Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Liittyen edellisen sivun hehkutettuun setin kappaleeseen kuuntelin ja luin samalla lyriikkaa: Mitä vittua

https://www.youtube.com/watch?v=8It-4Y0Qi3E
 
Stargazers Nykistä. Kyllä tuo Hahto tuo ihan oman tiukkuutensa tuohon hommaan, tosi hyvältä kuulostaa. Floor on kyllä mahtava!
 
Edit: jaa se on koko keikkakin jo ketjuun postattu

Komea show, katsoin kokonaan. Tulee mieleen Maidenin Powerslave-aikakausi Churchillin puheineen.

Hahto-hehkutuksia lukiessa tulee mietittyä, oliko Hahdon ottaminen tuuraajaksi loppujen lopuksi harvinaisen epäonnistunut valinta. Toivottavasti Jukka ei lue näitä.

Kyllä minä nyt uskallan julistaa: Weak Fantasy on Nightwishin paras kappale ainakin kymmeneen vuoteen. Kitaroissa on kerrankin jotain muuta kuin Nightwish(R)-jyystöriffejä, Hahdon rummuttelut, fillit ja peltikikkailut on parasta ikinä ja Floorin ääni taipuu ihan uskomattoman monipuolisesti ja sulavasti tuohon ympärille. Koko biisin fiilis on ihan loistava alusta loppuun.
 
Tämä levy muuttui noin 67 % paremmaksi heti kun älysin kuunnella sen instrumentaalina. Muutama biisi aukesi ihan eri tavalla; ei niinkään että Floorin laulu olisi jotenkin häirinnyt mutta ylipäätään laulun läsnäolo ja ehkä myös ajoittain facepalmeja aiheuttavat lyriikat sumentivat kokonaisuutta. Erityisesti Yours Is An Empty Hope hyötyy instrumentaaliversiosta hurjasti, koska se aloittava riffi on niin paska ja loppuun kulutettu Nightwish-jynkky, ja vasta myöhemmin lyriikoiden alle tulee ne paremmat kitarakuviot.

Kärpäsruoska: Hahto-hehkutuksia lukiessa tulee mietittyä, oliko Hahdon ottaminen tuuraajaksi loppujen lopuksi harvinaisen epäonnistunut valinta. Toivottavasti Jukka ei lue näitä.
 
Yllätyin siitä kuinka hyvin Hahto on pärjännyt tuuraajana. Onhan hän monipuolinen ja tekninen rumpali, mutta olen pitänyt Jukan peruskomppauksen sitkokasta groovea edukseen poikkeavana nykyisten metallirumpalien massasta. Netistä katsomieni coverbändien keikkavideoilla Hahdon backbeat ei ole aina kuulostanut kovin groovaavalta, mutta Nightwishissä toimii ja virtaa tuntuu riittävän.
 
Bändin kannattaisi ehkä ulkoistaa soittohommat jatkossakin uusille tuoreille lahjakkuuksille. Tuomas ja Emppu voisivat vähitellen siirtyä bändin suunnittelu- ja managerointiosastoille - näinhän Angela Gossowkin ilmeisesti teki?

njihe: njihe: Mulla käy hifi-tyyppejä vähän sääliksi, jos ne ei todella kuule musiikista mitään muuta kuin äänenlaadun ja miksauksen onnistumisen. Kyllä se itse musiikin hyvyys/paskuus paljastuu autostereoistakin. Tai vaikka purkkipuhelimesta.
 
Ymmärrän, että överikompressoinnin ja puhelinkaiuttimien aikakaudella loistava äänenlaatu on harvinaista herkkua. Ajattelen kuitenkin äänenlaadun ja -toiston välineenä tärkeämmän päämäärän (musan) välittämisessä, en itseisarvona. Esim. 20-luvun jazz-tallenteet välittävät itse musiikin rahinastaan ja taustahälystään huolimatta.
 
Jos levy ei toimi kuulijalle, vika tuskin on stereoissa. Tai mikäli näin ei ole, mainitse minulle joku levy, joka ei lainkaan toimi esim. autossa kuunneltuna, vaan ainoastaan kunnon äänentoistojärjestelmän kautta kuunneltuna. Lupaan kuunnella sen molemmin tavoin ja valistua.
 
Annan harvoin plussaa, mutta nyt joutui.

Hahto on loistava, mutta jotta ei ihan poskettomaksi hehkutukseksi menisi, niin hiukan myös kritiikkiä.
Sen Marcon laulaman slovarin lopussa meinasi kääntyä komppi ympäri. Oli hetken aika tiukka paikka, bändi meni eri tahtiin kuin rumpali. Ei välttämättä Hahdosta johtunut tietenkään. Tekevälle sattuu.

shuffle: Komea show, katsoin kokonaan. Tulee mieleen Maidenin Powerslave-aikakausi Churchillin puheineen.
 
No ei nyt liioitella sentään.

Disposable: Kyllä minä nyt uskallan julistaa: Weak Fantasy on Nightwishin paras kappale ainakin kymmeneen vuoteen.
 
Ohhoh. No tuleehan mulle koko ajan kuunteluja alle mutta toistaiseksi mulle toi ei ole lähtenyt yhtään. Kertoo tosin bändistä että muista biiseistä olen sitten diggaillut rajustikkin. Yolopainen on kovemman luokan sälli.

Endless Forms Most Beautiful on hieno albumi, sisältäen pitkiä, moniosaisia teosmaisia biisejä, jotka eivät heti eka kuuntelulla helposti avaudu.
Levy on tehty erityisen huolella, soitto ja laulu toimivat hienosti sekä niiden välinen balanssi on kohdallaan.
Soundimaailma on parantunut aiemmasta, efektejä, reverbiä ja viivettä on miksattu lisää reippaalla kädellä.
Sitten biiseihin, monta hyvää sävellystä, jotka koostuvat suomalais-, irlantilais-, heavysinfonisesta musayhdistelmästä.
Alkukuuntelulla erottuvat edukseen Elan, Weak Fantasy ja Our Decades In The Sun.
Mielestäni heavyrytke ja klassinen orkestraalisuus ovat nyt sopivassa suhteessa toisiinsa.
Vielä erikoismainintana se, kuinka akustista teräskielistä kitaraa on kivasti hyödynnetty luomaan tunnelmaa pitkin matkaa.
Tämä levytys on vahva näyttö ja selkeä onnistuminen, siitä Nightwishille iso kiitos!!!.

Vasta eilen ostin levyn. 1,5 kertaa ehtinyt kuuntelemaan. Ensireaktiona mainittakoon, että Shutter.... kuulosti ihan helvetisti paremmalta kuin ennakkoon kuuntelin. Toki varmaan cd:n hyvät soundit tekee jotain.
Mutta kaiken kaikkiaan; ei Nightwish ole oikeen kehnoa matskua edes tehnyt eikä tee sitä nytkään. Tekisi kyllä vinyylinä mieli ostaa. Kannen yksityiskohdat ei tuu cd:stä kovin hyvin esille. Edellisellä levyllä ja tällä on kyllä niin saakelin hienot kannet. Oikeen mykistyy. Toki tää uudempi ehkä jo liikaakin yksityiskohtia sisältää ja saisi olla vähän sinisempi. Mutta hieno se on silti.

njihe: ... mainitse minulle joku levy, joka ei lainkaan toimi esim. autossa kuunneltuna, vaan ainoastaan kunnon äänentoistojärjestelmän kautta kuunneltuna. Lupaan kuunnella sen molemmin tavoin ja valistua...
 
Esimerkkejä on vaikka kuinka. Esim. Deathspell Omegan Si Monumentum Requires, Circumspice on aivan loistava levy, muttei siitä mitään selvää saa tavallisilla autostereoilla tavallisessa perheautossa (eli rengasmetelien yms. läsnäollessa). Yleensäkin ensikuuntelu autossa ei oikein toimi millään levyllä, kun eipä kaikista nyansseista saa selvää. Myöhemmin kun levyn tuntee, osaa kuvitella sen mitä ei kuule ;)

kuollut_ukko: Esimerkkejä on vaikka kuinka. Esim. Deathspell Omegan Si Monumentum Requires, Circumspice on aivan loistava levy, muttei siitä mitään selvää saa tavallisilla autostereoilla tavallisessa perheautossa (eli rengasmetelien yms. läsnäollessa). Yleensäkin ensikuuntelu autossa ei oikein toimi millään levyllä, kun eipä kaikista nyansseista saa selvää. Myöhemmin kun levyn tuntee, osaa kuvitella sen mitä ei kuule ;)
 
Otanpa asiakseni tutustua ko. sävelteokseen :) Äänenlaatu ja äänitystekniset asiat yleensäkin ovat alkaneet viime aikoina kiinnostaa ja haluaisin perehtyä "vastakkaisen leirin" (=hifityypit) katsantokantaan.
 
Mutta tämä on Nightwish-säie: EFMB on Nightwish-klassikko( to be). Omaan korvaan paras Oncen jälkeen. Pientä leipääntymisen ja kierrätyksen tuntua on ilmoilla, mutta ei niin pahasti kuin vaikkapa DPP:llä. Troyn perinnesoitinosaaminen viehättää suuresti ja Floor nyt on sanomattakin selvästi kova muia. Olisi kyllä mielenkiintoista, jos se kokeeksi sanoittaisi pari biisiä Yövissylle. Tuomas on omassa karsinassaan (pompöösi maailmansyleily) pätevä tekijämies, mutta mahtipontisuus on ehkä lähtenyt vähän lapasesta tematiikan osalta. Toisaalta en ole tutustunut Floorin sanoituksiin muissa projekteissa, joten en yhtään tiedä, millainen hänen tyylinsä on.

John My: Endless Forms Most Beautiful on hieno albumi, sisältäen pitkiä, moniosaisia teosmaisia biisejä
 
Yhtä 24-minuuttista kappaletta lukuunottamatta biisit ovat kestoltaan suht standardimittaisia (4-6 minuuttia), eli nyt valehtelit.

"Teosmainen biisi" nyt muutenkin on hassu käsite. Eikö se ole lähtökohtaisesti teos aina kun piisi tehdään? (Siitä tavallaan nimi teos.)

Ei kyl tää weak lähe millää, vitun kuiva biisi. Vikan kipaleen nimi pitäs olla Shittest Nightwish song ever. Muuten kyl hiton kova levy.

järjestyssäännöt: Ei kyl tää weak lähe millää, vitun kuiva biisi. Vikan kipaleen nimi pitäs olla Shittest Nightwish song ever. Muuten kyl hiton kova levy.
 
Kyllä se mun mielestä olis Nightwishilta jo suurehko saavutus tehdä huonompi biisi ku Kuolema Tekee Taiteilijan.

Kampela77: Olen kyllä periaatteessa samaa mieltä kanssasi, mutta esimerkiksi vanha jazz ei kyllä toimi mun autossa hyvin, kun basson ääni häipyy lähes kokonaan rengasmelun alle maantienopeuksissa.
 
Joo ei toimi vanha jazz autossa, koska sitä kuunnellessa tulee ajettua niin hiljaa, että mummelitkin ohittaa vanhoilla Fiateillaan. Jos taas kuuntelee jotain hysteeristä nopeaa punkkia, niin ylinopeussakkoihin saa varautua. Pitäisi varmaan perustaa musiikin kuuntelu autossa -ketju.