Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Nyt on varmaan hyvä huomata sellainenkin seikka, että tässä ketjussa ei ole kyse tieteestä pelkästään, vaan ihmisten maailmankuvasta ja sen horjuttamisesta. Se mitä me pidämme totena tai epätotena ei perustu pelkästään tieteellisesti osoitettuihin faktoihin. Mukana on aina arkihavainnot ja niiden sovittaminen arvoihin lisäksi poliittiset tai taloudelliset intressit. Lisäksi mukaan tulee sosiaaliset ulottuvuudet kuten kunnia, häpeä, valta, arvostus, etc. Pointtini on, että et voi vaatia ihmisiä perääntymään näkemyksissään pelkästään tieteellisiin faktoihin vetoamalla. Samalla pitää mahdollistaa se, että hän voi muuttaa kantaansa menettämättä kasvojaan.
 
Taloudellisilla intresseillä tarkoitan sitä, että jos ihminen on esimerkiksi investoinut merkittävästi vaikkapa äänipuuhun, niin hän on myös vähintään yhtä merkittävästi sitoutunut ajatukseen, että puulla on vaikutusta ääneen. Tähän liittyy sekä sosiaalisen häpeän mahdollisuus (onko minua kusetettu)...
 
Edellisellä sivulla hallu kirjoittaa kyllä asiaa! Huomasiko kukaan muu?

hollstro: Bassopuolella testattiin kolme saman soitinrakentajan identtistä bassoa eri runkopuilla ja jokainen kuuli eron. Osa pystyi nimeämään puutkin oikein. Mitäs tähän pitää tieteen nimissä todeta?
 
Tuurilla terästä?
 
Tässä papan linkittämäss telesokkotestissä (joka ei ollut oikea sokkotesti, koska soittaja sai hiplata runkoa ja osia, joista monista arvaa jo tarkemman tyyppimallinkin)
 
"Merkkikään ei ole laadun tae, Jakoila rankkasi muun muassa Falconin ja Yamahan Mike Stern -mallin Yhdysvalloissa tehtyä Fenderin Custom Telecasteria korkeammalle. Hinnasta ei näköjään voi vielä paljoa päätellä.
 
Pacifica ja falcon menivät jenkkifenkun ohi.. Johtui varmaan puista?

BigPapa: Testikokonaisuuteen sisältyi sähköinen sointi.
 
Inklusiivisesti, ei eksklusiivisesti, eli periaatteessa jää epämääräiseksi kummasta puhutaan (faktana). Tosin koska sitä vaikutusta ei sähköisessä saundissa voi kuulla, niin jäljelle jää akustinen sointi.

Tässä sivusta ihmetellyt. Mikä järki tässä k i r j o i t u s t y y l i s s ä on? Näyttää tyhmältä.

FensonGibder: Tuurilla terästä?
 
Tässä papan linkittämäss telesokkotestissä (joka ei ollut oikea sokkotesti, koska soittaja sai hiplata runkoa ja osia, joista monista arvaa jo tarkemman tyyppimallinkin)
 
"Yamahan Mike Stern -malli"
 
Pacifica ja falcon menivät jenkkifenkun ohi.. Johtui varmaan puista?
 
Tostahan sen voi lukea, että miksi, niin ei tarvitse arvailla. Eikä toi Stern Pahvisika ole sieltä halvimmasta päästä Yamahoita, muistaakseni.
 
2. Yamaha Pacifica, Mike Stern 1511 -malli
 
Tässä on hyvä balanssi, kaikki mikkiasennot toimivat. Hyvien soolomikkien kirkkautta ei tästäkään vielä löydy, mutta balanssi on jo paljon äskeistä parempi. Telessähän on olennaista, että kaikki mikkiasennot saadaan toimimaan samoilla vahvistinsäädöillä. Tämä voi muodostua myös ongelmaksi. Tämä toimisi hyvin bluesin soittossa, sillä soittimesta irtoaa kunnollinen Buchanan-soundi. Kun styrkkarilla soittaa vähän kovempaa, niin on hyvät eväät sen tapaiseen perusjuttuun. Tykkään myös siitä, että tämä on äskeistä selvästi kevyempi. Vanhat Telet ovat näin kevyitä. Klangikin on hyvä, siitä puuttuu 60-luvun Telen liian kirkas ja selvä soundi. Tämä on helvetin hyvä. Se oli Yamaha Pacifica, Mike Stern -malli. Sternillähän oli Gattonin vanha Tele, johon se viritti omia systeemejään. Niiden fiilisten mukaan se on varmaan tämänkin teettänyt omaksi nimikkokitarakseen. Omaan makuuni kaula voisi olla vieläkin leveämpi. Ylämikin istutus ei ole hirveän siisti, tämä näyttää siltä kuin se olisi kotona tehty. Ulkonäkö ei muutenkaan ole kauhean klassinen. Ahaa, siinä on kaksikelainen Duncanin mikki nehän tehdään 50-luvun stailiin! Heti huomaa, että tämä on tehty soittajalle, joka käyttää kaikkia mikkiasentoja. Tämä on allaround-skitta, ei mikään kantrikitara.
 
8. Falcon
 
Tässä on näistä kitaroista paras 60-luvun Telesoundi. Helvetin hyväsoundiset mikit! Kaulamikki on tosin ihan hukassa, mutta kun sitä pikkaisen nostaa, niin kaikki mikkiasennot toimivat moitteettomasti. Tuossa reliikissä oli 50-luvun kompressoitu Telesoundi, tämän soundi on puhtaampi ja metallisempi. Tässä on pakko olla vaahterakaula, ei ole ruusupuuta. Middlepotkua on mukavasti, pienellä trimmauksella hyvä peli. Tämän kaula on aikalailla samanlainen kuin Relicissä, ei vaan ihan niin paksu. Relic oli myös fyysisesti miellyttävämpi. Se on korealainen Falcon, hinta 1900 markkaa. Jumalauta! Jos katsotaan hinta/laatu-suhdetta, niin tämä on ylivoimaisesti paras. Jos nuori soittaja haluaa kunnollisen Telecastersoundin, eikä ole liikaa rahaa, niin tämä on hyvä hankinta. Ihan totta! Joka jätkällä pitäisi olla yksi tällainen. Jos menet studiokeikalle tämän kanssa, niin ei kukaan tule sanomaan, ettei tossa ole Telecastersoundia. Helvetin hyvä skitta ja hyvät soundit; jokaisessa mikissä on hyvä soundi. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä mikit ovat peräisin; onkohan nekin tehty Koreassa?

hallu:. Pointtini on, että et voi vaatia ihmisiä perääntymään näkemyksissään pelkästään tieteellisiin faktoihin vetoamalla. Samalla pitää mahdollistaa se, että hän voi muuttaa kantaansa menettämättä kasvojaan.
 
Jos ihminen sitoutuu vaikkapa noinkin vahvasti kuin kuvasin, johonkin ajatukseen. Niin tieteellisellä tutkimuksella ei ole mahdollista kääntää hänen päätään.
...Kristinusko...
 
Hyvää kirjoitusta. Mutta suurikin muutos voi tapahtua nopeasti; esim. mihin katosivat 1989 kaikki suomen miljoona kommunistia? Nuo ihmiset jotka tiesivät tarkalleen mikä on heille ja varsinkin muille hyväksi. Eipä ole takavaloja näkynyt..
 
Samoin kristinusko on vähentynyt todella nopeasti suomessa, usko yliluonnolliseen, Raamatun esittämään, Jumalaan vieläkin nopeammin.
 
Tieto on näissä muutoksissa avain asemassa - koulut, opistot, avoimet foorumit, joissa ei ole yhtä kahlitsevaa voimaa.
 
Juuri tieto muuttaa minunkin koko elämän aikana karttuneita luuloja lähes päivittäin. Esimerkiksi ihmiset luulivat yleisesti aikaisemmin, että tupakka ei ole haitallista, tai se on jopa terveellistä. Tai että pieni ylinopeus ei haittaa ketään. Tai että näärännäpyt voi loitsia pois..
 
Näitähän on loputtomasti. Ilman koulutusjärjestelmää emme makoilisi nyt pädien kanssa sängyssä, vaan ylipapin toimesta purisimme alttarilla kukon pään irti.

JaaGeRMaisTeR: Tässä sivusta ihmetellyt. Mikä järki tässä k i r j o i t u s t y y l i s s ä on? Näyttää tyhmältä.
 
Toiset tykkää farkkutakista, toiset n a h a s t a.

mpekkanen: Laitan tämän vielä uudestaan.
 
Laita vaikka 60-kertaa..
 
Se vaimentumisen osuus vaikuttaa vain kielen nopeuteen ajan funktiona, ei muuta aaltokuvioita eikä taajuuksia.
 
Et vain ymmärrä, siksi jankkaat. Lue asiasta.

hallu: Nyt on varmaan hyvä huomata sellainenkin seikka, että tässä ketjussa ei ole kyse tieteestä pelkästään, vaan ihmisten maailmankuvasta ja sen horjuttamisesta. Se mitä me pidämme totena tai epätotena ei perustu pelkästään tieteellisesti osoitettuihin faktoihin. Mukana on aina arkihavainnot ja niiden sovittaminen arvoihin lisäksi poliittiset tai taloudelliset intressit. Lisäksi mukaan tulee sosiaaliset ulottuvuudet kuten kunnia, häpeä, valta, arvostus, etc. Pointtini on, että et voi vaatia ihmisiä perääntymään näkemyksissään pelkästään tieteellisiin faktoihin vetoamalla. Samalla pitää mahdollistaa se, että hän voi muuttaa kantaansa menettämättä kasvojaan.
 
Taloudellisilla intresseillä tarkoitan sitä, että jos ihminen on esimerkiksi investoinut merkittävästi vaikkapa äänipuuhun, niin hän on myös vähintään yhtä merkittävästi sitoutunut ajatukseen, että puulla on vaikutusta ääneen. Tähän liittyy sekä sosiaalisen häpeän mahdollisuus (onko minua kusetettu) maailma on puolillaan esimerkkejä siitä miten selvän petoksenkaan uhrit eivät halua ilmoittaa rikoksesta pelkästään uhriksi joutumisen häpeän vuoksi. Lisäksi on taloudellinen intressi eli oman sijoituksen jälleenmyyntiarvo on sidoksissa siihen että myös muut uskovat siihen laajemminkin.
 
Jos ihminen sitoutuu vaikkapa noinkin vahvasti kuin kuvasin, johonkin ajatukseen. Niin tieteellisellä tutkimuksella ei ole mahdollista kääntää hänen päätään. Tiedehän ei lähtökohtaisesti ota kovin helposti kantaa oikein mihinkään muuhun kuin siihen, voidaanko jokin asia mitata vai ei. Sen vuoksi aika helposti voidaan vahvimmatkin tieteelliset näytöt kuitata tutkimusmenetelmiä kyseenalaistamalla. Oikeataan tässä maailmassa mikään asia ei ole edennyt pelkästään tieteellisen näytön voimalla. Hyvä esimerkki on vaikkapa tämä paljon puhuttu imastonmuutos joka jäi pienen huolestuneen tutkijapiirin horinaksi niin pitkäksi aikaa, kunnes siitä löydettiin riittävän vahva taloudellinen intressi joka siivitti sen ennen näkemättömään lentoon. Nykyään ilmastonmuutosbusineksessa pyörii isot rahat ja sen kokonaisbusineksen arvoksi lasketaan vissiin jo tuhansia miljardeja ja nämä ilmastonmuutostutkijat ajelee ferrarilla marmoripalatsiinsa leetimaan ennusteita tietäen, että saavat sitä enemmän rahoitusta mitä synkempiä ennusteita onnistuvat luomaan.
 
Toinen esimerkki liittyy moraaliin, etiikkaan ja uskontoon. Kristinusko perusti koko oppinsa Aristoteleen maailmankuvan varaan. Kun havaintoihin perustuva kokeellinen tiede alkoi yleistyä 1600 luvulla ensimmäisenä juurikin fysiikan alalla, niin katolinen kirkko keskittyi polttamaan tieteentekijöitä roviolla ja kiistämään koko homman (onko heliosentristä maailmankuvaa vieläkään hyväksytty vatikaanissa?). Se osaltaan johti kirkon jakautumiseen eli protestantit ajattelivat, että uskonnonkin pitää perustua tai ainakin sopeutua havainnoin vahvistettuun todellisuuteen ja syntyi uskontotiede ja uskonto luopui kokonaisvaltaisesta maailmanselityksestä ja lähti hakemaan yhteiskunnassa uudenlaista eettismoraalista roolia.
 
Tuo edellä mainittu löpinä on tietenkin tähän ketjuun aikamoista offtopikkia, mutta myös muistutus siitä minkälaisten voimien kanssa kamppailemme. Ja meidän kaikkien on pidettävä hyvän väittelyn periaatteet kristallinkirkkaina mielessä. Eli päämäärä on oltava totuuden löytäminen eikä vastapuolen nujertaminen tai taivutteleminen omalle kannalle. Siksi kaikki haukkuminen ilkkuminen ja muu matalaotsaisuus ei ole mistään kotoisin (enkä väitä että sinä olisit siihen erityisesti syyllistynyt enempää kuin muutkaan). Tämä ketju on vain paikoitellen mennyt ihan mauttomuuksiinkin.
 
Totta kai jokainen täysjärkinen ihminen tekee johtopäätökset ja muodostaa mielipiteensä tästä juuri tieteellisen todistuksen perusteella. Mutta se vaatisi, että tieteellinen todiste olisi riittävän uskottava. Näitä yksinkertaistettuja opiskelijatöitä on turha sekoittaa tieteelliseen tutkimukseen. Tai jos on eri mieltä, niin kannattaa vähän perehtyä, mitä se tieteellinen tutkimus oikeasti on. Tosiasiassahan tätä asiaa ei ole todistettu tieteellisesti yhtään mihinkään suuntaan, joten siinä mielessä on turha höpistä mistään tieteellisistä tutkimuksista. Tai varsinkaan vaatia ketään muuttamaan mieltään omiin kuviteltuihin perusteisiin vedoten, joilla ei ole minkään laista tieteellistä todistusarvoa.
 
Vaikea uskoa, että tämä kenenkään maailmankuvaa horjuttaisi. Siitähän on kuitenkin konsensus, että ne puut vaikuttavat ja ovat merkittävä tekijä kitaran hyvyydessä. Ainut kiista on siitä, että kuuluuko se rungon värinä vahvistetussa äänessä. Eli olipa lopputulos kumpi tahansa, se runko ja sen materiaali on edelleen yhtä tärkeä osa kitaraa kuin ennenkin.

Hei vaan taas kaikki urheilun ystävät!
 
Otinpa asiakseni äänittää muutaman klipin lisää. Kitarat on samat, järjestys on sama, soundin vaihdoin vähän rokimmaksi.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/xhibit1a.mp3
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/xhibit2a.mp3
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/xhibit3a.mp3
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/xhibit4a.mp3

Karvamammutti: Hei vaan taas kaikki urheilun ystävät!
 
Samalta ne kaikki edelleen kuulostavat, kolmannessa on vähän tehottomampi mikki.

FensonGibder: Laita vaikka 60-kertaa..
 
Se vaimentumisen osuus vaikuttaa vain kielen nopeuteen ajan funktiona, ei muuta aaltokuvioita eikä taajuuksia.
 
Et vain ymmärrä, siksi jankkaat. Lue asiasta.
 
Et ole kertaakaan vastannut siihen mitä olen kysynyt.
 
1.Onko sinusta aivan sama onko kitaran sustain pitkä tai lyhyt kun itse ostat kitaraa?
2.Eikö sustain ole mielestäsi ihan keskeinen asia kun puhutaan kitarasta ja siitä millainen se on käytössä?
 
Ketjun aihe on edelleen tämä MIM vs. MIA Fenderit.
 
Olet jo myöntänyt, että myös kaula ja runko, muiden osien kanssa vaikuttaa sustainiin. Eli siihen kuinka kauan kitara soi myös sähköisesti, ilman mitään kompressori/sustainer pedaaleja. Vaikka taajuudet&aaltokuviot eivät muutu niin itselle ei ole edelleenkään sama soiko kitara 5 vai 15 sekunttia.
 
Voisit vaikka vastata näihin kahteen kysymykseen.

73nd3r: Fender American Telecaster, jossa oli paremmat puut joiden resonanssi välittyi kieliin, toisin kuin tuossa MIMissä. Eiku...
BigPapa: Missä tässä noin sanotaan?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=226860
Ks. erityisesti sivut 1 - ääretön.

Laulava Kylätohtori: Totta kai jokainen täysjärkinen ihminen tekee johtopäätökset ja muodostaa mielipiteensä tästä juuri tieteellisen todistuksen perusteella.
 
missä ne tieteelliset todisteet on sinun mielipiteeseesi tueksi? Olethan täysjärkinen ja muodostanut mielipiteesi juuri tieteellisen todistuksen perusteella.
 
Aikaisemmin kyllä puhuitte jostain empiirisistä kokemuksista - ja jokainen puukorvakin sen kuulee..
 
Laitatko sen linkin: Puukorva's perceptive mechanical waves in string type harmonic resonator systems study in light of coupled systems of different body materials, tai jotain vastaavaa.
 
Jotain missä on laskuja ja yhtälöitä - ne on yleensä tehnyt joku joka osaa välttää tutkimuksen perusmokat.

FensonGibder: Se vaimentumisen osuus vaikuttaa vain kielen nopeuteen ajan funktiona, ei muuta aaltokuvioita eikä taajuuksia.
 
Sähkökitara siis absorboi vain energiaa ei taajuuksia?

mpekkanen:
1.Onko sinusta aivan sama onko kitaran sustain pitkä tai lyhyt kun itse ostat kitaraa?
2.Eikö sustain ole mielestäsi ihan keskeinen asia kun puhutaan kitarasta ja siitä millainen se on käytössä?
 
Voisit vaikka vastata näihin kahteen kysymykseen.
 
vastaan, jos vastaat kysymykseen onko pitkä vai lyhyt sustain hyvä?

"mpekkanen:
1.Onko sinusta aivan sama onko kitaran sustain pitkä tai lyhyt kun itse ostat kitaraa?
2.Eikö sustain ole mielestäsi ihan keskeinen asia kun puhutaan kitarasta ja siitä millainen se on käytössä?

Voisit vaikka vastata näihin kahteen kysymykseen."
 
Et edelleenkään vastaa näihin.

FensonGibder: vastaan, jos vastaat kysymykseen onko pitkä vai lyhyt sustain hyvä?
 
Tiedät kai vanhan kirvesmiesten sanonnan: pitkän aina lyhentää, vaan lyhennäppäs pitkä!

BigPapa: Sähkökitara siis absorboi vain energiaa ei taajuuksia?
 
Energiassa on taajuus ja amplitudi. Ilman toista ei ole toista.
 
Vähän niinkuin auton liike-energiassa on massa ja nopeus.
 
Jos on sama amplitudi, niin
suuri taajuus = suuri energia ja
pieni taajuus = pieni energia.