| Aihe: Suomeksi laulaminen | 1 |
|---|
|
Olen tähän asti laulanut pääasiassa englanniksi niin bändissä kuin laulutunneilla. Liityin kuitenkin uuteen bändiin hiljattain ja päätimme alkaa tekemään suomenkielistä musiikkia.
Suomeksi laulaminen on asettanut minuta aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Ääni väsyy nopeasti, epävireisyys lisääntyy radikaalisti (varsinkin alaspäin tultaessa) ääniala kaventuu merkittävästi (varsinkin yläpäästä) ja tekniikkakin tuntuu katoavan.
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia tai tietoa mistä tämä voisi johtua? Entä kuinka tätä voisi harjoittaa? | |
Enemmän iitä, äätä ja oota ja uuta. Vaikeita vokaaleja. Enemmän konsonantteja, vähemmän diftongeja mitä mongertaen voi vedellä sellasia puolentoista minsan fraaseja like no big thang.
Treeniä vaan. Keskity pehmentämään konsonantteja niin ettei ne katkase fraaseja niin usein. Se "nollaus" jojottaa kurkunpäätä ja saa sut väsähtään.
Disclaimer: Pidätän oikeudet puhua paskaa ja huudella mitä sattuu mihin sattuu tietämättä mistään mitään. | |
Vielä vuoden (enemmän ja vähemmän aktiivisen) harjoittelunkin jälkeen Suomeksi laulaminen on vaikeaa.
Erityisesti ongelma taitaa olla "ns" etisyyden löytyminen. Suomea puhutaan (tai ainakin minä puhun) aika takaa ja laulussa ääni jääkin helposti puheentyyliseksi, jolloinetisyys jää puuttumaan. Tämä johtaa varsinkin korkeammissa kohdissa (erityisesti rintarekisterin yläpäässä) puristusta, painetta, epävireisyyttä ja sitä kautta vivtusta.
Onko kenelläkään ajatuksia kuinka "etisyyttä" voisi harjoitella. Erityisesti suomenkielessä. | |
Eka kynä kielen alle, vokaaliskaaloja läpi kaikilla vokaaleilla niin että kieli tulee ulos just sen verran että kynä mahtuu sen alle.
Sitten kynä hampaiden väliin ja sama, koeta pitää ääni kynän yläpuolella.
Sitten avaa suu horisontaalisuunnassa ammolleen, pidä kädellä kynää ylähampaissa kiinni (niinkuin tossa hampaidenväliharjoituksessa) ja sama.
Testaappa. :)
Disclaimer: Pidätän oikeudet puhua paskaa ja huudella mitä sattuu mihin sattuu tietämättä mistään mitään. | |
Khassera: Treeniä vaan. Keskity pehmentämään konsonantteja niin ettei ne katkase fraaseja niin usein. Se "nollaus" jojottaa kurkunpäätä ja saa sut väsähtään.
Joo, itsellä oli myös opettelun paikka, kun aiemmin 99% kaikesta laulamastani musasta oli Lontooksi. Suomen kielen kirous nimenmaan ovat "liian kovat" konsonantit.
Jos bändissä on mahdollisuus vetää stemmoja, niin ottaa välillä taustalaulajan roolin ja oikein eritoten pyrkii välttämään konsonattien selvää lausumista - antaa pääsolistin tuottaa ne ja itse ottaa ne tosi kevyesti, jos "ollenkaan". Yleensä näin onkin hyvä, sillä jos kaikki laulajat tuuttaavat esim. t- tai k-kirjaimen yhtä suurella intonattiolla, niin kuulostaa aika rajulta, yleensä. Näin ainakin omalla kohdalla on treenantunut tuo konsonanttien keventäminen päälaulussakin hyvin :) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
