Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori:Ei ei ei. Se riittää, että katsoo vain sähköisiä käyriä. Jos sähköisissä käyrissä on eroja, niin se tarkoittaa yksiselitteisesti, että bodyjen soundissa on eroja. Siihen on täysin turhaa ja tarpeetonta sotkea mitään akustisia signaaleja. Väite on, että eri runkomateriaalit kuulostavat erilaiselta. Ja jos eri runkomateriaalien sähköiset käppyrät ovat erilaiset, niin väite pitää paikkansa. On suoranaista sumutusta yrittää sotkea akustista soundia asiaan. Se on ihan toinen juttu, eikä kuulu tähän väitteeseen millään tavalla. Siksi on perin ärsyttävää, että jatkuvasti jankutat sitä, miten käppyröitä on luettu väärin. Ei niitä ole. Sinä olet itse lukenut niitä väärin, koska olet tutkinut jotain ihan muuta asiaa kuin mitä alkuperäinen väite oli.
 
Mä en jaksa muistaa kuinka hiton monta kertaa tämäkin on sulle selitetty, minä henkilökohtaisesti useamman, mutta ei mene jakeluun.
 
Miten sä helvetti voit samaan aikaan valittaa siitä että testi on tehty huonosti, testin olosuhteita ei ole kerrottu joten tulokset ei ole luotettavia, ja samaan aikaan päättelet testien tuloksista jotain mitä tekijä ei ole edes testannut? Jos testaaja testaa akustista ääntä ja sähköistä ääntä niin silloin niistä tuloksista verrataan niitä, ei niistä voi mitään muuta verrata.
 
Alkaa nimittäin olla todella raivostuttavaa.

markkuilari:
Sokkotestithän ovat ainoita oikeita. Jos eri puulajien tai muuten puiden soinnissa on eroja(joidenkin mielestä erittäin selviä), niin onhan ne myös kuultava, ilman että on tietoa mitä materiaaleja tai puita on käytetty. Muutenhan se menettää täysin merkityksensä mistä se kitara on tehty. Ja nyt tarkoitan vain sointia, ei kestävyyttä, tms.
 
Tää on totta; jos tietää etukäteen että on vaahteraa ja mahonkia, niin silloin aiempaan empiriaan luottaen etsii niistä saundeista ominaisuuksia joita liittää kyseisiin materiaaleihin.

Mr. Speed:
Noh.. Jos taajuuden muuttaminen korkeammaksi syö energiaa, niin taajuuden madaltaminenhan vapauttaa sitä.
 
Perusasia. Aallon taajuus ei muutu lankkukitaran rungossa. Aallon voimakkuus pienenee kun se puskee eteenpäin massassa (tekee työtä) ja nopeus muuttuu aineen tiheyden mukaan.
 
Asia2.
Muistakaa että sen rungon ja kielen välissä on metallimöntti, eli jos puu resonoi jossain taajuudessa, niin se 99.99% talla ei resonoi samalla taajuudella. Puun resonointi ei sii välity kieleen. Akustisen skitan rakenteessa se välittyy.

Genitalripper: Mä en jaksa muistaa kuinka hiton monta kertaa tämäkin on sulle selitetty, minä henkilökohtaisesti useamman, mutta ei mene jakeluun.
 
Miten sä helvetti voit samaan aikaan valittaa siitä että testi on tehty huonosti, testin olosuhteita ei ole kerrottu joten tulokset ei ole luotettavia, ja samaan aikaan päättelet testien tuloksista jotain mitä tekijä ei ole edes testannut? Jos testaaja testaa akustista ääntä ja sähköistä ääntä niin silloin niistä tuloksista verrataan niitä, ei niistä voi mitään muuta verrata.
 
Alkaa nimittäin olla todella raivostuttavaa.
 
Pointtihan on siinä, etten ainakaan itse ole kiinnostunut siitä, että seuraako akustinen soundi sähköistä tms. Vaan siitä, että soiko eri puista tehdyt kitarat eri tavalla. Ja jos sähköinen käppyrä näyttää, että soi, niin eikö ero silloin ole todellinen ja voidaan sanoa, että eri puissa on eroja? Tämänkin olen selittänyt aika monta kertaa, mutta ei vaan näytä menevän jakeluun sielläkään suunnalla.
 
Eihän tuo Toledon testi todistakaan tätä mihinkään. Koko ajanhan olen sanonut, että asia on edelleen todistamatta...
 
Kyllä tämä ketju alkaa olemaan niin koominen, ettei taida toista löytyä - ainakaan mnetistä. Tuntuu, että täällä lyö tyhjää oikein urakalla. Täällä on muutama heikkotasoinen 'todiste' esitetty ja niistä on samoilla lauseilla kinattu varmaan 100 sivua. Sillä tavalla... :D

Laulava Kylätohtori: Pointtihan on siinä, etten ainakaan itse ole kiinnostunut siitä, että seuraako akustinen soundi sähköistä tms. Vaan siitä, että soiko eri puista tehdyt kitarat eri tavalla. Ja jos sähköinen käppyrä näyttää, että soi, niin eikö ero silloin ole todellinen ja voidaan sanoa, että eri puissa on eroja? Tämänkin olen selittänyt aika monta kertaa, mutta ei vaan näytä menevän jakeluun sielläkään suunnalla.
 
Eihän tuo Toledon testi todistakaan tätä mihinkään. Koko ajanhan olen sanonut, että asia on edelleen todistamatta...
 
Kyllä tämä ketju alkaa olemaan niin koominen, ettei taida toista löytyä - ainakaan mnetistä. Tuntuu, että täällä lyö tyhjää oikein urakalla. Täällä on muutama heikkotasoinen 'todiste' esitetty ja niistä on samoilla lauseilla kinattu varmaan 100 sivua. Sillä tavalla... :D
 
Työ tiijättä missä on ovet. Teikäläisen toiminta on luokiteltavissa alähinnä häiriköinniksi.

markkuilari: täysin merkityksensä mistä se kitara on tehty. Ja nyt tarkoitan vain sointia, ei kestävyyttä, tms.
 
Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä attack ja sustain ovat erittäin olennainen osa sitä sointia.

gary field: Työ tiijättä missä on ovet. Teikäläisen toiminta on luokiteltavissa alähinnä häiriköinniksi.
 
No tässä ketjussa ei juuri muuta olekaan kuin häiriköintiä...

FensonGibder: Perusasia. Aallon taajuus ei muutu lankkukitaran rungossa. Aallon voimakkuus pienenee kun se puskee eteenpäin massassa (tekee työtä) ja nopeus muuttuu aineen tiheyden mukaan.
 
Asia2.
Muistakaa että sen rungon ja kielen välissä on metallimöntti, eli jos puu resonoi jossain taajuudessa, niin se 99.99% talla ei resonoi samalla taajuudella. Puun resonointi ei sii välity kieleen. Akustisen skitan rakenteessa se välittyy.
 
Mun ibanez concordessa on metallinen tallakonstruktio ja vaikka on hyvä kitara sen suurin heikkous on aina ollu pieni volumen ponnettomuus. Aiemmin olen laittanut sen löysän pohjariman piikkiin. Eikä nuo kovin yleisiä muuten akustisissa ole.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/133692.jpg

Laulava Kylätohtori: Pointtihan on siinä, etten ainakaan itse ole kiinnostunut siitä, että seuraako akustinen soundi sähköistä tms. Vaan siitä, että soiko eri puista tehdyt kitarat eri tavalla. Ja jos sähköinen käppyrä näyttää, että soi, niin eikö ero silloin ole todellinen ja voidaan sanoa, että eri puissa on eroja? Tämänkin olen selittänyt aika monta kertaa, mutta ei vaan näytä menevän jakeluun sielläkään suunnalla.
 
Eihän tuo Toledon testi todistakaan tätä mihinkään. Koko ajanhan olen sanonut, että asia on edelleen todistamatta...
 
Kyllä tämä ketju alkaa olemaan niin koominen, ettei taida toista löytyä - ainakaan mnetistä. Tuntuu, että täällä lyö tyhjää oikein urakalla. Täällä on muutama heikkotasoinen 'todiste' esitetty ja niistä on samoilla lauseilla kinattu varmaan 100 sivua. Sillä tavalla... :D
 
Se on täysin se ja sama mistä sinä olet tai et ole kiinnostunut, jos viittaat tuohon toledon testin käppyröihin. Siinä oltiin kiinnostuneita akustisesta äänestä. Jos sä haluat verrata sähköisiä käppyröitä niin silloin sun pitää ensin löytää testi jossa niitä on vertailtu, et sä voi mielivaltaisesti päättää että haluat käyttää sellaista käppyrää joka siihen tarkoitukseen ei ole tarkoitettu, eikä sen takia vertailukelpoisuuteen siinä suhteessa ole panostettu.
 
Sä olet yksi suurimmista syistä miksi tämä ketju lyö tyhjää, ei mikään ihme että porukalla loppuu kiinnostus asialliseen keskusteluun kun mölyät tuota samaa väärinymmärrystäsi jatkuvasti ja vielä ilmeisen tahallisesti tämänkin vastauksen perusteella.

Laulava Kylätohtori: No tässä ketjussa ei juuri muuta olekaan kuin häiriköintiä...
 
Oletko muuten huomannut että olet tasan ainoa joka on näin ilmaissut?

FensonGibder: Mää lähen nyt nukkuu, mutta mun käsittääkseni toi kaula toimii harmonisen värähtelijän vaimentimena.
 
Täsmennän vielä sen verran että soinnilla ylipäätään tarkoitin myös sitä sustainia jne. Suurimmat ongelmat kitaran soinnissa ja toiminnassa ovat ainakin yleensä kaulan aikaan saamia, eli suuri merkitys sillä on. Yritän murtautua tästä hamsterin pyörästä ja tarkastella puiden vaikutusta kitaraan laajemmin, otsikon mukaan. :)
 
Äänenvärin suhteen mitään selvyyttä asiaan tuskin tulee. Mutta vaikka sen jättää täysin pois laskuista niin ovathan puut siitä huolimatta todella tärkeät niin soinnin kuin käytettävyydenkin kannalta ajateltuna. Eikös vain? :)

Gabe: Täsmennän vielä sen verran että soinnilla ylipäätään tarkoitin myös sitä sustainia jne. Suurimmat ongelmat kitaran soinnissa ja toiminnassa ovat ainakin kaulan aikaan saamaa, eli suuri merkitys sillä on. Yritän murtautua tästä hamsterin pyörästä ja tarkastella puiden vaikutusta kitaraan laajemmin, otsikon mukaan. :)
 
Äänenvärin suhteen mitään selvyyttä asiaan tuskin tulee. Mutta vaikka sen jättää täysin pois laskuista niin ovathan puut siitä huolimatta todella tärkeät niin soinnin kuin käytettävyydenkin kannalta ajateltuna. Eikös vain? :)
 
Mä mietin tuota kaulaa myös, ja sen kannalta pohdin jossain välissä tuota strandbergin testiä, koska siinähän oli tasapaksu lankku johon oli kieli viritetty, ja siinä noita eroja puiden välillä oli huomattavissa selkeämmin, mikä voisi myös tarkoittaa että kaula tekee paljon.

Genitalripper: Oletko muuten huomannut että olet tasan ainoa joka on näin ilmaissut?
 
Kyllähän jokainen voi itse lukea tätä ketjua ja miettiä, kuinka paljon täällä on muuta kuin asiallista keskustelua. Aika paljon ja aina monen toimesta. Mikä tämän sun kirjoituksen pointti oli?

Gabe: Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä attack ja sustain ovat erittäin olennainen osa sitä sointia.
 
Olen miettinyt tätä sustain-asiaa, ja tietenkin on niin, että jos energiahäviö kielestä runkoon saadaan minimoitua, kitara soi pidempään.
 
Jos kitaraan sitä värinää pääsee kuitenkin vuotamaan, niin olennaistahan on, että kitara tehdään mahdollisimman hyvin, jotta sitä palaa mahdollisimman paljon takaisin kieleen hidastamaan soinnin sammumista.
 
Jos ajatellaan kielen sointia aikajanalla, niin lyhyen syttymisvaiheen jälkeen (joka alkaa siis kielen perussoinnista ja lopulta yläsävelet siis alkavat soida), sointi alkaa (enemmän tai vähemmän hitaasti) sammua. Tämä sammuminen tapahtuu ideaalissa tilanteessa - jossa se puu ei ole häiritsemässä - ensin ylemmissä harmonioissa, eli jälkisointi on bassompi.
 
Nyt kun on osoitettu että rakenteesta palaava resonointi nousee ylempiin kerrannaisiin, niin sustain *lisääntyy* näiden osalta, ainakin suhteessa siihen, että runkoon imeytyvä energia sammutettaisiin. Tätä kautta hyvän kitaran sointiin tulee pianomaisuutta, joka voi olla joidenkin soittajien mieleen, ja riippuen sen taajuusalueesta voi auttaa soittimen miksaamisessa, vaikka korvin ei soittimen eroa "raakana" korvin edes kuulisikaan.
 
Hyvin miksautuva sähkökitaran sointiväri on tärkeä ainakin kitaristille, joka haluaa pitää soinnin orgaanisena ja dynaamisena.
 
Edittii vielä: Bassopuolella elottomasti soivat soittimet ovatkin suositumpia kuin kitaroissa, koska sustainin kannalta rakenne on haitallinen nimenomaan soittimen omalla taajuusalueella kokonaismiksauksessa.

Laulava Kylätohtori: Kyllähän jokainen voi itse lukea tätä ketjua ja miettiä, kuinka paljon täällä on muuta kuin asiallista keskustelua. Aika paljon ja aina monen toimesta. Mikä tämän sun kirjoituksen pointti oli?
 
Lähinnä että tuleeko sitä omaa panosta tarkasteltua yhtä kriittisesti kuin esim fensonin.

Genitalripper: Mä mietin tuota kaulaa myös, ja sen kannalta pohdin jossain välissä tuota strandbergin testiä, koska siinähän oli tasapaksu lankku johon oli kieli viritetty, ja siinä noita eroja puiden välillä oli huomattavissa selkeämmin, mikä voisi myös tarkoittaa että kaula tekee paljon.
 
Samaa pohdin itsekin. Kaula on tärkeä, hyvä kaula tekee muutoin keskinkertaisestakin soittimesta todella hyvän. Vastaavasti nuijat on kaula pilaa helposti muutoin vaikka miten hyvän soittimen.

FensonGibder: Ihan hyvää pohdintaa. Kuitenkin nämä rungossa olevat energiat ovat niin pienet että vaikka ne menisivät yhdessä jonossa takaisin sinne kieleen, niin ne häviävät kielen aaltokuvioille luokkaa 1/1000. Ne eivät siis voi kuulua enää kielessä.
 
Tuo ero kuullostaa isolta, mutta siinä ei ole kyse kielen akustisesta äänestä vaan mekaanisesta aallonmuodosta. Tästä mekaanisesta äänenmuodosta kieli taas tekee suoraan ilmaan ääniaaltoja jotka ovat vielä samaa tasoa kuin rungon akustinen sointi.
 
Kaksi eri asiaa, energiaaalto kiinteässä aineessa ja ääniaalto ilmassa. Tältä pohjalta kannattaa arvioida uudestaan asiaa.
 
Tuon kyllä heität hihasta ja jonkinlaisena pinttymänä, ettei body osallistu kielen värähtelyyn muutoin kuin passiivisena vaimentimena. Et ole ilmeisesti kokeillut miten signaali kulkee kielestä bodyyn ja takaisin. Vaikkapa toiseen kieleen tai kitarasta toiseen. (arvatenkaan et, kun olet "uskovainen")
 
Jos tämä Les Paulin 4 kg lähtee värähtelemään pienestä kielen näppäyksestä ja boby vain vaimentaisi tätä energianlähdettä (kieltä), niin sehän sammuttaisi kielen alle sekunnissa, jonka ehkä täysin kuollut kitara saattaa tehdäkin. Nyt kuitenkin se lessu soi ainakin puoli minuuttia hiljakseen vaimentuen. Siis se body on siinä osana värähtelijää kuten akkarissakin.
 
Sähkökitarahan viimekädessä tehtiin juurikin siksi, kun kaikukoppa pyrkii kiertämään ja lankulla sitä pyrittiin vähentämään. Kiertäähän se lankkukin, kun volaa nostetaan ja tuodaan lähelle kaappia. Väittääkö Fenson myös sitä, että akkarin kaikukoppa ei vaikuta kielen värähtelyyn, vaan äänien erot tulevat "vahvistimesta", eli kopasta ja kielet soivat samalla tavalla joka nuotiokitarassa ja hummingbirdissä?

Kun ei täällä oo tarpeeksi vielä väännetty, niin väntäkää vielä ton lämpökäsitellyn puun vaikutus kitaraan :-D
 
http://www.ruokangas.com/?p=1859

mattim: Puun resonointi liikuttaa sitä metallimönttiä -> kieliä ;-)
 
Just noin sen minäkin näen ja kokeilemalla havainnut. Kahden kitaran tapauksessa kosketuspinnan sijainti tallaan nähden on suuri. Näyttäisi myös siltä, että mahongin taajuusalue on huomattavan tasainen verrattuna leppään, joka on hyvin selektiivinen. Suorastaan valtava ero.
 
Sekin on hyvä huomata, että perimmäinen ero kitaroissa ei ilmene yhtä kieltä pimputtelemalla, vaan soittamalla useaa kieltä ja sointuja. Tuskin pianonkaan sointia voi arvioida pimputtamalla A:ta.