Kitarat: kitarakamat ›

Mr. Speed: Tuossa jo mainittiinkin, että on aika epätodennäköistä että noin pieni energiamäärä jaksaisi saada vaikkapa 4 kg Les Paulin resonoimaan.
 
Vastataan nyt tähänkin. Aaltoliike on e r i t t ä i n energiatehokas tapa siirtää energiaa.
 
Kolme esimerkkiä:
- heitä kivi veteen ja katso; pikkuvi levittää aaltoja tuhat kertaa kauemmas kokoonsa nähden, ja vielä joka suuntaan!
- heitä kerrostalossa 5 gramman kolikko lämmityspatteriin ja kaikki kuulevat sen aikamoisena kolauksena pitkin taloa.
- kuiskaus voi kuulua 50 metriä sopivalla akustiikalla varutetussa ulkoilmateatterissa.

FensonGibder:
 
- mittaustulokset ja asiaa mitanneiden johtopäätökset
- kolmen customkitaravalmistajan vakuuttelut
- kitaraopettajien vakuuttelut
- sokkovideotestit
- sähköskitalta kuullostava tiskipöytä
- kaikkien yllämainittujen videoiden like-painallukset ylittävät moninkertaisesti unliket; eli kyllä ne herättävät vastakaikua enemmistössä katsojista
- oma fysikaalinen näkemys asiasta ja teorioiden todennäköisyys
- oma empiria
- kaikkien täällä myöntämä näkemys, että kenenkään mielestä ero ei ole iso, monet jopa kyselevät että mikäs ero tässä nyt pitäisi sitten olla se kvalitatiivinen raja.
 
- niistä samoista mittaustuloksista voidaan myös päätellä, että on eroja.
- löytyy varmasti helposti 3000 customkitaravalmistajaa, jotka vakuuttavat päinvastaista
- vähintään yhtä paljon löytyy kitaraopettajia ja soittajia, jotka vakuuttavat päinvastaista
- sokkovideotestit eivät todista mitään, koska kuten todettua, niillä ei voida erottaa edes kitaraa, vahvistinta tai mitään muutakaan
- tottakai tiskipöydästä tehty kitara kuulostaa sähkökitaralta. Miltä sitten? Kyse onkin siitä, millaiselta sähkökitaralta
- like tai unlike painallukset eivät todista yhtään mitään. Tiedät sen itsekin, eikö vaan?
- mutta se on vain sinun näkemyksesi. Ei se ole sen merkittävämpi näkemys kuin päinvastainenkaan
- empiriaa on myös siitä, että ne puut todella vaikuttavat
- ei se ero varmasti iso olekaan. Kukaan ei ole (ainakaan mielestäni) väittänyt, että se on iso. Samoin se merkittävyyden raja on vieläkin määrittelemättä.
 
Siinä käyrän esityksessä oli mielestäni se huono puoli, että skittamikkien ja akustisen mikrofonin käyrä olivat omissa taulukoissa. Koska juuri näitä vertaamalla näkee, ettei se rungon värähtelystä johtuva akustinen ääni 'syö' niitä samoja taajuuksia vahvarin äänestä. Ne eivät seuraa toisiansa ollenkaan. Jos akustinen ääni on voimakasta yhdessä taajuudessa, niin sen pitäisi olla pois vahvarin äänestä. Näin ei voi mittauksista lukea.
 
Ei ei ei. Se riittää, että katsoo vain sähköisiä käyriä. Jos sähköisissä käyrissä on eroja, niin se tarkoittaa yksiselitteisesti, että bodyjen soundissa on eroja. Siihen on täysin turhaa ja tarpeetonta sotkea mitään akustisia signaaleja. Väite on, että eri runkomateriaalit kuulostavat erilaiselta. Ja jos eri runkomateriaalien sähköiset käppyrät ovat erilaiset, niin väite pitää paikkansa. On suoranaista sumutusta yrittää sotkea akustista soundia asiaan. Se on ihan toinen juttu, eikä kuulu tähän väitteeseen millään tavalla. Siksi on perin ärsyttävää, että jatkuvasti jankutat sitä, miten käppyröitä on luettu väärin. Ei niitä ole. Sinä olet itse lukenut niitä väärin, koska olet tutkinut jotain ihan muuta asiaa kuin mitä alkuperäinen väite oli.
 
Jos taas katsoo vain sitä vahvistimen käyrää jossa on leppä ja saarni, niin siinä näkyvä ero puilla ei ole merkitsevä tutkijan mielestä. En osaa siihen muutakaan sanoa.
 
Ei lisättävää. I rest my case. :)
 
Sitä paitsi, Fenson hyvä, en minä ole sinun 'aatevihollinen'. Mulla ei ihan oikeasti ole tästä aiheesta mielipidettä. Näkemykseni on, että puilla on korvinkuultavia eroja, mutta en väitä, että se on absoluuttinen totuus. Toiseksi, ei meidän ajatusmaailmat nyt niin kaukana ole toisistaan. Ei siitä kauaa ole, kun itse kinasin täällä, koska väitin, ettei otelautamateriaalia voi kuulla kitaran soundista. Samoin kyseenalaistin sen, miten kahta kitaraa vertaamalla voi tietää, mistä se soundiero johtuu.
 
Minun maailmankuvaani ei voi horjuttaa tällä asialla, koska mulla ei ole tästä niin vahvaa mielipidettä ja tiedostan täydellisesti, että lopullinen totuus on ratkaisematta. Eikä mulla kaiken kukkuraksi ole edes mitään väliä, kuuluuko se puun vaikutus sähköisessä tonessa vai ei. Joka tapauksessa se kuuluu sustainina ja muina ominaisuuksina, niin joka tapauksessa hyvä kitara vaatii hyvät puut. Ei se tosiasia muutu, vaikka tämä asia todistettaisiin suuntaan tai toiseen...

FensonGibder: Mun mielestä taas täällä on ollut liikaa sitä empiriaan pohjautuvaa päättelyä. Makuasia.
 
Tämä on kyllä totta. Tosin, uskottavan ja yksiselitteisen tutkimustuloksen puuttuessa mielestäni on järkevämpää tukeutua ihan myös näihin "kotihavaintoihin" kuten vaikka straton bodyn nojaaminen LP:n bodyyn, joka vaikuttaa kitaran soundiin sähköillä.
 
Se Toledo on mainittu täällä aika monta kertaa ja lähinnä vastustajien postauksissa. Älkää juuttuko turhaan siihen; ulle se on vain yksi peruste mielipiteelleni kaikkien muiden joukossa.
 
Itse tuohon Toledoon palaan lähinnä sen takia, että multa on ainakin muut tutkimustulokset menneet ohi, joissa ero nimenomaan todettaisin olemattomaksi, jos sitä edes on. Tai siis.. On jäänyt se vaikutelma, että skeptikkojen puolesta tähän tutkimukseen nojataan vahvasti.
 
Olen listannut aiemmin jo noissa triideissä omaan mielipiteeseen vaikuttavia juttuja mutta kerrataan:
- mittaustulokset ja asiaa mitanneiden johtopäätökset
 
Tässä se ongelma tulee, sillä johtopäätökset eivät toki ole absoluuttisia kuten odottaa saattaa. Tässä toki tulee se oma värittynyt mielikuva mukaan, mutta esimerkiksi sen Toledon (kyllä palaan taas tähän) tutkimuksen sisältö ja ulosanti saa jo itsessään kyseenalaistamaan sen tuloksen. Lisäksi, ihan rehellisesti puhuen, tutkija tai professori eivät ilmeisesti edusta kovin suurta harrastuneisuutta, koska esimerkiksi kitaramikrofonista ei ole muuta tietoa kuin dc resistance. Ihan niin kuin oletettaisiin sen olevan ainoa oleellinen tekijä kitaramikissä. Lisäksi akustisen soundin testaustapa on vain itsessään epäluotettava.
 
- kolmen customkitaravalmistajan vakuuttelut
 
Näissä toki on aina tärkeää pitää lähdekritiikki mukana. Tuon Strandbergin tekstin postasin sen takia, että se oli uskottavasti kirjoitettu, ja sillä selvästi pyrittiin tuomaan asian tulkinnan- ja virhevara esiin. Mielestäni se oli uskottava sen takia, että hra Strandberg ei pyrkinyt toitottamaan tonewoodien selkeää eroa vaan vihjaisi, että ne on aika helposti hukattavissa.
 
Lisäksi tämä linkki on mielestäni ihan arvokas, koska se sisälsi ääninäytteet, josta itse kuulin jopa läppärin kajareilla eron. Tästä myös itse tokaisit yhden kuulostavan grand pianolta, ja olen samaa mieltä. Muutenkin sointi oli kaikissa pätkissä melko pianomainen, ja se mielestäni yhä korostaa kitaran rakenteen vaikutusta sointiin (niin taajuusvaste, atakki kuin sustain) ja soundiin niiden puiden lisäksi.
 
- kitaraopettajien vakuuttelut
- sokkovideotestit
 
Näitä en ole itse testannut. Itse en henkilökohtaisesti usko, että sokkotestistä oikeasti olisi riemua, ainakaan puiden tunnistuksessa. Siitä korkeintaan huomaa, jos soundi muuttuu. Musta ei ole pointtia hakea jotakin tiettyä ominaissoundia puulajille. Voidaan vain sanoa jokin yleinen ballpark (esimerkiksi, mahongissa on enempi botnea) ja se siitä.
 
Itse olen tosiaan jokusen kitaran elämäni aikana kokeillut ja omistanut, ja kyllä se vaan menee niin, ettei kahta samanlaista skittaa tule vastaan. Mun on todella vaikea uskoa, että soundikorrelaatio les paulin painon kanssa olisi sattumaa. Tai se, että se suosikkimikki voikin kuulostaa toisessa lepakossa loistavalta ja toisessa taas aivan paskalta, eikä siitä saa kunnollista soundia irti. Tai sitten, että soundit ovat vain eri maailmoista. Toki, valmistustoleranssit aiheuttavat pientä vaihtelua mikrofonin paikassa, mutta ero tuskin on edes milliä, joten niin suurta eroa ei pitäisi olla (loistava vrt. kelvoton).
 
- sähköskitalta kuullostava tiskipöytä
 
Tokkiinsa, kyllähän lastulevystä ja vaneristakin saa ihan sähkiksen kuulosen vehkeen. En sitä epäile laisinkaan. Jos materiaali, muoto ja rakenne on edes sinne päin, niin loput nyanssit ja erot saadaankin sitten hukattua sähköillä.
 
- kaikkien yllämainittujen videoiden like-painallukset ylittävät moninkertaisesti unliket; eli kyllä ne herättävät vastakaikua enemmistössä katsojista
- oma fysikaalinen näkemys asiasta ja teorioiden todennäköisyys
- oma empiria
- kaikkien täällä myöntämä näkemys, että kenenkään mielestä ero ei ole iso, monet jopa kyselevät että mikäs ero tässä nyt pitäisi sitten olla se kvalitatiivinen raja.
 
Tosiaan, ero ei ole suuren suuri, ja monella eri mikillä tai kitaralla tuntuu se "ominaissoundi" hukkuvan helposti vaikkapa paksun lakan tai kompresoivan mikin taakse. Toki, moni uskoo, ettei kitarapuilla ole merkittävää erotusta. Kitaran rakenne kuitenkin on osiensa summa.
 
Kitara kuitenkin yksiselitteisesti resonoi, joten kielistä täytyy välittyä riittävä energiamäärä tähän. Tästä olemme samaa mieltä, eikö vain? Tuo resonanssihan välittyy kitarapuihin tallan ja satulan/painettavan nauhan kohdalta ja leviää eri suuntiin. Vieläkin taidetaan olla samaa mieltä. Kitaran rakennehan ei ole tasainen. Puu on epätasalaatuista, ja lisäksi esimerkiksi kannesta bodyyn siirtyminen, routtaukset ja kaulaliitos muodostavat teräviä kulmia joista värähtely voi heijastua takaisin päin. Omalla subjektiivisella ajattelullani tämä on itsestään selvää. Tämä myös selittäisi eri kitaroiden väliset soundierot, vaikka kielet, raudat, skaala ja sähköt olisivat täysin samat.
 
Siinä käyrän esityksessä oli mielestäni se huono puoli, että skittamikkien ja akustisen mikrofonin käyrä olivat omissa taulukoissa. Koska juuri näitä vertaamalla näkee, ettei se rungon värähtelystä johtuva akustinen ääni 'syö' niitä samoja taajuuksia vahvarin äänestä. Ne eivät seuraa toisiansa ollenkaan. Jos akustinen ääni on voimakasta yhdessä taajuudessa, niin sen pitäisi olla pois vahvarin äänestä. Näin ei voi mittauksista lukea.
 
Tämä on totta. Jos ne olisivat samassa taulukossa, niin vertailu olisi helpompaa. Tosin, sekä sähköistä että akustista käyrää vääristävät käytettävien mikkien taajuusvaste ja sijoittelu. Kitaramikin korkeus ei vaikuta pelkästään sisääntulevan signaalin määrään, mutta myös soundi muuttuu aika paljon. Sama pätee ihan tuota akustista testiä, joten sinänsä vertailu on muutenkin vaikeaa.
 
Usein myös oma kokemus on minulle opettanut, että akustinen sointi itseasiassa usein korreloi enemmän sähköisen soundin kanssa suoraan verrannollisesti. Logiikka sinänsä sanoisi, että kitara "tuhlaa" resonoivat taajuudet, jolloin kyseistä taajuutta ei juuri tule mikrofonille, mutta kokemus on opettanut toisin. Usein vaikkapa keskiäänirikas LP on sitä myös sähköillä ja tumpumpi samoin.
 
Mistä se johtuu? En tiedä. Jos jotain pitäisi arvata, niin voimakas akustisesti soiva taajuus olisi juuri sen kyseisen puukalikan ominaistaajuus, jolla se resonoi voimakkaasti. Eli, koska värähtely liikkuu joka puolelle ympäristöön, niin sitä tulisi siis takaisin kielille.
 
Jos taas katsoo vain sitä vahvistimen käyrää jossa on leppä ja saarni, niin siinä näkyvä ero puilla ei ole merkitsevä tutkijan mielestä. En osaa siihen muutakaan sanoa.
 
2 niistä sun kolmesta linkistä oli jo kerran pari aikaisemmin tuossa triidissä esillä, mutta ne jorinat niistä hukkui sinne 84 sivuun.. Se kolmas oli mielenkiintoinen niistä mikkivertailuista, ja luin sen eilen kahlatessa triidiä uudestaan. Siinäkään ei mahkonki vs. leppä kansilla löytynyt eroa korkeammilta kieliltä. Mutta botnessa oli löydetty käsittääkseni jotain eroa.
 
Minun mielestäni nämä kuvaajat on nimenomaan ne, jotka varmistavat oman mielipiteen tähän asiaan. Kuten oma kokemus on osoittanut, ero ei välttämättä ole suuren suuri, mutta se on selkeästi havaittavissa. Vaikea on puulajia pelkästään taajuuskäyrän perusteella sanoa, mutta muuttuvan rakenteen siitä kyllä näkee. Mielestäni tässä kolmannessa vielä näki hyvin sen vaahterakannen vaikutuksen kitaran soundiin voimakkaana atakkina (kummassakin testiskitassa oli muistaakseni vaahterakansi ja ero muodostui sitten itse bodyssa), mutta nimenomaan soundin alakerrassa oli todella selkeä ero.

FensonGibder: @kylätohtori
se on sun mielipide ja me tiedetään se jo, kun sä olet sen nelkytviis kertaa sanonut kysymättäkin..
 
Kunhan vastasin toiselle henkilölle. Ei sun tarvii kirjoittaa noita joka kerta mun postauksen jälkeen. Eihän?
 
Palaa sitten kun tiedät miksi sä näet ratkaisevan erilaisia eroja käppyröissä, kun mittauksen tehnyt henkilö ei. Eieiei ei oikein riitä perusteluksi.
 
No miksi sä nyt aloit taas sen vittuilun, vaikka itse olet toistanut ne samat jutut ihan yhtä monta kertaa. Ei hyvää päivää...
 
Ja sulle riittää se, että opiskelija sanoo niin. Selvä homma. Ei tosin kannata ihmetellä, jos jengillä on vaikeuksia uskoa sun juttujasi, jos sun perusteluksi riittää, että \'koska opiskelija sanoi niin\'...
 
e. ja suoraan sanottuna sä voisit painua vittuun koko ketjusta, koska et selvästikään pysty keskustelemaan asiallisesti. Luepas se minun kirjoitus uudestaan, siinä ei ollut yhtään mitään vittuilua tai mitään muutakaan vastaavaa. Mutta silti aina aloitat sen saman paskan alusta jokaisen mun viestin jälkeen. Ei kukaan jaksa tai halua sellaista...

Mr. Speed:
Itse tuohon Toledoon palaan lähinnä sen takia, että multa on ainakin muut tutkimustulokset menneet ohi, joissa ero nimenomaan todettaisin olemattomaksi, jos sitä edes on. Tai siis.. On jäänyt se vaikutelma, että skeptikkojen puolesta tähän tutkimukseen nojataan vahvasti.
 
Tossa on lyhyt tiivistelmä: suomalainen raapaisu aiheesta
http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg
 
Mutta joo, aika vähän tuntuu aiheesta olevan tutkimuksia. Ne harvat ovat olleet aika yksimielisiä siitä, että jos eroja on, niin ne eivät ole merkittäviä. Kuka tulkitsee sen mitenkin.
 
Itse kuunneltuani sokkotestejä tulin siihen tulokseen, että oli niitä eroja tai ei, niin helvetin pieniä olivat. Pelkällä kielen näppäilypaikan muutoksella saa suuremmat erot, saati vaihtamalla mikkivalitsimesta talla/kaulamikin.

Laulava Kylätohtori: No miksi sä nyt aloit taas sen vittuilun, vaikka itse olet toistanut ne samat jutut ihan yhtä monta kertaa. Ei hyvää päivää....
 
Se ero on siinä, että eri henkilöt kysyvät multa samoja asioita ja mä vastaan.
 
Sä taas pistät niitä postauksia jokaisen mun postauksen jälkeen, vaikka kukaan ei kysy sulta mitään.

FensonGibder: Se ero on siinä, että eri henkilöt kysyvät multa samoja asioita ja mä vastaan.
 
Sä taas pistät niitä postauksia jokaisen mun postauksen jälkeen, vaikka kukaan ei kysy sulta mitään.
 
Selaa vähän taaksepäin, niin huomaat, että tämä ei pidä paikkaansa. Yritä nyt ihmeessä jo vähän rauhoittua...

FensonGibder: Tossa on lyhyt tiivistelmä: suomalainen raapaisu aiheesta
http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg
 
Mutta joo, aika vähän tuntuu aiheesta olevan tutkimuksia. Ne harvat ovat olleet aika yksimielisiä siitä, että jos eroja on, niin ne eivät ole merkittäviä. Kuka tulkitsee sen mitenkin.
 
Itse kuunneltuani sokkotestejä tulin siihen tulokseen, että oli niitä eroja tai ei, niin helvetin pieniä olivat. Pelkällä kielen näppäilypaikan muutoksella saa suuremmat erot, saati vaihtamalla mikkivalitsimesta talla/kaulamikin.
 
Tämä on totta. Erot ei tosiaan ole mitenkään suurensuuria. Se mikä on kellekin merkittävä, on toki ihan yksilöstä kiinni. Niin kitaroiden kuin soittajienkin suhteen.

Mr. Speed:
Näissä toki on aina tärkeää pitää lähdekritiikki mukana. Tuon Strandbergin tekstin postasin sen takia, että se oli uskottavasti kirjoitettu, ja sillä selvästi pyrittiin tuomaan asian tulkinnan- ja virhevara esiin. Mielestäni se oli uskottava sen takia, että hra Strandberg ei pyrkinyt toitottamaan tonewoodien selkeää eroa vaan vihjaisi, että ne on aika helposti hukattavissa.
 
Jos lähdekriittinen haluat olla, niin kaupallinen toimija joka myy kyseistä tuotetta ei ole ehkä oikea suunta.
 
Strandberg sanoi tuossa linkissä: So, I guess the correct answer to the question if wood makes a difference in the sound of an electric guitar is It depends
 
Eli: Luutavasti oikea vastaus kysymykseen siitä, vaikuttavatko puut vahvistettuun saundiin on 'riippuu asianhaaroista'.
 
Jos kaveri olisi varma asiasta, hän ei noin kirjottaisi.
 
Eli ei lupaa mitään.
 
Hänellä on liikaa pelissä jotta olisi puolueeton.

FensonGibder: Jos lähdekriittinen haluat olla, niin kaupallinen toimija joka myy kyseistä tuotetta ei ole ehkä oikea suunta.
 
Strandberg sanoi tuossa linkissä: So, I guess the correct answer to the question if wood makes a difference in the sound of an electric guitar is It depends
 
Eli: Luutavasti oikea vastaus kysymykseen siitä, vaikuttavatko puut vahvistettuun saundiin on 'riippuu asianhaaroista'.
 
Jos kaveri olisi varma asiasta, hän ei noin kirjottaisi.
 
Eli ei lupaa mitään.
 
Hänellä on liikaa pelissä jotta olisi puolueeton.
 
Mutta hänhän on juurikin oikeassa kaikkien esitettyjen tutkimusten mukaan. Muutosta tapahtuu, mutta se on aivan yhtä hyvin hukattavissa.

Mr. Speed:
En tiedä. Jos jotain pitäisi arvata, niin voimakas akustisesti soiva taajuus olisi juuri sen kyseisen puukalikan ominaistaajuus, jolla se resonoi voimakkaasti. Eli, koska värähtely liikkuu joka puolelle ympäristöön, niin sitä tulisi siis takaisin kielille.
 
Tämän päättelyn ongelma on se, että kun se kieli vuotaa jonkun osan aallosta sinne runkoon niin se on juuri saman taajuista kuin kieleen jäänyt aalto. Runko ei muokkaa sitä aallon taajuutta ollenkaan. Se saattaa joko väristä sen mukana tai ei. Sillä ei ole käytännön väliä. Energia rungosta muuttuu osin ääneksi tullessaan reunaan ja osa heijastuu edelleen. Mikäli kieleen joskus menisikin joku heijasteen ripe, niin sen rippeen taajuus on aina sama kuin ennenkin.
 
Minun mielestäni nämä kuvaajat on nimenomaan ne, jotka varmistavat oman mielipiteen tähän asiaan.
 
Todennäköisyys on 50%. Joko se vahvarin ääni korreloi niin odotuksia tai sit ei. Jos mulla olis 10 kitaraa ja viis niistä vastaisi mun odotuksia miltä niiden tulisi kuullostaa, niin helposti pitäisin sitä faktana ja loput 5 kitaraa olis musta vähän viallisia saundiltaan. Ehkä jotain tällaista sykolokiaa..?

FensonGibder: Tossa on lyhyt tiivistelmä: suomalainen raapaisu aiheesta
http://muusikoiden.net/dyn/users/88036.jpg
 
Mutta joo, aika vähän tuntuu aiheesta olevan tutkimuksia. Ne harvat ovat olleet aika yksimielisiä siitä, että jos eroja on, niin ne eivät ole merkittäviä. Kuka tulkitsee sen mitenkin.
 
Mainittakoon tästäkin että tässähän ei sanota että eroja ei ole, vaan että ne ovat äärimmäisen pieniä. Joten taas herä kysymys: millaisista eroista siinä lopulta oli kyse ja miten ne on todettu? Olisin kyllä erittäin kiinnostunut lukemaan miten, millaisella otannalla ja millaisia nuo tulokset sitten olivatkaan. Olen sen verran kriittinen etten ihan usko vain kun kandityössä niin sanotaan ilman näyttöä, en vaikka se tukisi omaa käsitystäni. En siis vänkää nyt vänkäämisen vuoksi, mutta nämä tähän asti esitetyt tutkimukset eivät kyllä vielä vakuuta.. enkä näytä olevan ainoa. Eipä sen puoleen omiakaan näkemystä tukevia tutkimuksia ole ihan vakavasti otettavalla tasolla tehty. Olen tämän säikeen johdosta oikein etsimällä etsinyt oikeasti riittävän huolella, puolueettomasti ja ammattimaisesti tehtyä tutkimusta aiheesta, mutta en ole kyennyt löytämään sellaista mikä tukisi kumpaakaan mielipidettä. Itse olen valmis korjaamaan käsityksiäni jos lyödään riittävät kortit pöytään.
 
Mitä tulee empiirisiin havaintoihin niin olen samaa ja eri mieltä. Olet oikeassa että niihinkään ei saa luottaa liian sokeasti, toisaalta niitä ei saa missään nimessä väheksyä. Jos moni ihminen tekee täsmälleen saman havainnon niin onhan se minusta tarkemman perehtymisen asia.
 
Sen verran olen vuosien saatossa (juuri omien kokemusten kautta) joutunut muokkaamaan käsitystäni että niiden puiden vaikutus ei ole niin ennustettavissa ja selkeää kuin aiemmin luulin. Eli puut kyllä vaikuttavat, mutta se miten ne vaikuttavat vaihtelee välillä aika ronskistikin jopa saman lajin eri palikoiden kesken. Tietyt yleistykset pitänevät löyhästi paikkansa ja niiden mukaan toki kannattaa mennä jos joutuu puita valitsemaan, mutta ihan sokeasti ei kannata olettaa että sitten käytännössä ne puut soivat kuten odottaa.
 
Itse kuunneltuani sokkotestejä tulin siihen tulokseen, että oli niitä eroja tai ei, niin helvetin pieniä olivat. Pelkällä kielen näppäilypaikan muutoksella saa suuremmat erot, saati vaihtamalla mikkivalitsimesta talla/kaulamikin.
 
Millaisilla kuulokkeilla/kaiuttimilla muuten kuuntelit näitä? Minulla on nyt juuri lainassa kaverilta todella hyvät AKG:n kuulokkeet ja ainakin näillä kuulee pieniä mutta selviä eroja esimerkiksi tuossa Acryl VS Ash testissä. Nämäkin olisi ollut todella kiva saada tuubin ulkopuolelta pakkaamattomina kuunneltaviksi.
 
Mitä luulette, miten paljon kaulapuu vaikuttaa kitaran äänenväriin? Väitän että sen kyky vaikuttaa sähkkitaran sointiin noin ylipäätään on jo vähän suurempi kuin rungon.

Mr. Speed: Mutta hänhän on juurikin oikeassa kaikkien esitettyjen tutkimusten mukaan. Muutosta tapahtuu, mutta se on aivan yhtä hyvin hukattavissa.
 
Hän sanoo vain arvelevansa. Hän ei ota kantaa kumpipuoli on oikeassa. Sanoo, että sillä voi olla merkitystä tai sitten ei. 'It depends'

Gabe:
Millaisilla kuulokkeilla/kaiuttimilla muuten kuuntelit näitä? Minulla on nyt juuri lainassa kaverilta todella hyvät AKG:n kuulokkeet ja ainakin näillä kuulee pieniä mutta selviä eroja esimerkiksi tuossa Acryl VS Ash testissä. Nämäkin olisi ollut todella kiva saada tuubin ulkopuolelta pakkaamattomina kuunneltaviksi.
 
Roland RH-200 monitorikuulokkeet. Aikahiljaisetkin äänet kuuluu; tällaisen keski-ikäisen kuulolle hyvin riittää.
 
http://www.rolandus.com/products/rh-200/

Gabe: Mitä luulette, miten paljon kaulapuu vaikuttaa kitaran äänenväriin? Väitän että sen kyky vaikuttaa sähkkitaran sointiin noin ylipäätään on jo vähän suurempi kuin rungon.
 
Mää lähen nyt nukkuu, mutta mun käsittääkseni toi kaula toimii harmonisen värähtelijän vaimentimena. Se syö energiaa kieliltä enemmän kuin talla ja muuttaa sen suuremmalta osalta lämmöksi sekä akustiseksi ääneksi. Ei myöskään palauta kieliin mitään korvin kuultavaa, ja vaikka palauttaisi niin samaa taajuutta sekin on kuin lähtiessä. Eli ei sieltä mitään korkeita harmonioita löydy.
 
Muistakaa vielä, että vaikka teoriassa olisikin mahdollista muuttaa tajuuksia korkeammaksi, niin se vähentäisi silloin suoraan aallon voimakkuutta. Energiaa ei voi tehdä tyhjästä.

FensonGibder: Mää lähen nyt nukkuu, mutta mun käsittääkseni toi kaula toimii harmonisen värähtelijän vaimentimena. Se syö energiaa kieliltä enemmän kuin talla ja muuttaa sen suuremmalta osalta lämmöksi sekä akustiseksi ääneksi. Ei myöskään palauta kieliin mitään korvin kuultavaa, ja vaikka palauttaisi niin samaa taajuutta sekin on kuin lähtiessä. Eli ei sieltä mitään korkeita harmonioita löydy.
 
Muistakaa vielä, että vaikka teoriassa olisikin mahdollista muuttaa tajuuksia korkeammaksi, niin se vähentäisi silloin suoraan aallon voimakkuutta. Energiaa ei voi tehdä tyhjästä.
 
Mä aika pitkään tätä kysymystä mietiskelin, ja omasta mielestäni löysin järjellisen selityksen tähän.
 
Ihan ekana.. Jos mietitte huonosti soivaa kitaraa. Se kitara sillon on jotenkin tosi ohut(niin sanottu body puuttuu soundista), mahdollisesti atakkia ei ole kunnolla tai sustainia. Munsta tää body siinä soundissa on just se tekijä joka kertoo puuosien vaikutuksesta.
 
http://theguitar-blog.com/wp-conten … d_Body_Electric_Guitars_-_Part1.pdf
 
Tutkiskelin kuvia uudemman kerran (huomasin muuten, että mahongissa on käyrien mukaan vähemmän botnea, ja itseasiassa käyrä on todella tasainen, voitto näin empiiristen havaintojen pohjalta :D), ja tajusin. Tuollahan syttyy myös ylä-e:tä näpättäessä alempia kerrannaisia, samaan tapaan kuin ala-e:llä syttyy ylempiä kerrannaisia.
 
Noh.. Jos taajuuden muuttaminen korkeammaksi syö energiaa, niin taajuuden madaltaminenhan vapauttaa sitä. Eli, kitaran ominaissoundi kuuluisi paremmin korkeampia nuotteja soitettaessa, sillä puun oma ominainen resonanssitaajuus olisikin soitettavan nuotin alempi harmoninen kerrannainen, jolloin itse asiassa kielen värähtelyenergiaa ei tarvitsisi hukata siihen. Näin ollen aaltoliikkeen suuntautuessa kiinteässä aineessa joka suuntaan, ja ottaessa aineen epätasaisuudesta kimmokkeita tätä matalampaa kerrannaista palaisi kielelle enemmän kuin mitä sitä oli alun perin.
 
Tätä samaa ajatuskulkua tukee myös se, että mielestäni niissä Strandbergin klipeissä nimenomaan ylä-e:n näpäytyksestä kuuli puissa eroavaisuuksia. Samalla logiikalla tarkasteltuna selviäisi myös se mielenkiintoinen asia, että Toledon tutkimuksessa ylä-e:tä näpäyttämällä kitaramikin poimima signaali oli todella voimakas myös ala- ja alakeskiäänien osalta. Harmittavasti tuota kieltä ei voi verrata mikin ja kitaramikin kesken, koska näköjään siinä osiossa on ylä-e kitaramikillä ja h-kieli huonemikillä :D Käyrä on sama kuin ylemmässä kohdassa.
 
http://www.stormriders.com/guitar/telecaster/guitar_wood.pdf

oksatboys: Ihmisen kuulo on yleensäkin yllättävän tarkka ja harjaantuneet korvat jopa uskomattoman tarkat. Kattellaan josko löytys tähän joku tutkimus tueksi, nyt ei ehdi/jaksa ettiä. Jos kiinnostaa niin Bekesy on ainaski kirjoittanut kirjan "Experiments in hearing", joka saattais jostain kirjastosta löytyä.
 
Tässä olis yksi, jonka postasin jo tohon toiseen ketjuun. Tämä on yksi syy miksi suhtaudun todella skeptisesti näihin "omiin kokemuksiin" mitä tässäkin aiheessa paljon on.
 
Soittimen äänen luotettava arviointi kuuntelun perusteella on vaikeaa, koska kuultavan äänen tuottamiseen vaikuttaa monta tekijää. Jos arvioitavana on useita soittimia, pitää vertailu tehdä samanaikaisesti ja nopeasti, koska ihmisen kuulomuisti on lyhyt, vain joidenkin sekuntien pituinen. Eräs ratkaisu ongelmaan on tehdä vertailu vakioiduissa olosuhteissa tehtyjen äänitteiden perusteella. Soittimen äänentuottotapaa voidaan lisäksi selvittää analysoimalla ääni tietokoneen ja sopivan mittausohjelman avulla.

Tämä oli ote Helsingin Yliopiston musiikkitieteen ja soitinrakentajan(viulu) tutkielmasta.

Työmuisti on muutamia SEKUNTEJA kestävä toiminto, jota tarkkaavaisuusjärjestelmä ohjaa lähinnä näkö- ja KUULOaistimusten alueella.

Wikipediasta

Aiheesta on myös tehty dokumentteja.
 
Laulava Kylätohtori: - sokkovideotestit eivät todista mitään, koska kuten todettua, niillä ei voida erottaa edes kitaraa, vahvistinta tai mitään muutakaan
 
Sokkotestithän ovat ainoita oikeita. Jos eri puulajien tai muuten puiden soinnissa on eroja(joidenkin mielestä erittäin selviä), niin onhan ne myös kuultava, ilman että on tietoa mitä materiaaleja tai puita on käytetty. Muutenhan se menettää täysin merkityksensä mistä se kitara on tehty. Ja nyt tarkoitan vain sointia, ei kestävyyttä, tms.

markkuilari: Sokkotestithän ovat ainoita oikeita. Jos eri puulajien tai muuten puiden soinnissa on eroja(joidenkin mielestä erittäin selviä), niin onhan ne myös kuultava, ilman että on tietoa mitä materiaaleja tai puita on käytetty. Muutenhan se menettää täysin merkityksensä mistä se kitara on tehty. Ja nyt tarkoitan vain sointia, ei kestävyyttä, tms.
 
Jos sokkotestissä pitäisi tunnistaa puut yhdestä klipistä, niin siinä ei ole mitään järkeä. Eihän kukaan tunnista kitaraa tai vahvistintakaan, enkä usko, että kukaan väittää, etteikö niillä olisi merkitystä soundiin.
 
Toisaalta taas jos verrataan kahta näytettä sillä mielellä, että kuuleeko niissä eroja, niin sokkotestissä on järkeä. Siitähän tässä on kysymys. Mutta silloinkin on tärkeää, että ne testipätkät on oikeaoppisesti toteutettu...
 
Ja eikös siitä ole jo yksimielisyys, että se ei ole merkityksetöntä, mistä kitara on tehty. Nyt kinataan vain siitä, että kuuluuko se runko sähköisessä signaalissa äänenvärin muutoksena. Joka tapauksessa sustain ja attack ovat riippuvaisia kitaran rungosta, mikä tekee siitä joka tapauksessa tärkeän ja merkityksekkään...
 
Tämä kaipaisi nyt uusia todisteita tämä juttu. Liikaa toistoa, kun tullaan samojen "todisteiden" kautta samoihin johtopäätöksiin.

Mr. Speed:
Noh.. Jos taajuuden muuttaminen korkeammaksi syö energiaa, niin taajuuden madaltaminenhan vapauttaa sitä. Eli, kitaran ominaissoundi kuuluisi paremmin korkeampia nuotteja soitettaessa, sillä puun oma ominainen resonanssitaajuus olisikin soitettavan nuotin alempi harmoninen kerrannainen, jolloin itse asiassa kielen värähtelyenergiaa ei tarvitsisi hukata siihen. Näin ollen aaltoliikkeen suuntautuessa kiinteässä aineessa joka suuntaan, ja ottaessa aineen epätasaisuudesta kimmokkeita tätä matalampaa kerrannaista palaisi kielelle enemmän kuin mitä sitä oli alun perin.
 
Ihan hyvää pohdintaa. Kuitenkin nämä rungossa olevat energiat ovat niin pienet että vaikka ne menisivät yhdessä jonossa takaisin sinne kieleen, niin ne häviävät kielen aaltokuvioille luokkaa 1/1000. Ne eivät siis voi kuulua enää kielessä.
 
Tuo ero kuullostaa isolta, mutta siinä ei ole kyse kielen akustisesta äänestä vaan mekaanisesta aallonmuodosta. Tästä mekaanisesta äänenmuodosta kieli taas tekee suoraan ilmaan ääniaaltoja jotka ovat vielä samaa tasoa kuin rungon akustinen sointi.
 
Kaksi eri asiaa, energiaaalto kiinteässä aineessa ja ääniaalto ilmassa. Tältä pohjalta kannattaa arvioida uudestaan asiaa.