Kitarat: kitarakamat ›

Yallup: Tuon kyllä heität hihasta ja jonkinlaisena pinttymänä, ettei body osallistu kielen värähtelyyn muutoin kuin passiivisena vaimentimena. Et ole ilmeisesti kokeillut miten signaali kulkee kielestä bodyyn ja takaisin. Vaikkapa toiseen kieleen tai kitarasta toiseen. (arvatenkaan et, kun olet "uskovainen")
 
Jos tämä Les Paulin 4 kg lähtee värähtelemään pienestä kielen näppäyksestä ja boby vain vaimentaisi tätä energianlähdettä (kieltä), niin sehän sammuttaisi kielen alle sekunnissa, jonka ehkä täysin kuollut kitara saattaa tehdäkin. Nyt kuitenkin se lessu soi ainakin puoli minuuttia hiljakseen vaimentuen. Siis se body on siinä osana värähtelijää kuten akkarissakin.
 
Sähkökitarahan viimekädessä tehtiin juurikin siksi, kun kaikukoppa pyrkii kiertämään ja lankulla sitä pyrittiin vähentämään. Kiertäähän se lankkukin, kun volaa nostetaan ja tuodaan lähelle kaappia. Väittääkö Fenson myös sitä, että akkarin kaikukoppa ei vaikuta kielen värähtelyyn, vaan äänien erot tulevat "vahvistimesta", eli kopasta ja kielet soivat samalla tavalla joka nuotiokitarassa ja hummingbirdissä?
 
Olen avoin fysikaalisille perusteillesi jos haluat niitä esittää.
 
Mutta yllä olevassa päättelyssä on useita periaatteellisia lharhaluuloja mielestäni.
1. Lankkukitara ja talla on suunniteltu ottamaan minimaalisesti energiaa kieleltä. Siksi väite, että kieli luovuttaa ja saa merkittävästi energiaa rungosta tallankautta vaatii perustelusi.
2. Kieli luovuttaa energian tallaan jonka jälkeen se ei tiedä tallan ja rungon välisestä siirtymästä, saati minkä päinoinen runko siellä on. Runko muuttaa tallalta saaman energian ja muuttaa sen lämmöksi tai ääneksi. Ehkä 5-10% siirtyy takaisin tallaan (kosketuspinta-alaoletus tässä kohtaa). Tämä 5-10% on sitä samaa taajuutta mitä lähtieesäkin, osa muuttuu tallassa ääneksi ja os lämmöksi. Häviävän pieni osa menee takaisin kieleen. Mutta koska nämä aallot ovat kulkeneet kukin eri matkan niin ne saapuvat eriaikoihin muodostaen tasaisemman meluäänen kuin tukisivat kielen aallon vaihetta.
 
Akkariperiaatten ja sähkiksen eron kirjoitin sivu kaksi sitten, lukekaa sieltä.

FensonGibder: Olen avoin fysikaalisille perusteillesi jos haluat niitä esittää.
 
Mutta koska nämä aallot ovat kulkeneet kukin eri matkan niin ne saapuvat eriaikoihin muodostaen tasaisemman meluäänen kuin tukisivat kielen aallon vaihetta.
 
Kielen liike solmujen välissä on elliptinen. Sillä ei käytännössä katsoen ole mitään "vaihetta" muuta kuin suhteessa johonkin tila-avaruudessa olevaan tasoon tai viivaan.
 
Vaihe on kaksiulotteisen dimension ominaisuus, kuten esimerkiksi ääniaallon tai sähkövirran.

FensonGibder: Olen avoin fysikaalisille perusteillesi jos haluat niitä esittää.
 
Mutta yllä olevassa päättelyssä on useita periaatteellisia lharhaluuloja mielestäni.
1. Lankkukitara ja talla on suunniteltu ottamaan minimaalisesti energiaa kieleltä. Siksi väite, että kieli luovuttaa ja saa merkittävästi energiaa rungosta tallankautta vaatii perustelusi.
2. Kieli luovuttaa energian tallaan jonka jälkeen se ei tiedä tallan ja rungon välisestä siirtymästä, saati minkä päinoinen runko siellä on. Runko muuttaa tallalta saaman energian ja muuttaa sen lämmöksi tai ääneksi. Ehkä 5-10% siirtyy takaisin tallaan (kosketuspinta-alaoletus tässä kohtaa). Tämä 5-10% on sitä samaa taajuutta mitä lähtieesäkin, osa muuttuu tallassa ääneksi ja os lämmöksi. Häviävän pieni osa menee takaisin kieleen. Mutta koska nämä aallot ovat kulkeneet kukin eri matkan niin ne saapuvat eriaikoihin muodostaen tasaisemman meluäänen kuin tukisivat kielen aallon vaihetta.
 
Akkariperiaatten ja sähkiksen eron kirjoitin sivu kaksi sitten, lukekaa sieltä.
 
Perusteluna on omat testit, jotka voit itsekin helposti toteuttaa. Jopa ilman sähköjä, kun seuraat samassa vireessä olevan toisen kielen hanakkuuttaa lähteä värähtelemään kieltä näpätessä. Huomionarvoista on myös, että nimenomaan kieli on herkkä kerrannaisille (kuten huiluääni). Straton alakielet eivät juurikaan reagoi yläkieliin, mutta ylempään oktaaviin rajusti. Les Paul hyvin tasaisesti ja huomattavan lujasti ylä-ääniin, jos vertaa vierekkäin stratoon. Sanoisin suuriksi eroiksi ja kerroinhan aiemmin, kuinka toinen kitara kuului selvästi soivan kielen päällä, kun niiden rungot olivat tukevasti 90 kulmassa kiinni, vaikka väität hanakasti ettei näin v o i tapahtua.
 
Lankku varmaan pyrittiin tekemään immuuniksi runkoäänille. Ehkäpä kävikin niin, että ääni oli steriili (tai tele/stratomainen?) ja alettiin kokeilemaan puita. Les havaitsi mahongin hyväksi mutta sustainin huonoksi. Lisäsi leppäkannen ja vot: siinä oli haluttu juttu. Tuntuisi hullulta, että kallista mahonkia oltaisiin noinkin paksusti laitettu pelkästään arvokkuuden takia, kun sen hinta tuntui olevan alussa ongelma. Les ei oikein syttynyt SG:n sarviin, mutta ei ehkä soundiinkaan. Siinähän se leppä puuttui ja body oli liian ohut.
 
Sano sitten kun olet kokeillut omia keppejä, palauttaako bodyn pärinä voimaa kieliin. Älä arvele tai teorisoi ;-)

GiovanniDiRondo: Kielen liike solmujen välissä on elliptinen. Sillä ei käytännössä katsoen ole mitään "vaihetta" muuta kuin suhteessa johonkin tila-avaruudessa olevaan tasoon tai viivaan.
 
Vaihe on kaksiulotteisen dimension ominaisuus, kuten esimerkiksi ääniaallon tai sähkövirran.
 
Peustaajuus on elliptinen, mutta katsopa tästä videosta miten niille kerrannaisille ja kaikille muille lyhemmille aalloille käy. Eli sanomani pätee edelleen.
 
https://m.youtube.com/watch?v=TKF6nFzpHBU

FensonGibder: Peustaajuus on elliptinen, mutta katsopa tästä videosta miten niille kerrannaisille ja kaikille muille lyhemmille aalloille käy. Eli sanomani pätee edelleen.
 
https://m.youtube.com/watch?v=TKF6nFzpHBU
 
Onko iPhonessa suurnopeuskamera? Vau, onpa tekniikka kehittynyttä nykyään.

Yallup: Perusteluna on omat testit, jotka voit itsekin helposti toteuttaa. Jopa ilman sähköjä, kun seuraat samassa vireessä olevan toisen kielen hanakkuuttaa lähteä värähtelemään kieltä näpätessä. Huomionarvoista on myös, että nimenomaan kieli on herkkä kerrannaisille (kuten huiluääni). Straton alakielet eivät juurikaan reagoi yläkieliin, mutta ylempään oktaaviin rajusti. Les Paul hyvin tasaisesti ja huomattavan lujasti ylä-ääniin, jos vertaa vierekkäin stratoon. Sanoisin suuriksi eroiksi ja kerroinhan aiemmin, kuinka toinen kitara kuului selvästi soivan kielen päällä, kun niiden rungot olivat tukevasti 90 kulmassa kiinni, vaikka väität hanakasti ettei näin v o i tapahtua.
 
Lankku varmaan pyrittiin tekemään immuuniksi runkoäänille. Ehkäpä kävikin niin, että ääni oli steriili (tai tele/stratomainen?) ja alettiin kokeilemaan puita. Les havaitsi mahongin hyväksi mutta sustainin huonoksi. Lisäsi leppäkannen ja vot: siinä oli haluttu juttu. Tuntuisi hullulta, että kallista mahonkia oltaisiin noinkin paksusti laitettu pelkästään arvokkuuden takia, kun sen hinta tuntui olevan alussa ongelma. Les ei oikein syttynyt SG:n sarviin, mutta ei ehkä soundiinkaan. Siinähän se leppä puuttui ja body oli liian ohut.
 
Sano sitten kun olet kokeillut omia keppejä, palauttaako bodyn pärinä voimaa kieliin. Älä arvele tai teorisoi ;-)
 
Mistä tiedät että mikkisi ei ole mikrofoninen? Kuuluuko plugaamattoman kitaran äänet vahvarista silloinkin kun soitat samalla sitä plugattua kitaraa? Ei kuulu. Jos kuuluu on luultavasti mikkisi jonkinverran mikrofoniset.

Tuohon akkariin pätee täsmälleen sama fysiikka kuin lankkuunkin. Ne vain kuulostavat erilaisilta, kuten odottaa sopiikin. Kieli värähtelee eri tavalla nuotiokitarassa/hummingbirdissä ja stratossa/LP:ssä. Edellisen kuulee kopan kautta, jälkimmäisen mikin välityksellä. Mahongissa ja lepässä on sen verran suuret erot, että ei kai kukaan itseään kitaristina pitävä voi olla huomaamatta. Vaikka käppyrät mitä näyttäisivät. Itse en niille painoarvoa anna, ennenkuin on selvitetty milloin ja miten ääniero mitataan ja analysoidaan. Viittaan vielä kerran siihen trankun DIM-säröön, jota et suoraan signaalista voi mitata, mutta kuulet selvästi vaikka omasta vahvistimesta. Oskilloskoopi ja spektrianalysaattori näyttävät puhdasta siniä kummallekin. Korva on kumma elin ;-)

FensonGibder: Mistä tiedät että mikkisi ei ole mikrofoninen? Kuuluuko plugaamattoman kitaran äänet vahvarista silloinkin kun soitat samalla sitä plugattua kitaraa? Ei kuulu. Jos kuuluu on luultavasti mikkisi jonkinverran mikrofoniset.
 
Elä melua, ennenkuin olet kokeillut ;-)

GiovanniDiRondo: Onko iPhonessa suurnopeuskamera? Vau, onpa tekniikka kehittynyttä nykyään.
 
Joo hienon näköistä. Eli tämä aalto oikeasti törmää ja heijastuu lähes identtisenä takaisin tallan ja satulan väliä. Runkoon menee niin pieni osa sitä energiaa ettei sitä näy tuossa aallossa silmin. Vasta ajan kuluessa huomaa, että aallon korkeus pienenee mutta sen taajuus (kahden aallon välimatka samassa aineessa pysyy tasaisena)

Yallup: Elä melua, ennenkuin olet kokeillut ;-)
Jos olisit seuraanut alusta asti, niin tietäisit että olen jo testannut.

FensonGibder: Mistä tiedät että mikkisi ei ole mikrofoninen? Kuuluuko plugaamattoman kitaran äänet vahvarista silloinkin kun soitat samalla sitä plugattua kitaraa? Ei kuulu. Jos kuuluu on luultavasti mikkisi jonkinverran mikrofoniset.
 
Siis kuuluu (luetko sinä näitä ajatuksella?), eikä ole mikrofoniset yhtään . Ei edes runkoääniä kuulu, jos kielet demppaa.

FensonGibder: Jos olisit seuraanut alusta asti, niin tietäisit että olen jo testannut.
 
Nyt ymmärrän, ettet usko kun et saa ilmiötä näkyviin etkä k u u l e. Jotenka asian vatkaus näiltä osin on turhaa. Tai sitten trollaat pirullasi. Minäkin pöhkö tämmöiseen sorrun....

Yallup: Lisäsi leppäkannen
 
Eipäs vaan vaahtera. Kirkastaa soundia, kokomahonkirunko oli liian tumma.

Näin facessa vastaavan linkin ja aihe alkoi kiinnostamaan, vaikkakin tämä varmaan on postattu jo lukuisia kertoja ketjun aikana (tipuin välissä pois) : lapiokitaroita https://www.youtube.com/watch?v=tc6gv-fbUDs

azlag: Näin facessa vastaavan linkin ja aihe alkoi kiinnostamaan, vaikkakin tämä varmaan on postattu jo lukuisia kertoja ketjun aikana (tipuin välissä pois) : lapiokitaroita https://www.youtube.com/watch?v=tc6gv-fbUDs
 
Ei tota ole täällä ennen ollut. Kaveri osti parivuotta sitten paistinpannusta tehdyn sähköskitan ja teki sillä jonkun keikankin. Mitä itse kokeilin, niin karisi ne loputkin luulot röpöwoodista. Ei ne puut vaikuta vahvarista kuuluvaan saundiin.

Yallup: Nyt ymmärrän, ettet usko kun et saa ilmiötä näkyviin etkä k u u l e. Jotenka asian vatkaus näiltä osin on turhaa. Tai sitten trollaat pirullasi. Minäkin pöhkö tämmöiseen sorrun....
 
Sulta jäi kertomatta miksi se kielen energiahäviölaskelmani oli väärin. Muistatko?

FensonGibder: No kuuluuko se plugaamattoman kitaran saundi sieltä alta jos soitat samalla plugattua? Et vastannut tähän.
 
No voi hitto kun olen sitä melkein huutanut, että kuluu (k u u l u u) ja hyvin kuuluu.

Yallup: No voi hitto kun olen sitä melkein huutanut, että kuluu (k u u l u u) ja hyvin kuuluu.
 
Paitsi ettet ole. Luin noi sun viestit 17 sivulta asti, ja niissä ei mainita mitään, että soittaisit stratoa ja sitten lessua siihen päälle ja ero muka kuuluisi.
 
Testasin äsken itse samalla setupilla. Plugattu strato alle, kuulokkeet päähän ja lessu makaamaan tukevasti straton puiden päälle kahdesta kohtaa.
 
Sitten päräytin stratosta soinnin ja perään lessusta. Lessun ääni ei kuulunut kuulokkeihin ollenkaan vaikka sinun mukaasi k u u l u u.
 
Ilmeisesti sulla kiertää vahvistimelta stratoon ja siksi kiertää.
 
Tämän takia ne testit kannattaa tehdä ajatuksella ennenkuin l u k i t s e e vastauksen. Säkin oot huudellut tota nyt kymmenen kertaa ja jatkat varmaan vielä viisi, vaikka niin ei ole.
 
Kokeilin myös niin, etten koskenut stratoon ollenkaan, ja rämpyttelin lessua. Ei kuulunut mitään kuulokkeista. Nuthin'.

FensonGibder: Sulta jäi kertomatta miksi se kielen energiahäviölaskelmani oli väärin. Muistatko?
 
Tähän ei kukaan ole vielä vastannut. Miksi yksittäisen aallon energiahäviön suuruusluokkaa heijastuksessa ei voisi laskea ihan sillä perustaajuusyhtälöllä jos tiedetään soinnin pituus ja värähtelijän rakenne?