Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: Tuossa sanottiin että rungon vaikutus on pieni, siinä ei sanottu että rungon vaikutus on täysin olematon.
 
Ei siinä lue pieni. Siinä lukee häviävän pieni.
 
Häviävän pieni.
 
Se lienee tarkoittavan enemmänkin olematonta, kuin selkeästi erotettavissa olevaa, eikö?

FensonGibder: Ööh, tää oli siis H.E.K.An löytämä juttu netin syövereistä, jolle en oikein lämmennyt minäkään.. Kiva kuin yhdyit mielipiteeseen!
 
Mun linkit aukeaa kyllä :)
 
Hmm, tuossa siis oli tutkittu kolmessa eri tilanteessa äänen spektrogrammia ja pyritty löytämään mahdollisia kaularakenteen aiheuttamia eroja. Näitä löydettiin, eli eri rakenneratkaisuilla soitetun sävelen taajuusjakauma vaihteli.
 
fensonGibder, miten tämän tutkimuksen luotettavuus eroaa sinun julkaisemasta? Älä sekoita soittajakyselyä tähän, koska se ei liity tähän äänensävyn tutkimiseen. Siinä pyrittiin hakemaan eri kysymykseen täysin subjektiivista kannanottoa (tämä siis muillekiin tiedoksi, tämä kysely ei ollut linkittämäni jutun tutkimusmetodi, vaikka jotkut täällä lapsellisesti antavatkin näin ymmärtää).

h.e.k.a: Hmm, tuossa siis oli tutkittu kolmessa eri tilanteessa äänen spektrogrammia ja pyritty löytämään mahdollisia kaularakenteen aiheuttamia eroja. Näitä löydettiin, eli eri rakenneratkaisuilla soitetun sävelen taajuusjakauma vaihteli.
 
fensonGibder, miten tämän tutkimuksen luotettavuus eroaa sinun julkaisemasta? Älä sekoita soittajakyselyä tähän, koska se ei liity tähän äänensävyn tutkimiseen. Siinä pyrittiin hakemaan eri kysymykseen täysin subjektiivista kannanottoa (tämä siis muillekiin tiedoksi, tämä kysely ei ollut linkittämäni jutun tutkimusmetodi, vaikka jotkut täällä lapsellisti antavatkin ymmärtää).
 
Tässä soittajia pyydettiin luomaan oma järjestyksensä paremmuusjärjestyksestä ja keskustelemaan asiasta muiden ammattilaisten kesken. Energiansiirtoja myös mitattiin eri osien välillä, mutta niistä ei tehty mitään erikoisempia johtopäätöksiä. Eli tyyliin: kun laitetaan kilo lakua suuhun, niin paljonko tulee kakkaa tuloksena eri henkilöillä. Lue linkittämäsi teksti niin ymmärrät.
 
Siinä vain vertailtiin set-neck vaihtoehtoja ja pyrittiin mittaamalla selvittämään mistä niiden ratkaisujen empiiriset arviot voisivat johtua.
 
Todellinen player's testi.

h.e.k.a: Hmm, tuossa siis oli tutkittu kolmessa eri tilanteessa äänen spektrogrammia ja pyritty löytämään mahdollisia kaularakenteen aiheuttamia eroja. Näitä löydettiin, eli eri rakenneratkaisuilla soitetun sävelen taajuusjakauma vaihteli.
 
Tai oikeastaan ei, jos lainaa tutkimuksesta myös vaikka tämmöstä:
 
"But some notes showed the opposite behaviour: a high conductance value could lead to no high damping of the fundamental frequency at all. And notes were also found to have abnormal spectrograms even if the neck conductance at the point where the note was played did not show any peak."
"when the driving-point neck-conductance measured at the string/guitar coupling point is high at the frequency of the note, an unusual damping of the fundamental frequency is visible on the spectrogram. We nevertheless found a non-neglectible number of exceptions to that"

FensonGibder: Energiansiirtoja myös mitattiin eri osien välillä, mutta niistä ei tehty mitään erikoisempia johtopäätöksiä. Lue linkittämäsi teksti niin ymmärrät.
 
Siinä vain vertailtiin set-neck vaihtoehtoja ja pyrittiin mittaamalla selvittämään mistä niiden ratkaisujen empiiriset arviot voisivat johtua.
 
Todellinen player's testi.
 
Tuon tutkimuksen tavoitteena ei tosiaan ollut mitata tässä keskustelussa pohdittua asiaa, mutta siinä tehtiin vastaavia mittauksia kuin siinä toisessa linkittämässäsi tutkimuksessa. Minä olen toisin sanoen poiminut tästä yksittäisen mittauksen ja siinä ilmenneitä tuloksia (mm. spektrogrammit), joiden perusteella äänenväri joissain tilanteissa muuttuu. Kuten jo aiemmin mainitsin, en ota kantaa tuon tutkimuksen pääaiheeseen tai sen toteutukseen.
 
Tavoitteeni: olet kivenkovaa väittänyt, ettei kitaran rakenteella (sis. materiaalivalinnat) ole mitään merkitystä äänenväriin (lue: soundiin), ja tätä olet perustellut voimakkaasti yksittäisen tutkimuksen tuloksella. Pyrin ainoastaan tuomaan esiin, että VASTAAVALLA tutkimusmetodiikalla on todettu myös eroja äänenvärissä. Ei, tutkimus ei ole tosiaan tuota pääasiallisesti tutkinut, mutta tällä ei ole tässä kohtaa merkitystä. Jos mielestäsi tuon linkittämäni tutkimuksen mittaustapa tai muu aiheuttaa sellaista virhettä, että siihen ei voi luottaa samalla tavalla kuin linkittämääsi tutkimukseen, niin kuulisin tästä mieluusti joitain perusteita.

Hienoa että olette vielä jaksaneet! Valitettavasti jouduin pitämään muutaman tunnin tauon lukemisesta kun hyppäsi bad case of elämä niskaan mutta sain suurta nautintoa kun oli monta sivua ilmestynyt uutta tekstiä.
 
Kun kerran näihin tosielämän tapahtumiinkin jo päästiin niin tuon taas ja jälleen kerran esiin oman esimerkkini. Vilpittömät pahoitteluni niille muusinetin jäsenille jotka ovat tämän saman empiirisen kokeilun todistaneet jo ehkä kymmenessä threadissa jossa asiaa on käsitelty. Eli:
 
todellakin haluaisin uskoa että niillä puilla on merkitystä. Siis oikeasti. Itsellänikin on suunnitelmissa alkaa toden teolla kitaroita pakertelemaan, ja olisihan se hienoa että koko "pohja" rakentuisi sille puulle. Mutta valitettavasti omat mieltymykseni ovat enemmän tuonne hevimetelin puoleen, pienillä blues-vivahteilla, ja omien kokemusteni mukaan silloin ei ole merkitystä kuin sustainilla, soitettavuudella ja mikeillä. Tämä on puhtaasti makuasia ja eri musiikkikuntien kannattajilla muutenkin täysin eri tilanne esmes kamojen suhteen joten älkööt nyt kukaan tulko sanomaan tästä täysin subjektiivisesta kirjoituksesta että laukoisin jotain absoluuttisia olevinaan-totuuksia *wink wink*
 
Ensimmäinen seiskani oli uutena Puolasta tilattu Mayones 7, ehkä tunnette merkin. Joka tapauksessa täysin moitteetonta ja kehuttua käsityötä eikä varmaan puiden laadussakaan oltu pihistelty. Body mahonkia, kansi vaahteraa, kaula mahonkia. 25,5" skaalalla. Ja hitto kun se olikin upealta kuulostava soitin, juurikin sellainen 12-vuotiaan viskin tummuus ja savuisuus. Ei mikään voimakassointinen mutta tumma ja pehmeä. Vaan nuori ja innokas kun olin ja kärsin juuri Dimebag-vaiheesta, siihen piti pakostakin saada EMG:n aktiivimikit (707:t) jo tilausvaiheessa.
 
Jossain vaiheessa sitten ostin hätävaraseiskaksi Schecterin Omenin kun halvalla sain (300€) joka kuulosti juuri päinvastaiselta tuon Mayonesin kanssa. 26,5"-skaala, kroppa taitaa olla leppää, kaula vaahteraa, eikä erillisiä kansia tahi mitään. Jumalattoman heleä ja kirkas sointi. Joka tapauksessa aivan kaikkea mitä Mayones EI ollut.
 
Seuraavassa vaiheessa halusin parannella Mayonesia ja ostin siihen BKP:n Aftermathit ja vaihdoin EMG:t Schecteriin. Voin sanoa että pettymyksen taso oli melkoinen kun EMG:t olivat Schecterissä ja se kuulosti juttiinsa samalta kuin mitä Mayones oli kuulostanut noin tunti sitten. Olin siis käytännössä maksanut yli 1700€ ilmasta jos soundillisesti puhutaan? Mojo ja tuntuma yleensäkin Mayonesille tietysti 100-0, mutta soundin puolesta - WTF. Sitten laitoin Aftermathit kiinni Mayonesiin mutta en voinut niiden kanssa elää. Soittotyylini kun on hiplailua niin ei niin dynaamisilla mikeillä tahtonut saada kuin turhauttavia "plonk"-äännähdyksiä ulos. Joten, Mayones jäi pitkäksi aikaa kokonaan käyttämättä ja Schecteristä tuli käyttökitara.
 
Sittemmin olen siirtynyt Ibanezeihin täyspäiväisesti. Muitakin löytyy, monen hintaista, mutta periaatteena edellämainitusta tarinasta opikseni (ja nokkiini) ottaneena se, että ovh ei saa ylittää kahta tonnia uutena. Otetaan nyt kuitenkin vielä toinen esimerkki ja tällä kertaa ibanezien puolelta: tulin ensimmäiseksi ostaneeksi premium-sarjalaisen (noin 800€) joka oli aivan hirvittävä susi. Kaula vaati viikon työn jotta sain sen toimimaan mieluisasti. Enkä tiedä mistä termiittikeosta olivat bodyn löytäneet, mutta hihnatappi tuli noin viikon kotisoittelun jälkeen ulos sahanpurun saattelemana. Tämän lisäksi mikkejä vaihdettaessa yksi ruuvi huljahti takakannesta läpi, kovimman vastuksen tarjosi noin parimillinen maali-lakkakerros. Ja se soundi... Tsiisus... Ihan kuin vaahtomuovia olisi kielten ja kaulan välissä. Vaihdoin siihen kuitenkin DiMarzion CL-LF-kombon, ja olin tonaalisessa taivaassa. Mahtava ärjyntä ja puraisu, jopa pelkällä hipelöinnillä.
 
Verrataan tuota sitten Prestige-sarjalaiseeni. Ovathan ne viimeistelyltään ihan eri keppejä. Prestige ei tarvinnut viikkojen töitä eikä se lohkeillut mistään. Muutaman tunnin kaulan ja tallan säädöillä olin samassa pisteessä kuin edellä mainitun premiumin kanssa. Sointi on kuitenkin hyvin samankaltainen. Mikeiksi SD:n Distortion tallaan ja Sentient kaulaan. Hjelwetin hyvä, mutta ei silti yhtä hyvä kuin Premiumini, tietynlainen räkäisyys, monipuolisuus ja miellyttävä piikki keskialueessa puuttuu.
 
Loppukaneettina tähän esimerkkiin: ihmiset ovat puolestani vapaita olemaan täysin haluamaansa mieltä puista. Toiset halailevat, toiset sahailevat. Mulle käytetty puu on kuitenkin se yksi niistä vähiten merkitsevistä asioista kitaraa ostettaessa. Ensimmäisinä kokeilen miten se istuu syliin ja käteen. Sitten tulee estetiikka. Sitten hinta. Tämän jälkeen sustain. Kaiken muun saan säädettyä itse ja mikkien valinnalla määrään miltä se kuulostaa. Toki tilanne on varmasti ja edelleen täysin eri jos EI puhuta hiplailumetallista.
 
Asiasta vielä kolmanteen, olen sitä mieltä että puut vaikuttavat kyllä sointiin. Sillä vaikka kieli on värähtelijä kahden pisteen välillä, itse kitara tarjoaa se "telineen". Vaikka kaiken järjen mukaan noiden kahden värähtelypisteen ulkopuolisilla tekijöillä on häviävän pieni merkitys, ei voi kiistää etteikö sitä merkitystä olisi olemassa. Vaan, jos tuo värähtely (sanotaan nyt että korvin kuultu ero jaettuna sillä suhteellisella satasella) viedään mikkien läpi, erilaisia johtoja pitkin pedaalilautaan buffereineen kaikkineen (mahtaako täällä olla itseni lisäksi muita joilla on vain muutama tai ei yhtään pedaaleita ennen vahvistinta käytössä) josta sitten johtoja pitkin etuseen josta matka vielä jatkuu ehkä luupin kautta päättäriin ja taas piuhoja pitkin elementtiin, josta se soundi mikitetään mikseriin ja ajetaan pa-kamoihin jotka huutavat niin lujaa ettei kukaan yleisössä saa bändistä mitään selvää... Huoh...
 
Joten, tohtori hyvä, ylempään liittyen, eikös tuossa ala tulemaan selville sanan "merkityksetön" varsinainen merkitys? Ja jos mietitään että tieteellisen testin tulos on määritelty merkityksettömäksi niin millä muutoin se kirjattaisiin, suhdelukuna? Sekin on luettavissa kaavioista, nähdäkseni. Voihan tuota lopputulosta yrittää väännellä ja vääristellä muotoseikkojen avulla mihin tahansa suuntaan, mutta fakta on se, että vaikka akustisen äänen erot ovatkin selvästi todennettavissa, vaikutus vahvistettuun ("sähköistettyyn") ääneen on jotain luokkaa sadasosa siitä. Ja kun otetaan huomioon aikaisempi kappale, sadasosa korvin kuullusta akustisesta soundierosta vaikka bändin kanssa soitettaessa on luokkaa nada. Merkityksellisen ääretön merkityksemättömyys. Luulisi että tohtorismies ymmärtäisi näin perusteellisen pyhän yksinkertaisuuden.

h.e.k.a: Tuon tutkimuksen tavoitteena ei tosiaan ollut mitata tässä keskustelussa pohdittua asiaa, mutta siinä tehtiin vastaavia mittauksia kuin siinä toisessa linkittämässäsi tutkimuksessa. Minä olen toisin sanoen poiminut tästä yksittäisen mittauksen ja siinä ilmenneitä tuloksia (mm. spektrogrammit), joiden perusteella äänenväri joissain tilanteissa muuttuu. Kuten jo aiemmin mainitsin, en ota kantaa tuon tutkimuksen pääaiheeseen tai sen toteutukseen.
 
Tavoitteeni: olet kivenkovaa väittänyt, ettei kitaran rakenteella (sis. materiaalivalinnat) ole mitään merkitystä äänenväriin (lue: soundiin), ja tätä olet perustellut voimakkaasti yksittäisen tutkimuksen tuloksella. Pyrin ainoastaan tuomaan esiin, että VASTAAVALLA tutkimusmetodiikalla on todettu myös eroja äänenvärissä. Ei, tutkimus ei ole tosiaan tuota pääasiallisesti tutkinut, mutta tällä ei ole tässä kohtaa merkitystä. Jos mielestäsi tuon linkittämäni tutkimuksen mittaustapa tai muu aiheuttaa sellaista virhettä, että siihen ei voi luottaa samalla tavalla kuin linkittämääsi tutkimukseen, niin kuulisin tästä mieluusti joitain perusteita.
 
Höpötät aika levottomia. HAL on avoin arkisto johon kuka tahansa voi laittaa mitä tahansa tutkimuksia. Kyllä, myös muuten julkaisemattomia.
 
Tällainen koesoittotilaisuudesta tehty esa pakarisen koostama paperi ajaisi u s e i d e n yliopistotasoisten tutkimuksien ohi? I think not. Eikä vain yhden kuten vääristelit.
 
Lisäksi väitit virheellisesti, etten tunnusta runkomateriaalin vaikuttavan saundiin. Se vaikuttaa akustisesti, mutta ei sähköisesti vahvistettuna enää korvin kuultavasti.
 
Näköjään kun eväät on syöty, jää jäljelle vääristely ja valehtelu..
 
Sniff.

FensonGibder: Höpötät aika levottomia. HAL on avoin arkisto johon kuka tahansa voi laittaa mitä tahansa tutkimuksia. Kyllä, myös muuten julkaisemattomia.
 
Tällainen koesoittotilaisuudesta tehty esa pakarisen koostama paperi ajaisi u s e i d e n yliopistotasoisten tutkimuksien ohi? I think not. Eikä vain yhden kuten vääristelit.
 
Lisäksi väitit virheellisesti, etten tunnusta runkomateriaalin vaikuttavan saundiin. Se vaikuttaa akustisesti, mutta ei sähköisesti vahvistettuna enää korvin kuultavasti.
 
Näköjään kun eväät on syöty, jää jäljelle vääristely ja valehtelu..
 
Sniff.
 
Odotan sinulta edelleen perusteluja pyytämääni kohtaan, en lisää vääristelyä ja tulkintaasi.

h.e.k.a: Odotan sinulta edelleen perusteluja pyytämääni kohtaan, en lisää vääristelyä ja tulkintaasi.
 
Perustelu oli tuohon edelliseen jo sisällytetty:
 
Esa pakarisen raportti soittotuokion annista ja mittatuloksista ei ole sitä tasoa, jotta se kannattaa noteerata. Ei tuo ollut tieteellinen tutkimus vaan kevytkenttätesti.
 
Testi, joka ei edes johtanut mihinkään johtopäätökseen tai sinulle edulliseen tulokseen.

Tallamikrofoni ei rekisteröi kitaran rakenteen värähtelyä juuri ollenkaan, kaulamikrofoni sen sijaan enemmän, mutta kitaran kaula värähtelee paljon laajemmin kuin runko.
 
Vaikka runko vaikuttaa kitaran akustiseen sointiin ratkaisevasti, sähköisessä soinnissa painottuu kaulan materiaali, vaikkakin rungon värähtelyllä on oma merkityksensä.

FensonGibder: Ei siinä lue pieni. Siinä lukee häviävän pieni.
 
Se lienee tarkoittavan enemmänkin olematonta, kuin selkeästi erotettavissa olevaa, eikö?
 
Lienee tarkoittavan? Tämähän on täyttä spekulointia ja sanahelinää niin kauan kuin mitään mittaustuloksia ei ole esittää. Mehän emme voi mitenkään tietää tuon yhden johdantosivun perusteella miten tämä yksittäinen kandi on tuloksia tulkinnut ja mitä hän pitää pienenä. Emme voi edes tietää millaisia tuloksia on oikeasti saatu tai miten ne on saatu.
 
Ja kuten aiemmin totesin niin tässä tarkasteltiin rungon vaikutusta ylipäätään, siinä ei mitenkään tutkittu vaikuttaako puulajin vaihto äänenväriin. Joten tuo ei todista oikeastaan yhtään mitään. :) Olisiko sulla esittää jotain oikeasti vakavasti otettavaa tutkimusta jossa on vertailtu nimenomaan puulajien eroja ja vaikutusta äänenväriin. Sellaista missä on riittävä otanta kappaleita ja eri lajikkeita. Tuo Tampereen Teknillisen Yliopiston professori Pertti Niemisen tekemä tutkimus puun lämpökäsittelystä oli aika mielenkiintoinen. Siinäkään ei kyllä vertailtu eri lajikkeita mutta tutkimus osoittaa että kyllä ne puut vaikuttavat selvästi sähkökitarankin sointiin. Kannattaa tutustua ISBN 952-15-0971-6, ISSN 1238-075X
 
Tutkimukseen osallistui mielenkiintoista väkeä:
 
Ikaalinen College of Arts and Design (Lutherie Dept.)
Suomen Ekopuu (the company responsible for the thermal treatment)
Tampere University of Technology
National Technology Agency of Finland (financier of the project, www.tekes.fi/)
Lottonen Guitars (steel-stringed acoustic guitars, archtops, www.lottonen.com/)
Taisto Pietilä (violinmaker)
Soitinrakentajat Amf (kanteles, guitars, www.soitinrakentajatamf.fi/)
Kanteleverstas Koistinen (kanteles, www.koistinenkantele.fi/)
Landola Guitars (steel-string acoustics
Ruokangas Guitars (electric guitars, www.ruokangas.com/)
Liikanen Musical Instruments (classical and flamenco guitars, www.liikanenguitars.com/)
Porthan Church Organs
Virtanen Church Organs

Gabe: tutkimus osoittaa että kyllä ne puut vaikuttavat selvästi sähkökitarankin sointiin. Kannattaa tutustua ISBN 952-15-0971-6, ISSN 1238-075X
Jaa?
Nyt kysymys, oletko lukenut tutkimuksesta muuta kuin tuon ToneQuest-haastatteluartikkelin?
 
Tutkimuksessa kyllä saatiin tuloksia, joiden mukaan äänen etenemisnopeus puussa muuttui (joissain tapauksissa) lämpökäsittelyssä.
Mutta mistä lähde sille, että tämä vaikuttaisi sähkökitarassa soundiin?

ToneQuestin artikkelin minäkin onnistuin löytämään eikä nyt ole aikaa lähteä kirjastoon etsiskelemään :)
 
"The aim of this study was to determine and verify factors affecting the most important properties (i.e.sound, durability and appearance) of wooden musical instruments and to follow the behavior of the completed instruments in a chamber where different weather conditions were simulated, as well as determining the correlation between thermal treat- ment and natural aging of the wood."
 
Onhan se itsestään selvää että puu vaikuttaa sointiin. Mutta kysymys (jos en ihan metsässä ole ymmärrykseni kanssa) on kuitenkin siitä että kuinka paljon se vaikuttaa sähköiseen signaaliin?
 
Jos soittelet sohvalla ilman vahvistinta, puun vaikutus voi ollakin jopa 75% kokonaisuudesta ja nautinnosta. Jos menet sinne 3x3 metriseen treenikämppään ja veivaat marsusta nupit yhteentoista, puun merkitys on jotain 1%. Ja mutu-tuntumalta heittelen taas lukuja. Hitshinpimpulat kun olen rohkea ja uskallan ihan lonkalta vetäistä.

Gabe: Tuo Tampereen Teknillisen Yliopiston professori Pertti Niemisen tekemä tutkimus puun lämpökäsittelystä oli aika mielenkiintoinen. Siinäkään ei kyllä vertailtu eri lajikkeita mutta tutkimus osoittaa että kyllä ne puut vaikuttavat selvästi sähkökitarankin sointiin. Kannattaa tutustua ISBN 952-15-0971-6, ISSN 1238-075X

 
Onse jännä, että kapea otanta voi olla ongelma vain toisessa tutkimeksessa?
 
Noh, nuo koodit vievät netissä vain Juhan kaupallisille sivuille, joten joudut pasteamaan ydinkohdat, joissa tutkimuksessa on selvitetty rungon resonoinnin kuuluvan selvästi elektromagneettisilla mikeillä varustetun kitaran sähköisessä signaalissa.
 
Ai mitä? Etkö pysty?

sääh &#032

Menkää nukkumaan

azlag: Joten, tohtori hyvä, ylempään liittyen, eikös tuossa ala tulemaan selville sanan "merkityksetön" varsinainen merkitys?
 
Valitettavasti ei. Ja keskustelu täällä on muutenkin turhaa, koska täällä huippu_asijan_tuntiat ovat linnoittautuneet poteroihinsa ja huutelevat sieltä mutua ja omia tulkintojaan absoluuttisena faktana.
 
Jos jonkun mielestä kahden malliltaan identtisen ja puulajeiltaan hyvin lähellä toisiaan olevan rungon vertailu yksittäisessä ja melko köyhässä tutkimuksessa osoittaa, että puilla tai runkomateriaalilla ei ole mitään merkitystä kitarassa, niin se osoittaa myös, että ihminen on älyllisesti niin vajaa, ettei ole mitään syytä "keskustella" yhtään mistään.
 
Ja lisäksi se, että tuollainen mikä lie tutkimus nostetaan jalustalle vailla mitään kritiikkiä, koska tiede ja yliopista, niin kyllä sekin omanlaisensa signaalin antaa.
 
Mutta ei siinä mitään. Annetaan kaikkien tietäjien tietää täällä ihan rauhassa. Kyllä nettiin paskaa mahtuu...
 
Ps. ja miksi kaikissa esimerkeissä se signaali ajetaan tuhannen eri muljuttimien, higain vahvarin ja aktiivimikkien läpi. Johan sen on jokainen todennut, että silloin puilla ei ole mitään merkitystä. Jos niillä puilla jotain merkitystä on, niin lähinnä se tulee esiin kitara, piuha hyvä putkivahvistin puhtaalla tyylillä...
 
Ja sanotaan nyt vielä sekin, että itse olen väittänyt vain, että rungolla ja sen materiaaleilla on merkitystä. Eli en usko, että samat romut kiinnitettynä Järvisen vanhaan lasikuitusukseen antaa saman soundin kuin oikeassa hyvässä kitaran rungossa. En myöskään ole väittänyt, että puiden ero on selkeä ja radikaali, kuten täällä on jo jossain kohtaa väitetty. Ainoastaan, että tietyissä tilanteissa sillä voi olla joku merkitys.

h.e.k.a: Tarkoitan nyt edelleen tuota yhtä mittaustapaa ja tilannetta, en tuota kokonaistutkimusta, miten et nyt tätä ymmärrä vaikka lienet kouluja käynyt?
 
Miten tuo yksittäisen mittauksen tuottama tulos (jota itse siis tulkitsen, ei tutkimuksen tehnyt taho) ja siihen liittyvä mittaustapa eroaa niin oleellisesti tuosta linkittämästäsi myös melko suppeasta mittauksesta? Tätä haen, en enempää, en vähempää..
 
Jos kukaan kriittisesti tarkastele koetta ja tuloksia, puhumattakaan johtopäätöksistä, ei tutkimus ole tieteellinen ja sillä paperilla voi pyyhkiä nenänsä. Mutta on muutakin laatuvaatimusta johon pitäisi yltää..
 
Näin se vaan tiedemaailmassa menee.