Kitarat: soittaminen ›

PJS: Ei, mutta todennäköisesti sen musan sisäiset rakenteet ja lainalaisuudet ja vaikka sanasto on sinällään kokonaan tai ainakin osittain omaksuttu aiemmin näetystä ja koetusta musiikista, kulttuurista, kokemuksista jne.
 
Itse ainakin soitan erilaisilla kielisoittimilla ja virittelen niitä täysin omintakeisesti. Niillä kun soittaa jotakin asteikkoja ja kuuntelee mihin se soitto menee niin itse ainakin pystyn soittamaan täysin sellaista musiikkia etten ole sitä mistään ennen kuullut. En myöskään ole skaaloja mistään kirjoista lukenut vaan etsinyt ne ihan itse.
Erilaisia skaalojahan on muitakin kuin vain 5 ja 7-sävelen skaalat. Joista noistakin monet soittaa vain muutamia ja niiden eri moodeja. 7-sävelen asteikkoja löytyy 66 erilaista ja siihen sitten vielä 7 eri moodia niistä jokaisesta. Pelkästään niistä saa todella erilaista kamaa aikaiseksi jos kitaran virittää avoimeen G-vireeseen, DADGAD-vireeseen, normaaliin vireeseen tai tiputtaa vaikka d tai g säveltä puolisävelaskeleen. Voi tiputtaa toki molempiakin.
Viritustapoja on siis muitakin kuin virittää kaikkia kieliä vaikka kaksi kokosäveltä alaspäin. Mahdollisesti paksun kieli ehkä dropattu.
 
Ei uuden musiikin luomiseen tarvitse kuunnella yhtään mitään. Tosin tämä on vain minun mielipiteeni ja oma soittoni toimii siten.
Muiden soittamiset on sitten heidän juttunsa.
 
Maailmassa on kyllä tehty todella monenlaista musiikkia. Jos kuitenkin soitan vaikka Kuubalaisella Tres kitaralla, niin ei minun tarvitse välttämättä kuunnella ollenkaan mitään Kuubalaista musiikkia. Sillä tres kitaralla pystyn siis soittamaan musiikkia joka kuulostaa Kuubalaiselta, mutta on silti omaa sävellystä.
Lap steel kitara viritetään hawaji musiikkiin C6-vireeseen. Paksuimmasta ohkaiseen se menee C,E,G,A,C,E.
Sillä kuulostaa blues asteikko ja ihan normaali duuri miksolyydinenkin skaala hawajilta, vaikka vain jammailisi sillä.
Monesti se eksoottinen soundi on siis siinä soittimen virityksessä. Aasian Pipa ja Shamisen, esimerkiksi, kuulostavat myös omanlaisiltaan kun niiden viritys on hieman toinen kuin normaali kitarassa. Tosin Pipassa on 4-kieltä ja Shamisenissä 3, mutta ne eivät ole vaikka normaalin kitaran vireen alimmaiset tai ylimmäiset kielet.
 
Aasian musiikkikulttuuri on myös tuhansia vuosia vanhempaa kuin meillä täällä länsimaissa meidän omamme. Kuitenkin sekin koostuu hyvin pitkälle ihan samoista sävelistä. Luonnollista duuria ja mollia ehkä käytetään enemmän kun taas länsimaissa se on sellainen kompromissi. Siellä ei monet soittajat tiedä nuoteista mitään, mutta silti ne osaavat soittaa todella hyvin.
Monet kitaristit(ja muutkin länsimaalaiset soittajat) ovat tehneet myös näiden eksoottisten soittajien kanssa levyjä. Eli kyllä hekin silloin jotain skaaloja tuntevat, mutta heille merkintätavat voivat olla aivan toisia. Parhaimmillaan näistä erilaisten soittimien yhdistämisistä voi tulla erittäinkin hyvän kuuloista jälkeä.
Tämä on tosin makuasia ja jokaisella on varmasti omanlaisensa maku musiikin suhteen.
Yleensä hyvää soittajaa on kuitenkin mukava kuunnella olipa hänen instrumenttinsa mikä tahansa.
 
Erilaisten soittimien hankkimista ja niillä vaikka ihan bluesin soittaminen on sellainen juttu, että silloin viimeistään huomaa miten paljon on oikeasti täysin muutakin musiikkia kuin mitä meillä radiosta soitetaan.
Eikä sellaista musiikkia tarvitse olla entuudestaan kuullut jos vain osaa asteikot mistä blues tulee. Tosin bluesiakin voi tehdä monista asteikoista, mutta jos aloitetaan ihan siitä perinteisestä mollipentatonisesta jossa on se kuudes sävel siellä kvartin ja kvintin välissä.