jostain asteikosta.
 
Kitaran soiton oppaita on todella monenlaisia ja myös siellä on sellaisiakin joita lukemalla menee hommat vain entistä vaikeammaksi.
 
Musiikki on kuitenkin hyvä harrastus ja jos on siitä enemmän kiinnostunut niin voihan sitä ottaa soitto tai teoria tunteja. Myös kaikenlaisia kursseja on paljonkin erilaisissa opistoissa.

Kiitos taas.
Tarkoitus olisi ottaa jokunen teoriatunti kunhan löytyisi jostain kohtuuhintaista opetusta,tai ylipäätään opetusta.
H...tarkoitatat siis B:tä?
Tuo H B käyttö joko yhdessä tai erikseen aiheutti sekin aluksi hiukan hämminkiä mutta senkin kanssa selviää,harmittaa vain kun noitakin saattaa olla sekaisin samassa opuksessa,jopa samassa taulukossa saataa olla H ja perään B# tai Bb...ettei vain olisi liian yksinkertaista.
 
Aina harmittanut kun kouluaikana oli alaluokilla joululaulujen ja virrenveisuun tilkkeeksi Ooannin sotaa ja Ateenalaisten laulua,yläluokilla oli virsien lisäksi muuta kirkkomusiikkia ja raskaampaa klassista,olisivat välitöinään opettaneet vaikka musiikin teoriaa.
Teoriapohja on jäänyt hiukan hataraksi ja sitä joutuu nyt hiukan tankkaamaan.

mpekkanen: Yleensä soinnut muodostuvat aina jostain asteikosta. Siltä asteikolta voi ottaa tietysti ihan mitä säveliä tahansa mukaan sointuun ja olla miettimättä sen enempää jos soitetaan hieman jatsimpaa kamaa.
 
Yleensä soinnut tulevat kuitenkin niin, että skaalalta otetaan joka toinen sävel.
Jos asteikko on vaikka C-duuri (C, D, E, F, G, A, H)niin sen soinnut ovat silloin:
C-duuri (C,E,G) seiskasävel on H eli sointu on Cmaj7
D-molli (D,F,A) seiskasävel on C eli sointu on Dm7
E-molli (E,G,H) seiskasävel on D eli sointu on Em7
F-duuri (F,A,C seiskasävel on E eli sointu on Fmaj7
G-duuri (G,H,D) seiskasävel on F eli sointu on G7
A-molli (A,C,E) seiskasävel on G eli sointu on Am7
H-molli/miinus 5 (H,D,F) seiskasävel on A ja sointu on Hm7-5. Tämä sointu soitetaan yleensä Hm7-5 muodossa, koska sen kolmisointu on aika erikoinen ja soinnun luonne on muutoinkin sellainen, että se purkautuu johonkin muualle.
C-duurista saa kyllä enemmänkin sointuja, mutta tässä kuitenkin tällainen helppo tapa muodostaa sointuja.
 
Maailmassa on toki muitakin sointuja kuin mitä on tässä asteikolla ja ne tulevat jostain muusta skaalalta.
Jos sointu on vaikka G-duuri niin silloin siinä on kolme säveltä. Eli G, H, D ja kaikki vaihtoehdot kitarasta jossa on nuo kolme säveltä muodostavat G-duurin. Ei ole niinkään väliä missä järjestyksessä ne ovat tai onko joitakin säveliä kahteen kertaan, niin sointu on sama. Tietysti erilailla otettu sointu erikohdalta kaulaa kuulostaa hieman toisenlainlaiselta, mutta sointu on kuitenkin sama.
Tämä pätee kaikkiin sointuihin ja kaikki soinnut tulevat jostain asteikosta.
 
Kitaran soiton oppaita on todella monenlaisia ja myös siellä on sellaisiakin joita lukemalla menee hommat vain entistä vaikeammaksi.
 
Musiikki on kuitenkin hyvä harrastus ja jos on siitä enemmän kiinnostunut niin voihan sitä ottaa soitto tai teoria tunteja. Myös kaikenlaisia kursseja on paljonkin erilaisissa opistoissa.
 
Sen verran pitää tuohon vastaukseesi vielä sanoa että edelleenkin jää auki tuo seiskasävel,mistä se tulee?
Nuo taulukot jäävät aina jollakin kumman tavalla hämäriksi juuri tuollaisten "seiskojen" takia,eli aina on tekijä jota ei riittävästi selitetä ja se sitten kertautuu kun yritän sisäistää seuraavaa asiaa,edellinekin jää epäselväksi.

Omissa kirjoituksissa tuo H-sävel on siis sama kuin Amerikan tyyliin merkattu B. Bb on sitten sama kuin A#, mutta saattaa vaihdella asteikoista ja siitäkin missä opus on kirjoitettu.

jnen: Sen verran pitää tuohon vastaukseesi vielä sanoa että edelleenkin jää auki tuo seiskasävel,mistä se tulee?
Nuo taulukot jäävät aina jollakin kumman tavalla hämäriksi juuri tuollaisten "seiskojen" takia,eli aina on tekijä jota ei riittävästi selitetä ja se sitten kertautuu kun yritän sisäistää seuraavaa asiaa,edellinekin jää epäselväksi.
 
Siis tuo seiskakin tulee kun jatketaan samaa skaalaa eteenpäin. Skaalahan jatkuu koko ajan ja siitä vain otetaan joka toinen sävel aina. Tässä kaksi oktaavia samaa skaalaa:
C,D,E,F,G,A,H,C,D,E,F,G,A,H,C
A, C, E, G (A-molliseiska=Am7)
Näin se etenee jokaisen soinnun kohdalla. G7 tulee Samalta
G, H, D, F
 
Soinnuissa voi olla toki enemmänkin ääniä, kuin 4 ja samoin nekin tulevat. Lasketaan aina joka toinen mukaan.
Sävelillä on kuitenkin soinnussa aina tietyt kohdat ja sen mukaan määräytyy onko soinnun joku sävel alennettu tai korotettu. Se on jo hieman pidempi asia.
 
Ei kuitenkaan kannattaisi mielestäni mennä ihan tajuttoman vaikeisiin sointuihin ja niiden käännöksiin ihan ensimmäiseksi, koska se vain hankaloittaa koko asiaa.
 
Suurimmaksi osaksi kaikki biisit voi soittaa ihan perus duuri/molli-soinnuilla ja niihin vielä lisäämällä niiden seiskasävelet tarvittaessa. On toki muitakin tarpeellisia sointuja, mutta ihan kaikkea ei kannata soppaan samalla heittää.

Kiitos taas vaivannäöstä mutta edellenkään en tajua tuota systeemiä.
Juuri niin epäselvä kuin aiemminkin kahlaamani taulukot.
Ei oikein aukea miksi milloinkin päädytään juuri siihen sointuun johon päädytään.
Eli duurin ja mollin ero,mistä sen milloinkin tietää kumpi on kyseessä ja miten se muodostuu?
Minulla on kysmyksiä kuin kolmivuotiaalla ja jokainen askel hämmentää ja lisää kysyttävää.
Vaikkapa tuo A,C,E,G=Am7,mistä tuo Am7 tulee?

jnen: Kiitos taas vaivannäöstä mutta edellenkään en tajua tuota systeemiä.
Juuri niin epäselvä kuin aiemminkin kahlaamani taulukot.
Ei oikein aukea miksi milloinkin päädytään juuri siihen sointuun johon päädytään.
Eli duurin ja mollin ero,mistä sen milloinkin tietää kumpi on kyseessä ja miten se muodostuu?
Minulla on kysmyksiä kuin kolmivuotiaalla ja jokainen askel hämmentää ja lisää kysyttävää.
Vaikkapa tuo A,C,E,G=Am7,mistä tuo Am7 tulee?
 
Duurin ja molli erottaa toisista terssi. Tähän tulee nyt väkisin tällaista sanastoa, mutta terssi tarkoittaa asteikon kolmatta säveltä.
Jos otat vaikka paksuimmalta kitaran kieleltä jonkun sävelen ja lasket sitä seuraavasta sävelestä kolmeen niin tulee molli. Kun lasket neljään tulee taas duuri.
E-molli on molli siksi, että sen terssi on G-sävel.(E:stä seuraava sävel on F eli yksi ja F# on kaksi ja G on kolme)
E-Duuri taas tulee jo muutenkin ihan toiselta skaalalta, mutta sen terssi on G#-sävel.
Molempien kvintti sävel on sama. Kvintti tarkoittaa asteikon viidettä ääntä ja se on molemmissa E-Mollissa ja E-Duuriissa H-sävel.

Kiitos.
Koetan nyt pärjätä näillä jonkin aikaa ja eiköhän nuo asteikkohässäkätkin pikkuhiljaa avaudu kun jaksaa puurtaa.

Tässä nyt aamun pariakin eri kirjaa lukeneena ja niiden taulukoita pähkäillessäni on todettava että en tajua yhtään se enempää kuin viikkoja sitten aloittaessani,en edelleenkään tajua noita taulukoita,miten niistä kaivellaan noita sointukulkuja ja miten noita taulukoita pitäisi lukea?
Olisko kenelläkään suositella jotain mahdollisimman selkeää opasta jossa taulukot olisi selitetty selkein esimerkein?
Kun taulukossa on pitkä rimsu eri säveliä ja niistä käytetään vain muutamaa niin mistä tietää mitä milloinkin pitää käyttää?
 
Tunnen itseni aika yksinkertaiseksi mutta en todellakaan ymmärrä.

jnen: Vaikkapa tuo A,C,E,G=Am7,mistä tuo Am7 tulee?
 
7 on A:sta katsottuna seitsemäs sävel G.
 
A=1, B/H=2, C=b3, D=4, E=5, F=6, G=7
 
Soinnun sävelet ovat siis 1,b3,5,7. Loogista loppupeleissä.

Funkånaut: 7 on A:sta katsottuna seitsemäs sävel G.
 
A=1, B/H=2, C=b3, D=4, E=5, F=6, G=7
 
Soinnun sävelet ovat siis 1,b3,5,7. Loogista loppupeleissä.
 
Tuota noin,mistä tuo b3 esimerkiksi saadaan?
Varmaan huomaatkin että olen jo täysin pihalla koko hommasta,mitä enemmän koetan tuota hässäkkää ratkoa sen enemmän olen ymmälläni,idea ei aukea yhtään.
Eri lähteistä kaivelemani taulukot selityksineen ovat silkkaa kohinaa josta ei saa napattua homman ideaa.
 
Pitää vissiin unohtaa koko homma ja opetella entisen tyyliin rimputtelemaan jotain pelkillä tabeilla.

mpekkanen: Omissa kirjoituksissa tuo H-sävel on siis sama kuin Amerikan tyyliin merkattu B. Bb on sitten sama kuin A#, mutta saattaa vaihdella asteikoista ja siitäkin missä opus on kirjoitettu.
 
Itse soitan puhallinorkesterissa pasuunaa ja bändissä bassoa ja kitaraa ja olen oppinut, että kun soittokunnassa puhutaan B:stä, tarkoitetaan sillä alennettua B:tä, rock-bändissä B taas on sama, kuin puhallinbändin H.